Kategoria: UUTISET

Kun Sysmän Itte-viikko kokosi ohjelmaa neljä vuotta sitten, ilmoittivat ravioskorpelaiset laittavansa lounaspöydän kaikelle kansalle  sadonkorjuukauden päättymisen merkeissä. Ruokailijoita ilmestyi paikalle niin runsaasti, että perinnettä päätettiin jatkaa. Viime viikonvaihteen järjestyksessään neljäs kekrilounas keräsi koulun täyteen jo etukäteen lipun lunastaneista herkkusuista. Paikalla emäntänä häärinyt Ulla-Maija Luodemaa oli syystäkin tyytyväinen. Jatka lukemista ”Ravioskorven kekrilounas”

Väihkylän koulun oppilaat ja opettajat kävelivät syysloman jälkeen hiljaisina vesisateessa koulun pihalta teatteritalolle.

Siellä koulun rehtori Janne-Pekka Juutilainen piti infotilaisuuden tulevien päivien ja viikkojen koulunkäyntiin liittyvistä asioista käytettävissä olevilla tiedoilla. Rehtori kertoi, että koulunkäynti jatkuu 52:ssa parakkimoduulissa, jotka ovat toimintakunnossa ehkä kuukauden päästä. Sitä ennen koulunkäynnin järjestämiseksi tarvitaan luovuutta ja mielikuvitusta.

Väihkylässä ovat edelleen käytössä ruokala ja tekniset tilat – ruokalassa voi myös opiskella ruoka-aikojen ulkopuolella. 1.-2.  ja 2. luokka siirtyvät Toivolaan ja sinne siirtyvät myös iltapäiväkerhot.

Teatteritalo tulee jatkossa olemaan 5., 5-6. ja 6. luokan käytössä ja terveyskeskuksen edessä sijaitseva rivitalo, ”Impilinna” toiminee 3. ja 4. luokan kouluna (tämän kohteen käytöstä ei ole vielä saatu lopullista hyväksyntää).

Maanantaina teatteritalolla katseltiin rehtori Juutilaisen infon jälkeen elokuva ja sen jälkeen oli vuorossa ruokailu. Loppuviikko onkin toistaiseksi improvisointia ja eri paikoissa olevien opintovälineiden etsimistä. KP

Puutarhajätteet kannattaa käsitellä ja hyödyntää omassa puutarhassa. Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Omatoiminen kiinteistökohtainen kompostointi säästää sekä ympäristöä että rahaa. Puutarhajätteistä saa kompostoimalla multaa, joka on oivallista maanparannusainetta.

Puutarhajätteet, kuten lehdet, naatit ja nurmikon leikkuujäte, on helppo kompostoida eristämättömässä kompostorissa, kehikossa tai aumassa. Risut ja oksat voi itse pienentää oksasilppurilla ja käyttää kompostissa seosaineena.

– Aloita puutarhakompostin rakentaminen laittamalla pohjalle haketta, oksasilppua, kuoriketta tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaanti. Kasaa komposti kerroksittain: vuorotellen typpipitoisia vihreitä kasvinosia, haravointijätettä ja ilmavuutta lisäävää oksasilppua, opastaa puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Jos taloudessa kompostoidaan keittiöjätteitä, keittiöjätekomposti voidaan kypsyttää puutarhajätteen seassa. Lämpökompostorista tyhjennettyä puolivalmista kompostia voi laittaa ohuina kerroksina puutarhajätteen joukkoon.

Kompostissa jätettä hajottavat pieneliöt, kuten bakteerit, sienet ja lierot. Kun pieneliöt hajottavat puutarhajätettä, muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta.

Kompostijätteen lahoamista nopeutetaan lisäämällä pieneliöiden ravinnoksi joko kompostiherätettä tai kanankakkarakeita. Etenkin kuivat lehdet, oljet ja muu lehtivihreätön materiaali vaativat kompostoituakseen lisäravinteita.

Kastelemalla varmistetaan, että kompostista tulee sopivan kostea. Kuiva jäte ei lahoa, kun taas liika märkyys estää ilmankierron kompostissa, jolloin jäte alkaa mädäntyä. Oikea kosteus voidaan todeta, kun 10-20 sentin syvyydestä otetaan kourallinen kompostia ja puristetaan sitä nyrkissä. Komposti-massasta tulisi irrota muutama tippa vettä.

Nyt syksyllä koottu puutarhakomposti käännetään ensi keväänä. Näin varmistutaan, että komposti kypsyy tasaisesti Puutarhajätteen muhiminen mullaksi vie 1-2 vuotta. Kompostointia helpottaa, jos käytössä on kaksi kompostoria; toista täytetään ja toinen saa muhia rauhassa. TK

Nuorisoseuratoiminnan tulevaisuutta käsiteltiin Onkiniemen Nuorisoseuran talolla viime viikon tiistaina, jonne oli kokoontunut itähämäläiset nuorisoseurat sekä valtakunnallisen liiton pääsihteeri Antti Kalliomaa.

Kokoustamassa olivat Onkiniemen, Liikolan, Tikkalan,  Suopellon, Nuoramoisten, Putkilahden ja  Särkilahden Nuorisoseurojen väkeä sekä Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeri Antti Kalliomaa ja Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen toiminnanjohtaja Hannu Nipuli.

Antti Kalliomaa kertoi olevansa paikalla Onkiniemessä, koska liitto pyrkii nyt aktiivisesti kuulemaan paikallisten seurojen näkemyksiä ja kokemuksia toiminnan kehittämiseksi.

–Ensi vuodesta on tulossa tärkeä vuosi koko järjestölle, sillä silloin järjestetään valtakunnallinen nuorisoseurakokous, jossa valitaan liiton valtuusto ja linjataan toiminnan suuntaviivoja seuraavan kolmen vuoden ajalle, kertoi Kalliomaa.

Tilaisuudessa käytiin läpi paikallisten nuorisoseurojen kuulumiset ja pohdittiin myös toiminnan kehittämistä valtakunnallisesti.  Ensi vuonna järjestetään Nuorisoseurakokous Tampereella 2.-4.10.2015. Kokouksessa on tarkoitus hyväksyä järjestön uusi kolmivuotisohjelma. Tähän ohjelmaan toivotaan kaikilta jäsenseuroilta aktiivista panosta, jotta ohjelma olisi mahdollisimman lähellä seurojen toimintaa.

Varainkeruuseen liittyen pääsihteeri kertoi, että järjestöllä on ensimmäistä kertaa sen historian aikana rahankeruulupa.

Uutena asiana ensi vuoden aikana otetaan käyttöön mobiilijäsenkortti. Niille jäsenille, joilla ei ole tarvittavaa laitetta toimitetaan paperiversio jäsenkortista. Jäsenkorttiin saadaan helposti liitettyä järjestön uutisia ja kerrottua jäseneduista.

Jatkuvasti tiukkenevat viranomaismääräykset herättivät kokouksessa paljon puhetta. Tiukkenevat vaatimukset on huomattu paikallisissa tapahtumissa. Nyt viranomaiset vaativat jo, että jokaisella vapaaehtoisella järjestysmiehellä on oltava järjestyksenvalvojakortti.

Kalliomaan mielestä turvallisuusvaatimusten kehittyminen on periaatteessa hyvä asia, mutta liian pitkälle vietyinä ne tekevät vapaaehtoistoiminnan yhä vaikeammaksi.

–Nyt usein käy niin, että paikallisen seuran kesäjuhlalla on samat vaatimukset kuin tuhansien ihmisten festivaaleilla, totesi Kalliomaa.

Seurat toivoivat, että liitto voisi kaikkiaan pyrkiä vaikuttamaan lupa-asioihin ja kansalaistoiminnan esteinä oleviin normeihin. Seurojen mielestä esimerkiksi tapahtumanjärjestämiseen liittyviä papereita tulisi vähentää ja yksinkertaistaa.

Tapaamisen yhteydessä kaikki nuorisoseurat saivat kertoa omat kuulumisensa. Kaikista ongelmista huolimatta tapahtumista tuli pitkä lista ja ne kuvastivat positiivista asennetta tulevaisuuden suhteen. KP

Flunssakausi on alkanut. Moni on ehtinyt jo viettää tovin jos toisenkin sängynpohjalla nenäliinakasassa. Flunssaan ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Torjuntavoitot ovat silti mahdollisia.

Flunssan torjunnan keinot ovat vanhat tutut: syö monipuolisesti ja terveellisesti, nuku riittävästi, liiku päivittäin, ota D-vitamiinia. Lisäksi vielä käsien pesu – ja kaikki voitava flunssan torjunnassa on tehty. Samalla vähenevät riskit moneen muuhunkin sairauteen.

Flunssaan ei ole kuitenkaan olemassa parantavaa hoitoa. Antibiootitkaan eivät auta viruksen aiheuttamaan tautiin. Erilaisia oireita sen sijaan voidaan helpottaa, kuten kuumetta, kolotuksia, päänsärkyä, tukkoisuutta, limaisuutta, yskää. Flunssalääke valitaankin oireiden mukaan. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään sopivan valmisteen valinnassa. Hoito todellakin helpottaa vain oireita eikä paranna itse tautia – vaikka olo onkin kohentunut, on silti tärkeää levätä ja antaa elimistön hankkiutua taudinaiheuttajasta kokonaan eroon.

Kotihoito riittää yleensä flunssan hoidossa. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos aikuisella nousee korkea kuume, jos hengittäminen selvästi vaikeutuu tai vointi on todella huono. Tällöin on varmistettava, ettei kyse ole bakteerin aiheuttamasta keuhkokuumeesta tai muusta jälkitaudista. Yskä voi jatkua nuhakuumeen jälkeen pitkäänkin ilman, että kyse on mistään vakavammasta. Pitkittyneestä yskästä aletaan puhua vasta, kun yskä on jatkunut yli kolme viikkoa.

Terveelliset elämäntavat vähentävät sairauksien riskiä. Flunssan torjuntaan käytetään paljon myös sinkkiä, C-vitamiinia sekä auringonhattu-uutetta, mutta näiden tehosta ei ole olemassa kiistatonta tutkimusnäyttöä.

Syömällä monipuolisesti saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit, joten vitamiinilisiä ei yleensä tarvita. Poikkeuksena on kuitenkin D-vitamiini, josta on viime aikoina puhetta riittänyt – ja syystä. D-vitamiinin myönteiset vaikutukset luustoterveyden ylläpidossa tunnetaan hyvin – tutkimuksissa D-vitamiinilisää käyttävillä vanhuksilla oli vähemmän lonkka- ja muita murtumia. Hyötyä on lisäksi osoitettu olevan ainakin immuunipuolustukselle sekä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä.

D-vitamiinia saadaan ruokavaliosta, pääasiassa kalasta ja vitaminoiduista maitotuotteista, mutta ruoasta saatava vitamiinimäärä on yleensä vähäinen. D-vitamiinilisää suositellaankin nykyään kaikille. Annos vaihtelee iän mukaan:  D-vitamiinin käyttöä ympäri vuoden suositellaan lapsille ja nuorille, raskaana oleville sekä 60 vuotta täyttäneille. Muidenkin tulisi käyttää D-vitamiinilisää ainakin lokakuun alusta maaliskuun loppuun. Viikon etelänmatkalla saa täydennettyä vitamiinivarastonsa – mutta se riittää vain kuukaudeksi tai pariksi. Yksi aurinkomatka ei siis riitä kattamaan koko talven vitamiinitarvetta edes näin aurinkoisen kesän jälkeen.

Ikääntyvän ihmisen iho ei tuota D-vitamiinia auringonvalossa yhtä tehokkaasti kuin nuorempien. Lisäksi D-vitamiinin aktivaatio elimistössä on heikompaa eli D-vitamiinia ei pystytä hyödyntämään yhtä tehokkaasti. Tästä syystä iäkkäiden on tärkeää käyttää D-vitamiinilisää jatkuvasti ympäri vuoden, ja suositeltu annos on muuta väestöä korkeampi.

Sopivan D-vitamiiniannoksen valintaan ei ole yksioikoista totuutta. Viralliset suositukset sekä useat tutkimukset huomioonottaen ohjeet voi tiivistää näin: lapsille ja aikuisille 10 mikrogrammaa (µg), 60 vuotta täyttäneille vähintään 20 µg vuorokaudessa. Enemmänkin voi käyttää, aikuisen enimmäissaantisuositus on tällä hetkellä 100 µg vuorokaudessa.

Flunssa ja influenssa sotketaan usein, mutta kyseessä on kaksi eri tautia, joita aiheuttavat eri virukset. Influenssa on flunssan kaltainen mutta rajumpi tauti, johon liittyy korkea kuume, kovat lihaskivut, sekä usein kova kurkkukipu ja yskä. Flunssaa esiintyy ympäri vuoden, mutta influenssa tulee epidemioina yleensä talvella ja kevättalvella. Sysmässä on ollut paljon flunssaa syksyn aikana, mutta influenssaa ei vielä.

Influenssaa ehkäistään ja hoidetaan pitkälti samoin periaattein kuin tavallista flunssaakin sillä erolla, että influenssaa vastaan on olemassa rokote. Rokote on syytä ottaa hyvissä ajoin ennen epidemian alkua parhaan suojan varmistamiseksi. Terveyskeskus aloittanee influenssarokotukset riskiryhmille marraskuussa. Vapaaehtoisia, omakustanteisia rokotteita on jo saatavana. TK

Artikkelin asiantuntijana on Sysmän apteekin proviisori Heta Salo.