Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Jouluista ostettavaa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kolmantena adventtina oli Hartolan seurakuntatalolla perinteiset järjestöjen joulumyyjäiset. Kirkkoherra Jeremias Sankari kertoi Lahden, Hollolan, Heinolan ja Tainionvirran seurakuntien julkaiseman Kirkonseutu –lehden muutoksista. Aiemmin lehti on tullut joka kotiin, mutta ensi vuoden alusta lähtien sen jako muuttuu.

  • Meillä on täällä listoja, joihin voitte kirjoittaa osoitetietonne, jos haluatte tämän ilmaisen lehden tammikuusta lähtien kotiosoitteeseenne. Lehteä on myös jaossa seurakunnan tiloissa.

Joulumyyjäisten tarjonta oli tuttua: kaikenlaisia jouluherkkuja pöydät täynnä, joulukoristeita ja valtavasti lämpimiä sukkia ja lapasia. Arvat menivät kuin kuumille kiville ja Eläkeliiton emännät olivat laittaneet kahvipöydän koreaksi.

Eläkeliiton pöydän takana on tuttuun tapaan Aili Hakokivi, jolta kysyn, miten kauan hän on leiponut kakkuja erilaisiin tilaisuuksiin ja järjestötoiminnan tueksi.

  • Varmaankin 25 vuotta. Sinä aikana on tullut tosiaan pyöräytetyksi muutama kakku, tänä vuonna olen leiponut jo noin 100 kakkua. Aina ne ovat menneet kaupaksi!

Homma taitaa olla sinulla verissä?

  • Niin se on, toiset juoksevat ja minä teen kakkuja. Minä virkistyn aina, kun pääsen leipomaan.

Vaatiiko homma sitä ”tule hyvä kakku, älä tule paha kakku!” -lorua? Onnistuvatko ne aina?

  • Joskus sattuu niinkin, ettei onnistu. Vaihdoin juuri uunia, ja homma on vähän hakusessa, mutta kyllä se siitä taas paranee. Vähintään viidentoista vuoden välein pitää uuni uusia. Minä käytän Strömbergin vanhoja uuneja, en mitään nykyaikaisia.

Aili kertoo vielä, että tuli Eläkeliiton kokoukseen eikä yhtään arvannut, mitä oli tulossa. Hänet pyydettiin framille ja kakkumestarista leivottiin järjestön kunniajäsen! Kakuista saadut tulot on noteerattu. Ailin puoliso Kalevi on ollut apupoikana kaikki vuodet. Hänellä oli aamulla herätys jo neljältä.

– Lumityöt piti tehdä, että ehdittiin varmasti ajoissa myyjäisiin.

Kuvassa: Kahvi maistuu ostosten lomassa.


Kakut ovat taas käyneet kaupaksi. Kuvassa Aili Hakokivi.

Julkaistu

Marjaranta & Ahvenlahti Hartolan kirkossa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Jore Marjaranta ja Olli Ahvenlahti ovat yhdessä tehneet jouluisen konserttikokonaisuuden. Joulun tuoksu -joulukonserteissa he esittävät tunnelmallisia ja koskettavia joululauluja. Tämän talven kiertueen he aloittivat 28.11. Hartolan kirkossa. Ahvenlahti on tuttu virtuoosi monista konserteista Hartolassa ja Leningrad Cowboysin tunnetuksi tekemälle Jore

Marjarannallekin paikkakunta on tuttu muun muassa kesäisistä joogaohjauksista.

Kirkon keskikäytävän penkit täyttyivät lähes ääriään myöten. Pro Hartolan Jouko Paananen toivotti vieraat virittäytymään joulun tunnelmaan. Samalla hän kiitti Kotikahvilaa lipunmyynnistä sekä seurakuntaa tilan antamisesta.

Marraskuun ilta oli pimeä mutta esiintyjät toivoivat joulun valon kirkastavan harmaudessa. Flyygelin ääreen istahti lähes kaikkien tuntema kotimaisen musiikkiviihteen grand old man Olli Ahvenlahti. Kirkon etuosassa olleiden kosketinsoittimien lisäksi hän käväisi kahteen otteeseen urkuparvella soittamassa urkuja. Näissä tutuissa joululauluissa yleisökin sai osallistua.

Tenori Jore Marjaranta avasi konsertin ”Nyt riemuiten tänne” joululaululla. Marjaranta käytti niin alkuperäiskieltä latinaa kuin suomennostakin.

Avausnumeron jälkeen Marjaranta esitteli lyhyesti kiertuetta.

-Tämä on minun ja Ollin kahdeksan joulukonsertin kiertueen ensimmäinen keikka. Kiva olla Hartolassa, tänne on paljon yhteyksiä, Olli on kesähartolalainen.

Marjaranta mainitsi myös Opiston kesäiset joogaleirit todeten, että joku leiriltä tuttukin yleisössä näkyi.

Seuraavat esitykset ”Joulun Kellot” sekä ”Varpunen jouluaamuna” toivat hienosti esille Marjarannan kauniin tenoriäänen. Ja ovathan ne myös niitä kaikkein rakastetuimpia joululauluja suomalaisille.

Niiden jälkeen Ahvenlahti muisteli lapsuuden joulujen tiivistä tunnelmaa. Hän kertoi olevansa helsinkiläinen jo monessa polvessa ja lapsuuden jouluista on jäänyt mieleen esimerkiksi jo toimintansa lopettanut Winterin lelukauppa.

Kaikkein tutuimmista joululauluista kuultiin myös esimerkiksi ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”En etsi valtaa loistoa” sekä uudempi, jo klassikko ”Sydämeeni joulun teen”.

Maailman ehkä tunnetuimmassa joululaulussa ”White Christmas” Ahvenlahti sooloili mukavan jatsahtavasti. Tuttujen laulujen lisäksi kuultiin myös pari Marjarannan omaa, ei niin tunnettua joululaulua.

Kuvassa: Marjaranta & Ahvenlahti vetivät kirkkoon runsaasti väkeä.

Julkaistu

Tikkalassa joulumyyjäiset

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

1.12. Tikkalan nuorisoseurantalolla pidettiin joulumyyjäiset. Tarjolla oli perinteisesti leivonnaisia ja käsitöitä sekä paikallisten yrittäjien tuotteita. Sysmän Yhteiskoulun 9. luokka oli paikalla myynti- ja arpajaispöytineen. Puurokahvilasta sai puurot, kahvit ja joulutortut. Uutena oli näyttämölle rakennettu Anna Heinosen ideoima hieno, jouluinen kuvauspiste. Sieltä vieraat saivat halutessaan kuvan esimerkiksi omiin joulutervehdyksiinsä käytettäväksi.

Joulumyyjäiset Tikkalassa pidettiin nyt toista vuotta peräkkäin. Myyntipisteitä saatiin ilahduttavan runsaasti.

-Myyjiähän tuli niin, että lopussa oli vähän jo ei-oota tarjolla, paikat tuli täyteen, toteaa nuorisoseuran puheenjohtaja Jarmo Heinonen.

Joulumyyjäiset vetävät hyvin ja kävijämääräänkin oltiin tyytyväisiä, talo oli parin ensimmäisen tunnin aikana melko täysi.

-Erittäin vilkasta oli. Todennäköisesti tullaan pitämään ensi vuonnakin.

-Kauhean paljon oli ihmisiä, enemmän kuin viime vuonna. Ja kävihän kauppakin, totesi villasukkia myynyt lahtelainen Helena Järvelä lähtiessään.

Hän antoi myös kehuja ilmaisesta myyntipaikasta todeten, että voisittehan te siitä vaikka vitosen ottaa.

  1. luokan myyntipisteellä oli Britta Sulka äitinsä Mira Sulan kanssa. Peruskoulun päättävien tarkoitus on kevään luokkaretkellä suunnata Vantaan Jumbon Megazoneen.

-Oppilaat haluaisi samalla myös Linnanmäelle eli me keräämme siihen rahaa. Meillä on arpajaiset, jokainen on kerännyt tai lahjoittanut muuten palkintoja. Ja kaikki arvat voittaa. Sitten on myös leivonnaisia myynnissä, kaikki äidit ja isät on olleet leipomassa kovasti. Myös kransseja ja toffeeta on myynnissä, Mira kertoi.

Sari Aholla oli oma myyntipöytä.

-Oltiin myymässä meidän (Villielo) luonnonkosmetiikkatuotteita sekä lahjakortteja palveluihimme. Hiustenhoitotuotteita on tarjolla tosi paljon, koska olen itse ekokampaaja, kertoi Sari.

Toimittaja pyysi häntä avaamaan hieman, mitä tarkoittaa ekokampaaja.

-Olen koulutettu ekokampaaja, pohjakoulutukseltani parturi-kampaaja. Teen luonnonmukaisilla tuotteilla hiustenhoitoja ja värjäyksiä. Käytän luonnonmukaisia tuotteita kaikessa: pesuissa, hoidoissa ja muotoiluissa. Hiuksia värjään ainoastaan kasviväreillä. Minulle nimenomaan hiusten hoito on se intohimo, Sari selvensi työtään.

Oli monipuoliset myyjäiset kauniissa nuorisoseurantalossa!

Kuvassa: Anna Heinonen, joka oli rakentanut näyttämölle jouluisen kuvauspaikan.

Julkaistu

Lukulahja ekaluokkalaisille

Riikka Junttila
SYSMÄ

Sysmän Kirjakyläyhdistys ja kirjasto pääsivät ilahduttamaan ekaluokkalaisten ensimmäistä oppituntia vuoden viimeisenä kokonaisena koulupäivänä. Kyseessä oli jo kolmatta kertaa järjestetty tempaus, jossa ekaluokkalaiset saavat joululahjaksi ikioman kirjan. Kyselimme yhdistyksen varapuheenjohtaja Sanni Honkasen kanssa, miten syksy on sujunut ja ovatko kirjaimet alkaneet tuntua jo tutuilta?

-No kyllä on, mehän osataan jo lukeakin, vastasi ekaluokka reippaasti.

Ella Nurminen etupenkistä vahvisti, että opituilla kirjaimilla osataan myös jo kirjoittaa. Lukulahjat menivät siis juuri oikeaan kohteeseen, sillä kirjaston ja kirjakyläyhdistyksen lahjoittaman kirjan on tarkoitus palkita ekaluokkalaisia uutterasta lukemaan oppimisesta ja kannustaa lukuharrastuksen pariin myös kouluajan ulkopuolella.

Tuoreelle opettajalle Nelli Salmiolle tämä luokka oli ensimmäinen, jolle hän on saanut antaa oman lukulahjan eli lukemisen taidon. Salmion mukaan lapset olivat vierailusta ja kirjasta innoissaan. Keväällä olisi tarkoitus alkaa käydä kirjastossa, jotta vielä eritasoisille lukijoille löytyisi juuri omaan osaamistasoon sopivaa ja mieleistä luettavaa.

Lopuksi luokassa sovittiin yhdessä, että kirjalahjapaketti avataan vasta koulun jälkeen, jotta yllätys säilyy heille, jotka aikovat säästää paketin avaamisen jouluaattoon. Tämän jutun lukijoille voimme kuitenkin paljastaa jo, että pakettiin oli tänä vuonna valittu Juhani Känkäsen kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Apo Apponen – ekaluokan kellokkaat (Teos 2023). Teos valikoitui lahjakirjaksi hyvän huumorin, houkuttelevien kuvien ja kotimaisuuden takia. Testilukijat pitivät myös kirjan tunnistettavasta arjen kuvauksesta, karkailevasta koirasta ja opettaja Pena Liitu-Harpista, joka kollegoineen on joutunut ottamaan käyttöön opettajille suunnatun Wilma-sovelluksen, jonne rehtorin toimesta alkaa ilmestyä runsaasti merkintöjä.

Sysmän kirjakyläyhdistys ja kirjasto toivottavat Lähilehden lukijoille kirjarikasta joulua ja kaikille ekaluokkalaisille hauskoja lukuhetkiä uuden kirjan parissa.

Kuvassa: Kirjastonjohtaja Junttila ojentaa iloisena opettaja Nelli Salmiolle omaa kirjalahjakappaletta.

Julkaistu

SilmukkaKoukussa pikkujoulutunnelmissa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Yhdystiellä vietettiin pikkujoulua. SilmukkaKoukussa ry:n ikkunassa oli jälleen päivittäin vaihtuva adventtikalenteri, jossa Silmu-Pupu virittää isoja ja pieniä ohikulkijoita lähestyvään jouluun.

Yhdistyksen puheenjohtajalta Eija Kunnaskarilta pitää kysyä, joko Silmukassa on valjastettu tekoäly käsitöiden tekoon?

  • Ehei, teemme käsillä niin kauan kuin ne toimivat. Käsitöiden teko on kaikin puolin hyödyllistä ja virkistävää. Vaikka olisi sormissa nivelrikko, niin silloinkaan ei malta lopettaa kuin joksikin aikaa. Käsillä tekeminen on tosi monipuolista terapiaa. On myös mukava saada jotain näkyvää aikaan.

Mikä on ollut Silmukan paras juttu tänä vuonna?

  • Tekisi mieli vastata, että Taiteiden Yö, koska se on joka vuosi hieno. Mutta meillä oli tänä vuonna Pienet neuleet –juttu, johon osallistui jäseniämme ja muita halukkaita. Teimme sukkia, lapasia, pipoja, kasseja, kaulahuiveja ja pussukoita. Ne sai tehdä virkaten tai neuloen. Käärimme ne pusseihin ja piilotimme ympäri Hartolaa. Niitä oli tosi monessa paikassa, mm. kunnantalon ovella, kirjaston sisäänkäynnin luona, riippusillan hiekotuslaatikon luona – joku oli senkin bongannut! – venerannassa uuden laiturin pöydän alla… Facebookiin tuli juttu, että 8-vuotias poika oli varta vasten kahdeksalta aamulla lähtenyt etsimään neuleita ja löytänyt kolme pakettia: lapaset, pipon ja pussukan. Yhden hän oli antanut isälleen, yhden siskolleen ja yhden pitänyt itse. Idean keksimme yhdessä, kerran aikaisemmin oli vastaava Sukat ja Lapaset –nimellä. Saimme tästä jutusta monta iloista viestiä.

Missä kokoonnutaan jatkossa, kun tästä tilasta luovutaan?

  • Me palaamme alkujuurillemme, kun olimme kahviloissa. Olemme jo sopineet, että tammikuun ajan saamme kokoontua Herkkukammarissa ja jatkamme siinä, jos Pirkolle sopii, mutta varmaan jalkaudumme muuallekin. Kesällä voimme pistää teltan pystyyn vaikka keskelle toria, kun meillä on näppärä telttakatos. Tätä piha-aluetta saamme käyttää jatkossakin. Olisi mukavaa, kun ihmiset tulisivat katsomaan ja juttelemaan. Tämä tila oli tärkeä turvapaikka korona-aikana, pystyimme pieni porukka kerrallaan kokoontumaan, kun muut paikat olivat kiinni.

Pikkujoulun viettäjiä kokoontui kahville ja glögille. Tutussa tilassa haluttiin vielä viettää yhteinen hetki. Tapahtumia järjestetään edelleen ja tammikuussa palataan alkuperäiseen neulekahvilatoimintaan perjantaisin klo 17 alkaen.

Kuvassa: Anni tuli ovesta huolestuneena ja kysyi, tarvitseeko ikkunassa pitkää pituuttaan makaava Silmu-Pupu elvytystä. Eija toppuutteli ja kertoi, että pupu tekee lumienkeleitä. Hauskaa porukkaa!