Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Väestönsuoja omassa pihassa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän ja Heinolan rajalle Pääsinniemen tien läheisyyteen valmistui kesän aikana väestönsuoja. Valtakunnallista huomiota saavuttanut yksityinen hanke on tässä koossa Suomessa ainutlaatuinen. Sen arkkitehtina toimi Pekka Rajajärvi, joka toteaa työurallaan olleensa mukana noin 20 000 väestönsuojan perustamishankkeessa.

Rajajärven voi sanoa olevan alansa ykkönen Suomessa. Sen hän myönsi itsekin. Noin 40 vuoden työura alalla sisäministeriössä väestönsuojavastaavana, työskentelyn jatkuessa edelleen eläkepäivinä, sekä massiivisen tietoteoksen ”Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016” kirjoittaminen antavat Rajajärvelle kaiken tietotaidon mitä väestönsuojan rakentamiseen tarvitaan.

Nuoramoisten kylältä kymmenisen kilometriä hiekkateitä ja ollaan Keskinen -nimisen järven rannalla. Heinolan alueelle Rajajärvi kertoo olevan matkaa noin 50 metriä. Piha-alueella on siisti, kookas, varastolta näyttävä rakennus, joka paljastuu joksikin ihan muuksi.

-Ostanko uuden sähköauton, kun vanha Volvoni toimii täysin, vai rakennanko väestönsuojan?

Rajajärven pohdinta viime vuodenvaihteessa kääntyi väestönsuojan rakentamiseen.

Huhti-toukokuun aikana hän selvitti rakentamisen kustannukset ja kesäkuun alussa rakennuslupa laitettiin vireille. Itse rakentamisprojekti kesällä oli hämmästyttävän nopea. Elementit olivat pystyssä ja katto valettuna elokuun puolivälissä. Syyskuussa oli valmista ja viime viikon tiistaina oli pienimuotoinen vihkiäistilaisuus. Väestönsuoja on Rajajärven oma hanke, mutta sisäministeriö oli hyvin tietoinen asiasta ja seurasi hanketta suurella mielenkiinnolla.

Väestönsuojelu on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin ajankohtainen aihe. Tämä tai oman perheen tai lähiseudun asukkaiden suojelu kriisitilanteessa oli vain yksi tekijä väestönsuojan toteuttamisessa. Hanketta voidaan helposti monistaa.

-Tätä voidaan käyttää koulutustarkoituksiin ja tehdä vaikka miehityskoe. Ulkomaillakin ollaan kiinnostuneita, Ukrainaan tästä on jo viety knowhowta, Rajajärvi kertoo.

Hän teetti rakentamisesta myös videon.

Kuvassa: Pekka Rajajärvi on Suomen paras alan asiantuntija. Ulkovarastomaisen kuoren alta paljastuu viimeisen päälle oleva väestönsuoja. 

Faktoja:
-Suomi on väestönsuojelun mallimaa, väestönsuojia on noin 50 500 ja suojapaikkoja 4,8 miljoonaa
-Rajajärven suoja on 66-neliöinen, paikkoja on 88 hengelle
-Kaikki on tehty tarkasti suomalaisten määräysten mukaisesti
-Rakentamisessa käytettiin 200 tonnia betonia ja yhdeksän tonnia terästä
-Kokonaisbudjetti noin 160 000 euroa
-Lisäkustannuksia toi rakennuksen julkisivuverhoilu

Julkaistu

Lehdenjako-ongelmat sivukylillä

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Hämeen media on jakanut asiakkailleen tiedotteen. Siinä kerrotaan, että kustannustason nousun vuoksi viikonlopun jakeluun tulee muutoksia. Muutoksien avulla pyritään turvaamaan lehden jakelu myös tulevaisuudessa. Muutos astuu voimaan Hartolassa 30.11. ja Sysmässä 14.12. Lauantai- ja sunnuntailehdet tullaan jakamaan useamman talouden yhteislaatikkoon. Osa yhteislaatikoista on jo käytössä ja osa tulee uusia. Hartolassa tämä on herättänyt todella vilkasta keskustelua sivukylien lehdenjako-ongelmista. Ilmoitus koskee Hämeen media Oy:n lehtiä. Jokaiselle asiakkaalle on ilmoitettu erikseen omassa tiedotteessa tarkasti, mistä oman lehden voi tulevaisuudessa noutaa.

  • Tietojeni mukaan tämä on viimeinen alue, jossa mediatalo tekee muutokset. Muualla muutokset on tehty jo vuosia sitten. Ilmoituksemme koskee meidän mediakonsernin lehtiä. Pääsääntöisesti se koskee tietenkin Sysmä-Hartola -alueella Itä-Hämeen jakelua. Kuluttajalle muutos on tietenkin harmillinen. Olemme lähettäneet sysmään 218 kirjettä ja Hartolaan 222 kirjettä. Kirje menee kaikille, jotka ovat piirillä, jossa muutokset tapahtuvat. Noin puolelle kirjeen saajista jakeluun ei tule mitään muutosta, vaan he saavat tulevaisuudessakin lähetykset samaan laatikkoon kuin tällä hetkellä. Posti tulee numeroimaan laatikot uudelleen ja sen takia kirje on lähetetty kaikille, vaikkei muutosta jakeluun tule, avaa tilannetta kuluttaja myynnin johtaja Timo Sutinen.
  • Nyt näyttää kyllä, että kyläkunnille tulee vain yksi tai kaksi heittolaatikkoa. Joillekin matkaa laatikolle saattaa nyt tulla jopa kymmenen kilometriä. Meillä kahden lehden hakeminen aiheuttaa viikonloppuna kahdenkymmenen neljän kilometrin ajoa, kertoo omalta osaltaa hartolalainen Timo Saarinen.

Varsinkin vanhemmille lukijoille paperilehden merkitys on suuri. Vaikka heillä on tilaajana oikeus myös näköislehden lukemiseen netissä, niin paperinen versio on heille kuitenkin se ainoa ja oikea. Nyt jakelun muuttuessa saattaa olla että viikonloput lehdet on mahdoton noutaa. He voivat ilmoittaa tämän Hämeen Median asiakas palveluun ja viikonlopun lehdet jaetaan heille seuraavan arkijaon yhteydessä.

Monesti arvostellaan kuinka jakelussa tapahtuu myöhästymisiä ja postia jopa katoaa. Jakelua hoitavat yritykset saavat kritiikkiä. Mahdollista on usein tilata myös pelkkä digiversio. Se ei jakelussa katoa ja ilmestyy ajallaan. Lisäksi kaikki vanhat lehdet on myös usein arkistoitu ja vuosia vanhemmat lehdetkin ovat luettavissa uudelleen milloin vain. Kaikki digilehteä eivät halua ja osalle se voi olla jopa mahdotonta puutteellisten teknisten laitteiden takia.

  • Herättää ajatuksia: Mikäli en saa lehteä paperisena ajallaan, niin tilaus loppuu kokonaan, pohtii Timo Saarinen.

Paperisen postin jakelu vähenee koko ajan, kun yritykset, virastot ja eri tahot siirtyvät digitaaliseen viestintään ja laskutukseen. Postilähetysten jatkuva väheneminen nostaa jakelun hintaa koko ajan huomattavasti. Kuluvan vuoden kevätkesästä Posti ilmoitti lopettavansa ilmaisjakelulehtien jakamisen kokonaan.

Sutisen mukaan viikonloppujakelut Posti todennäköisesti ostaa alihankintana jakelijoilta. He ovat yhteistyössä katsoneet jakelijoiden kanssa reitit ja suunnitelleet uuden jakokäytännön. Lopullisen sopimuksen tekee Posti, eikä Sutinen tiedä, ovatko muutokset vähentäneet jakelijoita, mutta piirien suurentamisen syy on todennäköisimmin säästöt.

Postista sain vastauksen, että minuun ollaan yhteydessä lähiaikoina asian tiimoilta.

Saarinen ihmettelee, minne menevät sanomalehtien jakeluun tarkoitetut valtion avustukset, joilla turvataan jakeluverkkoa.

Postilta voin tätäkin asiaa tiedustella.

Paikallismediat ovat kuitenkin niin tärkeä jo kunnan ja kuntalaisten identiteetin kannalta, että jatkakaa tilauksia. Lopettamalla vain varmistettaisiin, että kaikki siirtyy todellakin nettiin. Mikäli tiedon levitys jäisi riippuvaiseksi valtakunnallisista medioista, niin omaa pientä kuntaa käsittelevää artikkelia voi joutua odottelemaan vuosikausia.

Kuvassa: – Siirretäänkö valtion lehtijakelutukea nyt tilaajille, jotka itse joutuvat lehtensä hakemaan, kysyy Timo.

Julkaistu

Rakastan tehdä töitä lehmien kanssa

Samuli Simula
SYSMÄ

Suositun ”Lomittajat” TV-sarjan myötä maatalouslomitus on tullut nyt paremmin koko kansan tietoisuuteen. Yksi sarjan päähenkilöistä on sysmäläinen Outi Leppänen. 

  • Paluu Sysmään oli kyllä sattumusten summa. Mieheni kanssa meille tuli sellainen olo, että vois kokeilla jotain uutta. Laitettiin Orivedellä talo myyntiin. Ajateltiin, että siinä vuosi tai kaks vierähtää nykymarkkinoilla, mutta parissa viikossa talo myytiin. Oltiin hetki ihmeissään, että mikä on seuraava siirto, muistelee Outi.

Kumppani Mikko halusi LVI- Aroalholle töihin ja Outi Lahteen opiskelemaan, niin vahvistui ajatus paluusta Sysmään. 

Lomittajan työ on todella vaativaa ja vastuullista. Työpäivän pituuteen vaikuttaa, että joutuu kulkemaan työmatkan kahdesti päivässä. Aamuvuoron jälkeen on useiden tuntien tauko ja palataan samalle tilalle iltavuoroon. Kahdeksan tunnin työpäivän suorittamiseen voi helposti kulua jopa neljätoista tuntia. Tämän lisäksi lomittaja on usein jatkuvassa valmiustilassa. Mikäli tilan robotti havaitsee ongelmia se soittaa hälytyksen suoraan lomittajan kännykkään, jos näin on sovittu. Silloin mennään paikalle, oli kello mitä vain.

Suomi on edelläkävijä ja ainoa maa, jossa tämänkaltainen lomituspalvelu on käytössä. 

  • Aito rakkaus lehmiä kohtaan on varmaan jokaisella lomittajalla päällimmäinen syy olla alalla. Minulle on myös tärkeää, että turvataan kotimainen laadukas ruokatuotanto. Nykyinen maailmantilanne pistää vakavasti ajattelemaan, kuinka tärkeää on säilyttää kotimainen ruokatuotanto jo ihan huoltovarmuuden turvaamiseksi. On meidän kaikkien etu, että maatalousyrittäjät jaksaa, pohtii Outi.

Lomituspalvelut turvaa maatalousyrittäjille 26 lomapäivää vuodessa. Harvoin tulee ajateltua, että nämä ovatkin sitten ainoat vapaapäivät sillä työviikko on seitsemänpäiväinen.

Outi lomittaa tällä hetkellä osapäiväisesti. Hän opiskelee liiketaloutta Lahden ammattikorkeakoulussa. 

  • Tulevaisuudessa tarkoitukseni on yhdistää korkeakouluopinnot ja lomituksen tuoman kokemus ja kehittää jotain uutta maatalouden hyväksi. Nuorten saaminen alalle olisi elintärkeää, miettii Outi.

Onko TV-ohjelma vaikuttanut arkeesi?

  • Ei hirveästi. Olen muutenkin tottunut opettamaan ja puhumaan työstäni avoimesti. Olen saanut runsaasti suoraan positiivista palautetta ihmisiltä ohjelmasta, lopettaa Outi.
Julkaistu

Palokunnat mukana hiljaisessa hetkessä

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan Palokunta ja Sysmän VPK olivat mukana pelastusalan mielenilmaisussa turvallisemman liikenteen puolesta. Tempaus järjestettiin 16.10. klo 18.00-18.05 ympäri Suomea. Siihen osallistuttiin ulkomaita myöten. Tuolloin pelastusalan edustajat pysähtyivät viideksi minuutiksi hiljaiseen mielenilmaisuun paloasemien pihoille tai turvalliseen paikkaan liikenneväylien varrelle.

Hiljaisen hetken taustalla on tunnetun pelastajan ja liikenneturvallisuusaktiivi Mikko Saastamoisen menehtyminen pyörälenkillään Kangasniemellä 1.10. Saastamoinen valittiin vuoden palomieheksi vuonna 2020 ja hän koulutti kollegoitaan Suomessa ja ulkomailla. Hän joutui auton yliajamaksi ja ajoneuvon kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Tempauksessa huomioitiin myös muuta riskikäyttäytymistä liikenteessä.

-Olemme huolissamme päihtyneistä liikenteessä. Myös esimerkiksi kännykän käytöstä johtuva tarkkaamattomuus aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita. Valitettavasti liikenteessä on havaittavissa myös piittaamattomuutta ja negatiivista asennetta suhteessa muihin liikkujiin. Tämä näkyy mm. pyöräilijöiden vaarallisissa ohituksissa, joiden seuraukset ovat nähtävissä myös oman henkilökuntamme tapaturmissa, todetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mielenilmauksen tiedotteessa.

-Älä koskaan lähde päihteiden vaikutuksen alaisena liikenteeseen ja estä myös muita tekemästä niin, tiedotteessa vedottiin.

Hartolan Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi tapahtuman olleen maanlaajuinen. Tapahtumat pyrittiin järjestämään niin, etteivät ne aiheuta liikennehaittaa. Hartolan Palokunta autoineen kokoontuikin mielenilmaisuun kevyen liikenteen väylälle Metsäkosken suoralle kirkonkylän eteläpuolelle.
Saarinen toi esiin myös uuden ilmiön tieliikenteessä kolaripaikoilla.

-Ihmiset tulee tilannepaikalle autoineen ja katselevat mitä on tapahtunut. Joskus tämä aiheuttaa pikku kolhuja, kun ei keskitytä ajamiseen.

Toinen ongelma on kolaripaikoilla kuvaaminen. Se on tahditonta ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Pelastajat toivovatkin pääsevänsä tekemään tärkeää työtään rauhassa.

-Haluamme ilmaista ihmisille, että pelastusala on huolissaan tieliikennekäyttäytymisestä ja alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta, Saarinen korosti.

Kuvassa: Hartolan Palokunta kunnioitti menehtyneen muistoa ja halusi muistuttaa turvallisesta liikenteestä.

Julkaistu

Nuokulla aina avoimet ovet

Samuli Simula
SYSMÄ

Anu tervehtii minua heti saapuessani Nuokulle niin hyväntuulisesti etten hetkeen ole moiseen törmännyt. Anu Ihanajärvi toimii sekä Hartolan että Sysmän koulunuorisotyöntekijänä.

Tänään on perjantai ja Nuokulla avoimet ovet. Anu kattaa runsasta välipalaa nuorille. Ovi käy ja nuoret saapuvat paikalle. Tunnelma on lämmin, välitön ja kodinomainen. Tottakai täällä on omat säännöt joita noudatetaan. Toiminta on reilua avointa toisia nuoria kohtaan ja kaikki osallistuvat oman mielenkiintonsa mukaan. Ketään ei jätetä pois eikä minkäänlaista kiusaamista saa tapahtua.

Paikalle tulee tasaisesti poikia ja tyttöjä.

  • Yli puolet oppilaista käy täällä aktiivisesti, kertoo Anu.

Jututan paria nuorta – Ainoa ja Siljaa.

  • Me käydään täällä aina kun mahdollista ihan joka viikko. Mukava tehdä kaikkea kavereiden kanssa, kertoo Silja.
  • Tänne on kiva tulla ja odotan, että päästään jumppasaliin. Se on parasta. Harrastan tanssia Sysmän voimistelijoissa, sanoo Aino.

Nuorille tämä on ainutlaatuinen paikka kokoontua koulun jälkeen kavereiden kanssa harrastamaan. Useat heistä asuvat kuitenkin keskustan ulkopuolella ja matkaa kotiin kertyy. Nyt voi suoraan koulusta tulla Nuokulle. Esillä on runsas välipala ja sen avulla jaksaa loistavasti iltaan. Samalla tämä tarjoaa vanhemmille mahdollisesti sitä ns. omaa aikaa kotona, kun Nuokku on auki perjantaina aina iltakymmeneen.

  • Se, että tällä viikolla on mainittu, että on avoimet ovet, on houkutus vanhemmille tulla käymään. Käytännössä meillä on kyllä avoimet ovet aina. Milloin vain ovat vanhemmat tervetulleita vierailulle, ohjeistaa hyvinvointipäällikkö Tuija Pessa.

Vanhemmat vierailee tilassa kyllä usein, kun he tulevat hakemaan nuoret kotiin.

Tuija ei enää osallistu niin paljon suoraan Nuokun toimintaan. Avoimet ovet toi hänet tänään mukaan.

  • Nuoret sanoo, että on aika noloa jos äiti ja isä tulee paikalle. Jos ne tulee niin he eivät silloin tule, kuulee nuorilta, naurahtaa Anu.
  • On todella ainutlaatuista, että meillä on Päijänne Areenan liikuntahalli nuokun käytössä. Se on nuorista parasta.

Pikkunuokku on 3-5 luokkalaisille tiistaina ja torstaina klo 14.15-16.30 ja Nuokku kuudennesta luokasta ylöspäin on keskiviikkona klo 14.15 – 17.00 ja perjantaisin 14.15 – 22.00.

Olipa iloinen, turvallinen ja lämmin meininki.

Kuvassa: Nuokulle tulee säännöllisesti 20-30 oppilasta viettämään yhteistä iltaa. Kuvassa vain osa.