Kategoria: UUTISET

Sysmän, Hartolan ja Etelä-Päijänteen Osuuspankkien hallitukset ovat selvitelleet viime vuodesta lähtien pankkien yhdistämistä ja uuden yhteisen pankin perustamista. Pankkien hallintoneuvostot hyväksyivät viime viikolla hallitustensa esityksen ja asian siunaavat lopullisesti ensi maaliskuussa kokoontuvat pankkien omistajajäsenet osuuskuntakokouksissaan. Kolmen pankin tilalle syntyy Järvi-Hämeen Osuuspankki.

Sysmän Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Hannu Sireni kertoi asian julkistamistilaisuudessa, että uusi pankki aloittaa toimintansa syyskuussa ensi vuonna. Saman pankin hallituksen puheenjohtaja Jukka-Pekka Kataja vakuutti, että yhdistymiseen ei liity taloudellisia pakkoja minkään kolmen pankin osalta.

–Ajat muuttuvat ja sen myötä muuttuu myös asiakasrakenne ja pankkien toiminnot. Muutoksiin pitää varautua ajoissa ja tavoitteenamme on luoda palvelukyvyn, riskienhallinnan ja ennen kaikkea asiakkaiden tarpeiden pohjalta paras malli, tähdensi Kataja.

Pankinjohtajat Jari Laaksonen, Sakari Kangas ja Kari Leskinen toteavat, että uusi pankki on edelleen paikallinen pankki, ”riittävän iso mutta mukavan pieni”. Pankista tulee selvästi toimialueensa suurin toimija, sitä kertovat numerotkin; liiketoiminta tulee kokonaisuudessaan olemaan 568 milj. euroa, omien varojen osuus on 53 milj. euroa, tase 340 milj. euroa ja pankilla on kaikkiaan 21 000 asiakasta. Järvi-Hämeen Osuuspankin henkilöstömäärä on kokonaisuudessaan 35 työntekijää ja kaikki jatkavat vanhoina työntekijöinä uudessa pankissa.

–Voimien yhdistäminen ja henkilökunnan työnkuvien kehittäminen mahdollistaa entistä paremman erityisosaamisen ja asiantuntijapalvelujen syventämisen eri asiakassektoreille, sanoi Hartolan Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Anne Kuisma.

Järvi-Hämeen Osuuspankki on jatkossakin maaseutuhenkinen pankki.

–Kaikki kolme kuntaa ovat hyvin samantyyppisiä ja meillä on yhteinen, sama henki. Alueen ihmiset ja heidän juurensa ovat meille tuttuja, muistutti Jukka-Pekka Kataja.

Sysmän Osuuspankin johdon mukaan tuttu yhteistyö monissa totutuissa asioissa Koitti-Pertumaan kanssa jatkuu entisellään.

Kaikki asiakkaiden palvelut jatkuvat uudessa pankissa nykyisin ehdoin ja konttoriverkko säilyy ennallaan.  KP

Suvisoiton järjestelyryhmä kertoi ensi tunnelmia tulevan kesän tapahtumista ja tasokkaita konsertteja on odotettavissa. Vajaan kuukauden ajan puheenjohtajan nuijaa heiluttava Aila Jääskeläinen totesi yksityiskohtaisten ohjelmatietojen olevan vielä vaiheessa, mutta ne valmistuvat koko ajan vauhdilla kesää kohti mentäessä. Ohjelmien käytännön järjestämisestä vastaa pitkälle aiempi toiminnanjohtaja Mikko Leppänen, mutta hänen rinnalleen on vahvasti tulossa mukaan ohjelmiston järjestämiseen. Myös Suvisoiton taiteellisina johtajina toimineet Petteri Salomaa ja Minna Pensola ovat tulossa mukaan esiintyjinä ensi kesän soittoon.

Tapahtuman kestoksi oli alunperin suunniteltu yhtä viikkoa, mutta Leppäsen mukaan se saattaa kestää kauemminkin.

–Konserttien määrä ei paljoa lisäänny, mutta pidämme välipäiviä, jotta järjestelykoneisto ei rasitu liiaksi.

Konserttipaikkoina on enimmäkseen ne tutut entiset; kirkkokonsertti Sysmän kirkossa paikallisin voimin, Luhangan kirkkokonsertti (ehkä Sibeliuksen viulukonsertti sinfoniaorkesterin voimin), VPK:n lavalla soitetaan ja lauletaan todennäköisesti Olavi Virtaa tämän 100-vuotisjuhlien merkeissä. Kartanokonsertti pidetään Virtaan kartanossa ja siellä tähtenä loistaa todennäköisesti Minna Pensola.  Myös sävellystyön tilausta jatketaan vanhaan tyyliin, tilaus on tehty säveltäjä Lauri Mäntysaarelle ja tulossa on pianokvintetto Sysmän kirkkoon. Konsertin solistina kuullaan pianisti Marko Hilpoa. Varma esiintyjä on myös viulisti Sara Etelävuori, joka pitää tällä hetkellä hallussaan Sysmän Osuuspankin omistamaa Bellosio -viulua.

Uusi puheenjohtaja Sakari Lahdelma on jatsimiehiä ja hän liputti gospel-konsertin puolesta. Esiintymispaikkana olisi Sysmän kirkko ja tenorisaksofonisti Timo Lassy on mainio nimi tämän konsertin tähdeksi. Vierailut Heinolaan ja Hartolaan ovat jäämässä pois ensi kesän ohjelmistosta. Viime kesänä Heinolan yleisömäärä jäi pieneksi ja Hartolassa oltiin viime kesänä kunnan juhlavuoden kunniaksi.

Tuleva puheenjohtaja Sakari Lahdelma tähdensi osuuttaan Suvisoiton taloudenhoidon tarkassa seuraamisessa tulevina vuosina.

Budjetissa on aina pysyttävä, eikä eväitä voi syödä tulevaisuudelta. Suvisoiton on soitava jatkossakin, sillä tapahtuma on merkittävä Sysmän kunnalle.  KP

Verkostosta voimaa  -hankkeen päätösseminaari järjestettiin viime viikolla Teatteritalolla. Rakennemuutoshankkeen saavutuksia ja työtä kehuttiin seminaarissa sen verran paljon, että sen vetäjät kuuntelivat ylistystä korvat punaisina. Hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta sen aloittama työ jatkuu.

Kehut eivät tulleet syyttä suotta.  Hanketyöryhmä – Raimo Lappalainen, Seppo Laakso ja Eija Mäkinen – onnistui siinä, missä pitikin: säilyttämään ja luomaan työpaikkoja Sysmässä, Hartolassa ja Heinolassa, joka tosin irrottautui hankkeesta ennen aikojaan.

Tai kuten Hämeen Ely-keskuksen rakennerahastoyksikön päällikkö Sinikka Kauranen sen muotoili: tämä on kymmenen pisteen hanke. Oikeastaan hanke oli aikaansa edellä ja onnistui siinä, mihin hanketoiminnassa kuntatasoa myöten pyritään eli muuttamaan elinkeinopolitiikkaa elinvoimapolitiikaksi, jota kuntaliiton kehityspäällikkö Jarkko Huovinen päätösseminaarissa esitteli.

Käytännössä Verkostosta voimaa -hanke onnistui odotettua paremmin osaavilla ihmisillä, kovalla työllä ja tekemällä juuri sitä, mitä elinvoimapolitiikassa pitääkin tehdä. Se jalkautui kengänpohjia säästämättä – oliko muuten Laakson Sepolla työsuhdekengät – sinne, missä sidosryhmät olivat, koulutti, verkostoitui ja ryhtyi noin vuosi sitten juurruttamaan toimintamalliaan kuntiiin eli hanketta hallinnoineeseen Hartolaan ja Sysmään sekä myös Heinolaan, ennen kuin se perusti oman elinkeinotoimensa.

Tilaisuuden avanneen Hartolan kunnanjohtajan Merja Oleniuksen mukaan menossa on kuntien pudotuspeli. Siihen Hartola ja Sysmä ovat vastanneet elinkeinoyhteistyöllä, joka pohjautuu osaltaan juuri Verkostosta voimaa -hankkeeseen ja molempien kuntien osaamisvahvuuksiin. Juuri elinkeinot ovat nyt sekä Hartolan että Sysmän keskeisiä kehittämiskohteita. Olenius uskoi, että yhteistyö kantaa hedelmää.

Yhteistyö ja samalla hankkeen juurruttaminen jatkuu käytännössä siten, että Hartola palkkaa hankkeen Seppo Laakson hoitamaan peruselinkeinopalveluita Hartolassa ja Sysmässä. Sysmä ostaa Hartolalta 40 prosenttia Laakson työpanoksesta. Sysmän kunta- ja matkailumarkkinoinnin osaajan Raija Hännisen työpanoksesta puolestaan lohkeaa yhtäläinen osuus Hartolalle. Kuntien ”yhteinen” elinkeinoyksikkö aloittaa määräaikaisena ja tulokset ratkaisevat jatkon.

Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki uskoo, että yhteistyö Hartolan kanssa onnistuu, vaikka mutkia matkaan toki voikin tulla. Kitkiöjoki toivoi samalla, että yhteispeli  laajenisi elinkeinotoimesta edelleen muillekin aloille. Hänen mukaansa tärkeintä on juuri ruohonjuuritason toiminta, jota hanke on toteuttanut. Samalla hän viestitti myös Heinolalle tämän toiminnan tärkeydestä ja heitti ilmaan kysymyksen, miten kaupunki aikoo siihen päästä.

Tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyneekin Sysmän ja Hartolan lisäksi myös uudestaan Heinolan kanssa. Tarpeen se ainakin olisi: esimerkiksi matkailun edistämisessä tämä antaisi vahvaa lisämuskelia kaikille osapuolille. TK

Sysmän kirjasto järjesti viime viikolla seniorisurffauspäivän. Päivän antina oli tietoa läppärin, tietsikan ja älypuhelimen käytössä sekä neuvontaa muun tietotekniikkaan saloihin. Kirjaston atk-sali tuli niin täyteen, että henkilökunta joutui jo huolimaan kahvitarjoilun riittämisestä.

-Tarve tälle koulutukselle on ilmeinen. Kaikilla ei ole niitä taitoja, joita nyt vaaditaan ihan päivittäisten asioiden hoitoon, sanoo kirjastonjohtaja Riitta Kuisma. Hän muistutti eritoten, että kirjasto on myös paikka, jossa voi hoitaa sähköistä asiointiaan.

Muu kirjaston väki komppasi, ja kertoi, että he auttavat mielellään tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Apu on todettu jokapäiväisessä työssä tarpeelliseksi.

Seniorisurffauspäivä sopi kaikille – kuten myös yleisöstä näki. Alkuun Aurio Hoivan toimitusjohtaja Jan Olkkonen esitteli muun muassa läppärin, tabletin ja älypuhelimen mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. Monet osallistujat tuntuivat tuntevan vähintään perusasiat näistä nykyajan viestintämuodoista. Toki opeteltavaakin oli.

Toisessa sessiossa neuvottiin ja opastettiin tietotekniikan käyttöön aivan käytännön tasolla. Sysmän kirjastossa on huomattu, että esimerkiksi nettipankin käyttö on joillekin asiakkaille ylivoimaista. Mukana tilaisuudessa olivat Osuuspankki, Säästöpankki, Sysmän apteekki ja Kela sekä verovirasto. TK

Yrittäjän on aina oltava optimistinen ja uskottava tulevaisuuteen, eikä Urheilu Valosen isäntä Harri Aaltonen ole poikkeus. Mies löytyi viime perjantaina liikkeen takaosasta huoltamassa suksia, vaikka maassa ei ollut tippaakaan lunta.

-Viikonlopuksi on luvattu lumisadetta ja tottakait tässä täytyy olla valmiina, virnistää Aaltonen.

Ja niinhän siinä sitten kävikin – heti lauantaina Sysmän maisemat olivat peittyneet hienoiseen lumivaippaan. Oliko lunta riittävästi hiihtämiseen, se ei ollut itsestään selvää.

Harri Aaltonen osti Urheilu Valosen liiketoiminnot vuoden alussa ja oston yhteydessä Seppo Valonen jäi vielä mukaan yrityksen toimintaan vähemmistöosakkaana. Aaltosen mukaan ensimmäinen vuosi on ollut äärettömän opettavainen ja tietty jokapäiväistä taistelua kassan kartuttamiseksi.

Urheiluliikkeen kaupanteko on pitkälle riippuvainen kulloisistakin säistä ja tietyistä sesongeista. Hyvä esimerkki – Aaltosen mukaan huono – on viime talvi, lumitilanne oli koko talven järkyttävän huono. Sukset jäivät hyllylle. Samanlainen tilanne on kaikkien talviharrasteiden kohdalla, välineiden osto jää minimiin.

-Toivotaan parempaa talvea ja se saisi tietysti tulla jo ennen joulua. Suksia ja muita talviharrastuksiin liittyviä välineitä riittää joka lähtöön, sanoo Harri Aaltonen.

Vuodenaikojen vaihtelut näkyvät myös selkeästi mm. vaatteiden myynnissä. Syksyisin ostetaan sadetta pitäviä kalvovaatteita, talvella toppapukuja ja kesää kohti mentäessä kevyempiä asuja. Urheilu Valosen kassavirroista vaatepuolen osuus on n. 30 % ja kalastussektorin samaa luokkaa. Metsästyksen osuus pienenee koko ajan metsästäjien vähentyessä (n. 5 – 10 % kokonaismyynnistä) ja loppuosa kertyy erilaisten harrastusvälineiden myynnistä. Aaltosella on tavoitteena lisätä hiihdon osuutta tulevaisuudessa. Alan kilpailusta puhuttaessa Aaltonen nostaa esille nettikaupan.

-Pyrimme pitämään hinnat samassa tasossa nettikauppiaiden kanssa ja täältä asiakas löytää ammattimaista ja henkilökohtaista palvelua, painottaa Harri.

Valosen runsas tuotevalikoima takaa joululahjojen ostajille paljon vaihtoehtoja. Mikäli se oikea talvi tulee, niin kaikki siihen liittyvät harrastevälineet (sukset, sauvat, siteet, kelkat, ja muut tekniset välineet kuten esimerkiksi sykemittarit ja GPS-laitteet sekä riistakamerat) ovat haluttuja lahjoja. Kompressiotuotteiden myynti on nousussa ja niillä tarkoitetaan lihasten huoltoon ja verenkierron parantamiseen tarkoitettuja puristavia hiha- ja jalkasukkia. Ja jos asiakkaalle tuottaa päänvaivaa valita oikea lahja, on Valosen lahjakortti silloin paikallaan.

Jutun alussa kerroimme, että Harri Aaltonen löytyi liikkeestä suksien huoltohommista. Toiminta Startex Oy:n (sukset, sauvat, hiihtokengät, voiteet, rullasukset)  vienti- ja kilpailutoiminnasta vie miehen työajasta tälläkin hetkellä yli puolet. Kilpailumatkoja näin talven kynnyksellä alkaa olla liki joka viikonloppu. Harrin mukaan luotettava henkilökunta ja Seppo Valosen työpanos tekee tämän mahdolliseksi.

-Sieltä se leipä pääasiassa tulee ja rahoitusta tähän yritystoimintaankin, toteaa urheiluvälinekauppias Harri Aaltonen lopuksi. KP