”Tilloo” vai ”tiloa”?

Lauri Hildén
SYSMÄ

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat saattaneet huomata, on Lähilehti loppukesän aikana uudistanut sloganiaan. “Lähilehti tulloo, jos sitä tilloo!” on muuttunut muotoon “Lähilehen soa, kun sen tiloa!”. Uusi iskulause on nähtävillä lehden etusivun yläkulmassa.

Muutos sai alkunsa Lähilehden pitkäaikaisen tilaajan ja Tampereen yliopiston kielikeskuksen entisen johtajan Antti Hildénin lähettämästä palautteesta toimitukselle. Hildén kritisoi sitä, että paikallisuuteen voimakkaasti ankkuroituvaa lehteä mainostetaan eri murteella, kuin mitä lehden levikkialueella puhutaan.

– Sysmän ja Hartolan murteeseen ei kuulu geminaatio eli konsonanttien kahdentuminen, ja pitääkin mennä muutaman pitäjärajan yli, ennen kuin tilloo ja tulloo -tyyppiset muodot yleistyvät, kirjoittaa sysmäläissyntyinen Hildén sähköpostissaan.

Yksittäisestä mainoslauseesta pohdintaa voidaan jatkaa myös pidemmälle. Sopii miettiä, mikä on paikallislehden vastuu oman alueensa murteen ja sitä kautta kulttuurin vaalimisessa. Vaikka uutisteksteissä ja muissakin juttutyypeissä on paikallaan käyttää hyvää yleiskieltä, ei oman pitäjän murteen ominaispiirteitä kannata silti unohtaa.

Esimerkiksi juuri mainoslauseet ovat erinomainen tapa nostaa esiin paikallismurteen pieniä nyansseja, jotka saattavat olla etenkin nuoremmalle sukupolvelle tuntemattomia. Toisaalta kannattaa muistaa, että murteen kirjoittamisessa on omat ongelmansa. Niillä ei ole yhteisesti sovittua kirjoitusnormia, ja tietyille murrepiirteille, kuten joillekin äänteille, kirjoituksellisen vastineen löytäminen voi olla vaikeaa.

-Hyvä ratkaisu murteen kirjoitetussa käytössä voisikin olla käyttää yksittäisiä, laajasti tunnettuja lausahduksia, joihin kiteytyy kaikkein tunnistetuimpia murrepiirteitä ja mahdollisesti myös kyseisen alueen ihmisiin liitettyjä ominaisuuksia, evästää Antti Hildén.

Aihe on myös sikäli ajankohtainen, että murteisiin suhtaudutaan nykyisin suopeasti. Julkisuuden henkilöt ovat saattaneet tehdä murteen puhumisesta osan henkilöbrändiään, ja moni nuorikin haluaa vaalia oman murteensa erityislaatuisuutta puheessaan, vaikka elämä olisikin vienyt kotoa pois esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Voi sanoa, että kieli on iso asia. Se on yhteisöjen tunnusmerkki, paikallisuuden kielellinen ilmenemismuoto ja ihmisen ensimmäinen äidinkieli – opimmehan ensiksi puhumaan ja vasta sitten kirjoittamaan.

Rallikansa liikkeellä

Samuli Simula
HARTOLA

Vaikka aamu oli sateinen, toi Jari-Pekka ralli Hartolaan runsaasti rallikansaa katsomaan kisaa. Tiestö oli järjestäjän mukaan hyvässä kunnossa. Kun erikoiskoe on ajettu läpi, alkaa tien kunnostus. Jotta kisa onnistuu, on mukana tapahtumaa järjestämässä melkein kolmesataa henkilöä. Tämän lisäksi vielä pelastushenkilökuntaa.

  • Jari-Pekan kanssa yhteistyö on alkanut 2006. Tämä on toimiva kilpailukeskus. Tänä vuonna oli mukana 170 autokuntaa ja yli 40 eri luokkaa. Kaikissa autoissa on GPS-seuranta ja voimme seurata autoja tietokoneelta. Lisäksi autoissa on Ajaksi -ajanottolaite, joka lähettää meille Ek-tulokset heti autokunnan maaliintulon jälkeen. Ennen kaikki tieto kerättiin manuaalisesti. Olen ollut mukana, kun lankapuhelimelle vedettiin piuhaa kymmeniä kilometrejä. Kerran minulla oli ajan laskijana henkilö, joka käytti helmitaulua aikojen laskuun, naurahtaa kilpailun sihteeri Anneli Kauppi.

Tasanopeusajoluokassa kilpailijat ajavat reitin tiekirjan mukaan, johon on määritelty keskinopeus erikoiskokeille. Nopeuspyynnit vaihtuvat erikoiskokeiden eri vaiheissa. Kilpailijoiden etenemistä seurataan tarkastuspisteillä, joilla vaaditaan täsmällisyyttä sekunnin murto-osien tarkkuudella. Kilpailijoiden on saavuttava tarkastuspisteille täsmälleen määrättynä aikana, muutoin he saavat aikasakkoa.

  • Tasanopeusajoluokan porukka on hauska, kun heillä ei ole ralliajovarusteita. He saattavat ajaa lippalakeissa tai heinähatut päässä. Välillä he liikkuvat kaulus- tai T-paidoissa. 
  • Me olemme molemmat ajaneet aikaisemmin rallia ja autosuunnistusta. 2014 aloitettiin tasanopeusajo. Täällä Hartolassa meillä on joku ihmeellinen taika. Voitettiin ajo nyt jo toista vuotta peräkkäin. Tiet on todella hienot. Tässä harrastuksessa nopein ei voita, vaan tarkkuus ratkaisee. Mielenkiintoinen laji lähteä kokeilemaan ja tutustumaan autourheiluun, kun tämä laji ei vaadi erikoisvarustuksia. Pääset kuitenkin täysillä mukaan ralliporukkaan ja tunnelmaan. Tämän lajin parissa meitä on reilu kaksikymmentä autokuntaa ja meidän porukkahenki on erinomainen. Tervetuloa kokeilemaan lajia, kommentoivat voittajat Mika Alakoskela Lapuan UA ja Risto Salonpää Etelä-Pohjanmaan UA.

Hienosti hoidetun Jari-Pekka rallin järjestää Heinolan Urheiluautoilijat.

Kuvassa: Tasanopeusajon viisi parasta autokuntaa. Keskellä tuulettaa voittaja Mika Alakoskela.

Bussit lähtee – mut mistä?

Samuli Simula
SYSMÄ

Huhuilta siivet.

  • Ei me olla koskaan rahaa pyydetty, kun linja-autot käyttää Matkabaarin tonttia, kertoo yrittäjä Pasi Sinisalo.

Huhut ovat totuutta mehukkaampia. Viime kesänä Matkabaarissa oli pari isompaa tapahtumaa jolloin piha-alueelle rakennettiin esiintymislava ja asiakaskatoksia. Tämä esti väliaikaisesti ympäriajon talon takaa.

  • Kun ostin baarin, niin Sirkku sanoi, että pihan käytöstä on joku sopimus olemassa kunnan kanssa. Sopimus on tehty kunnan ja edesmenneen Pekka Kuparisen välillä. Minulla oli käsitys, että sopimuksessa on sovittu, että kunta auraa, hiekoittaa ja putsaa hiekat pois keväällä. Tätä vastaan bussiliikenne voi käyttää tonttia. Meillä oli kesällä parit juhlat, joista ilmoitin tarkkaa etukäteen liikennöitsijä Haarasillalle, että teltta ja esiintymislava estävät parina viikonloppuna tontin läpiajon. Silloin kaikki tuntui olevan välillämme kunnossa. Eka juhlien jälkeen sunnuntaina olimme valmistautuneet siirtämään telttoja ja mahdollistamaan läpiajon, kun Samuli Haarasilta tuli paikalle ja ilmoitti, että on ilmoittanut kuskeille, etteivät tule enää pihaa käyttämään. Hän sanoi hoitavansa, että bussiasema siirtyy muualle. 

Takapihan terassilaajennus, joka on tärkeä osa baarin liiketoimintaan, on sekin aiheuttanut valitusta liikennöitsijältä.

  • Maanantaina kunnan tekninen johtaja soitti ja kysyi minulta, olenko purkanut meidän välisen sopimuksen yksipuolisesti. Vastasin, että en ole sopimusta purkanut, kun en edes tiedä, millainen se on. Sain kunnasta sopimuksen. Näin heti, että sopimus ei ole edes voimassa vaan päättynyt siihen, kun paikka on vaihtanut omistajaa Kuparisen jälkeen. Kunta ei ole noudattanut sopimusta, vaan jättänyt pyynnöistä huolimatta hoitamatta sopimuksessa mainittuja tehtäviä. Olen nyt ilmoittanut selkeästi, että minun ykkösajatus on, että kunta siirtää bussiaseman toiseen osoitteeseen. Mikäli mitään järkevää toista vaihtoehtoa ei löydy, olen valmis neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, sanoo Pasi.

Mikäli bussiliikenne siirtyisi vanhan Säästöpankkitalon taakse, se toisi mukanaan turvallisuusriskejä mm. toritapahtumien aikana ja kiinteistössä asioiville.

  • Paras ratkaisu olisi, että kunta sopisi asiasta Pasin ja Matkabaarin kanssa. Torialue ei ole liikennöintiä varten, toteaa tilanteesta liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuvassa: Samuli Haarasillan kommentteja aiheesta löytyy Kyösti Piipon jutusta Linja-autossa on tunnelmaa.

Linja-autossa on tunnelmaa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Bussien liikennöinti Sysmästä Heinolaan ja Lahteen näytti vielä elokuun lopulla epävarmalta, mutta nyt voivat kaikki yhtyä laulun sanoihin ”Linja-autossa on tunnelmaa”. Bussit kulkevat viimevuotiseen malliin.

Järvisen Liikenne kuljettaa opiskelijat ja muut matkustajat koulupäivisin Heinolaan klo 06.35 ja sieltä takaisin Sysmään klo 15.03.

Lahteen starttaa liikennöitsijä Samuli Haarasillan bussi ma-pe klo 06.25 ja klo 14.15, sunnuntaisin klo 15.30. Lahdesta takaisin Sysmään klo 11.15 ja klo 17.00, sunnuntaisin klo 18.00.

Liitäntäkuljetuksen kaikille nelostietä kulkeville vuoroille Hartolaan ja Hartolasta Sysmään hoitaa Järvisen Liikenne.

Paikallisen palveluliikenteen ajopäivät ja aikataulut (Haarasilta) ja muut tarkemmat tiedot löytyvät liikennöitsijöiltä, Matkahuollon aikataulusivuilta ja kunnan nettisivuilta.

Toiseksi ongelmaksi linja-autoliikenteelle uhkasi muodostua päätepysäkin paikka Sysmässä. Matkabaarin piha on toiminut linja-autoasemana ja siitä on ollut aiemmin sopimus kunnan kanssa. Matkabaarin toiminta on kuitenkin parin viime kesän jälkeen laajentunut, eikä kunta ollut sopinut bussiliikenteestä uuden omistajan kanssa. Tilanne yllätti myös liikennöitsijä Samuli Haarasillan.

– Torstaina 14.8. sain tiedon, että seuraavana päivänä piha-alueelle tulee telttoja ja piha saattaa mennä kiinni. Niin sitten kävikin.

Haarasilta sai tilapäisesti luvan käyttää kirkkoherranviraston pihaa, koska virasto oli suljettuna remontin takia.

– Olin moneen otteeseen yhteydessä kuntaan ja torstaina 11.9. sain kunnalta tiedon, että Matkabaari ja kunta ovat sopineet piha-alueen käytöstä toistaiseksi linja-autoasemana.

Kunta on julkaissut asiasta tiedotteen: Matkabaarin piha-alue toimii bussien lähtö- ja saapumispaikkana niin kauan, kunnes kunta esittää siirron toiseen paikkaan. Piha-alue on toiminut linja-autojen, tilausajoliikenteen ja koululaiskuljetusten saapumis- ja lähtöpaikkana ja ollut joukkoliikennealue julkiselle liikenteelle, jonka järjestäminen kuuluu kunnalle. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa ja näinollen sopimus on rauennut. Uudesta lähtö- ja saapumispaikasta ilmoitetaan erikseen.

Kuvassa: Samuli Haarasillan bussi on saapunut Lahdesta tutulle päätepysäkille.

Käyttäkää HEIJASTIMIA

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Illat hämärtyvät ja näkyvyys heikentyy. 

Kuntien keskustan valaistus ei tuo päivän valoa takaisin. Nyt on hyvä aika muistuttaa turvallisuudesta. Käyttäkää heijastinta – ja mikä tärkeintä – sytyttäkää se kuuluisa maalaisjärki liikenteessä. Heijastimella varustetun jalankulkijan voi havainnoida täysin pimeässä olosuhteissa lähivaloilla jopa 150 metrin päästä ja pitkillä ajovaloilla 300 metrin päästä. 

Nykyään on olemassa todella monenlaisia vaihtoehtoja perinteisen riippuvan heijastimen lisäksi. On heijastavia tarroja, vetoketjun vetimiä, jousi- ja stretch-heijastimia, heijastinliivejä ja vaatteita. Valikoimasta löytyy varmasti meille jokaiselle sopiva vaihtoehto. 

Syksy on kaikkein pimeintä aikaa. Märkä, harmaa asfaltti piilottaa tummissa vaatteissa etenevän kulkijan maisemaan kuin maastopuku metsään. Tuohon kun lisätään vielä pieni tihkusade, niin piiloutuminen on taattu.

Oma kokemukseni sattui viikko takaperin, kun lähestyin Sysmäntietä kohti keskustaa Asikkalan suunnasta. Kello oli lähellä puolta yötä, enkä havannoinnut kylän raitilla lainkaan liikettä. Oli sumuista, pientä tihkusadetta ilmassa. Hotelli Uotin kohdalla ajattelin katsoa, onko terassilla kuitenkin väkeä. Juuri kun ajattelin kääntää katseeni sivuun, käänsin sen samantien eteen. Jarrutus – siinä köpötteli onnellisena iäkäs pariskunta käsi kädessä suojatietä eteenpäin. En tajua, mistä tyhjästä he siihen loikkasivat, mutta sen tiedän, että jos vilkaisuni olisi kestänyt 0,5 sekuntia pidempään sivulle niin se olisi voinut olla jo kohtalokas. 

En ehtinyt edes säikähtää sillä niin nopea tilanne oli. 40km/h nopeudessa puolessa sekunnissa auto olisi kulkenut juuri sen nyt etäisyydeksi jääneen viiden metrin matkan. Pariskunnalla ei ollut heijastimia tms. ja vaatetus maastoutui maantien sävyihin. 

En moiti heitä, mutta käytetään heijastimia ainakin syksyllä, kun on hämärää myös valaistussa keskustassa. Lumi luo talvella valkoisen taustan, joka helpottaa havainnointia. 

Suojatiellä jalankulkijalla on kyllä etuoikeus, mutta henkensä uhalla ei kannata eteen hypätä.

Yksi hyvä neuvo, minkä aikoinani kuulin: Kun ylität katua ja havaitset ajoneuvon, joka lähestyy sinua. Jos et näe kuljettajan kasvoja ja silmiä, on hyvin todennäköistä, ettei kuljettajakaan näe sinua.

Kuvassa: Vaeltajan otsalamppu on suosittu mm. pyöräilijöiden keskuudessa.