Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Johan oli sirkus

Samuli Simula
HARTOLA

Keväällä 2023 otan yhteyttä Martti Suosaloon ja pyydän häntä vierailemaan Sysmä-Hartola alueella. Esiintymispaikasta on vasta alustavia ajatuksia. Lupaan palata, kun saan sen varmistettua.

Olen tehnyt yhteistyötä Martin kanssa käytännössä keikka per vuosi -vauhtia. Ennen Hartolaa kaikki on ollut pienimuotoista intiimiä ”klubikeikkaa”. Itse en nauti suurista massatapahtumista tai konserteista.

Tavoitteeni oli järjestää ikimuistoinen vierailu sekä teatteriseurueelle että yleisölle. Aikaa h-hetkeen on ruhtinaallisesti. Martin kalenterissa on varauksia jo vuosiksi eteenpäin. Hänen haaveensa omasta sirkusteltasta on toteutunut ja suunnitteilla on ensimmäinen kunnon kiertue vuonna 2024.

En saa varmistettua paikkaa, mutta soittelen syksyllä 2023 takaisin.

  • Kiertue on jo täynnä, mutta sopisiko sinulle 2025?, ehdottaa Martti.
  • No voi ei, en tiedä, missä silloin mennään. Voisitko millään tarkistaa, ettei siinä kalenterissa kuitenkin lue Hartola?

Olihan se Hartola siellä ja esiintymispaikka sovittiin kunnan kanssa vuodenvaihteen jälkeen. Lippujen myynti aloitettiin jo maaliskuussa.

Suosalon teatteriseurue ei nauti minkäänlaista tukea. On elintärkeää, että kaikki liput menee kaupaksi.

  • Mikäli näytökset ei ole loppuun myytyjä, ei seuraavan vuoden kiertuetta tule. Palkat pitää maksaa, toteaa Martti.

Aina jotain ennalta arvaamatonta tapahtuu. Menovinkit -palstan mainosilmoituksen Koskipääntie 4 saa automatiikan heittämään esiin alueella palvelevan puhelinnumeron. Numeron omistajalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tämän esityksen kanssa, mutta nyt hän vastailee lipputiedusteluihin. Ilmoitus poistetaan ja lopulta ongelma rauhoittuu.

Itselleni annan arvosanan viisi kautta kymmenen johtuen siitä, että en ole sopinut kaikkia asioita kirjallisesti. Jälleen kerran ymmärrän, kuinka jokaisesta pienestäkin yksityiskohdasta on aina oltava mustaa valkoisella. Vannotan itselleni, ettei enää koskaan näin, mutta tokkopa onnistuu! Viime metreillä muutama todella merkittävä yksityiskohta esityksen kannalta olikin täysin epävarma ja neuvottelut muuttuivat aika värikkäiksi.

Lopulta teatteriryhmän toivomat onnistumisen edellytykset saatiin toteutettua.

Teatteri Sirkus Suosalo saapui Hartolaan ja valkeus tuli. Heidän karismansa saa paatuneimmankin hymyilemään.

Martti esiintyi Kunkku Areenalla pari vuotta sitten. Nyt on luvassa aivan jotain muuta. Sirkusteltta tuo paikkakunnalle uuden tilan, joka on vain sen hetken ja katoaa. Tila luo todella vahvan ja intiimin tunnelman. Mikäli olet nähnyt esityksen jossain muualla, niin vannon, että tämä konsepti tarjoaa jotain aivan ainutlaatuista.

En itse ehdi katsomoon, mutta ”Luolamiehen” tunnelma tuntuu teltan ulkopuolella asti aivan ainutlaatuiselta. Katsojien eläytyminen, reaktiot ja nauru tuntuvat. Erikoista on myös se, että esitys sai todella runsaasti väliaplodeja. Törmäsin Marttiin sattumalta Jari-Pekassa esityksen jälkeen.

  • Olivatko Luolamiehen katsojien reaktiot ihan jokapäiväisiä?
  • Tänään yleisö oli poikkeuksellisen latautunut ja tunnelma oli kiihkeä, naurahti Martti.

Kolmen esityspäivän aikana teltassa vieraili 1328 katsojaa.

  • Vierailijoita tuli kauempaakin. Todella hienoa näkyvyyttä paikkakunnalle. Todennäköisesti yli puolet katsojista tuli Hartola-Sysmä -alueen ulkopuolelta. Kaikki palaute on ollut pelkästään positiivista. Ehdin katsoa yhden esityksen ja tunnelma oli ainutlaatuinen. Toivottavasti saadaan tällaisia tapahtumia lisää, kertoi Pekka Raitala, kunnanhallituksen puheenjohtaja.

Lähilehti ja Pohjolan Kartano tarjosivat vierailijoille pari kassillista lähiseudun ruokatuotteita. Näin saatiin esiintyjillekin varmasti hyvä maku suuhun.

Olimme Pekka Raitalan kanssa samaa mieltä, että seuraavissa tapahtumissa pitää tuoda esiin paikkakunnan muut palvelut ja tarjonta.

Kun näkee väkimassan poistuvan teltassa hymyssä suin ja kiihkeästi keskustellen esityksen kulusta, voi olla varma, että paikkakunta on tarjonnut parasta viihdettä.

Sosiaalisen median rummutus esityksistä hiljenee, mutta toivottavasti vain hetkeksi.

Kiitos, Teatteri Sirkus Suosalo.

Kuvassa: Sirkusteltta loi uskomatonta tunnelmaa koko viikonlopun ajan.

Martti Suosalon kiitokset. Ryhmä sai kokea upeita hetkiä myös esitysten ulkopuolella Hartolassa.

Julkaistu

Hannu Nurmisella jälleen Sysmän paras sahti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Mestarismies on aina mestarismies, sen todisti Hannu Nurminen voittamalla tämänvuotisilla Uotinpäivillä jo kolmannen kerran sahtiuransa aikana Sysmän sahtimestaruuden. Ja onhan miehellä kaiken huippuna taskussaan Suomen mestaruus vuodelta 2022.

Hannu kertoo oppineensa Sirkka Oksaselta sahdinteon niksit.
– Teimme yhdessä 500 litraa sahtia omiin häihini ja hyvin se näytti maistuvan, kaikki juotiin pois!

Kiireiset työvuodet veivät ajan tarkkaan ja säännölliseen sahdintekoon tuli 15 vuoden tauko. Pikkuhiljaa kipinä palasi ja juhlapyhien pöytään ilmestyi sahtikannu, Vuonna 2019 Hannu uskaltautui jättämään näytteen Uotinpäivien sahtikisaan ja tuloksena oli 5. sija – ihan hyvä alku. Koronavuonna kisoja ei pidetty, mutta vuonna 2021 tuli mestaruus ja seuraavana vuonna toinen perään. Silloin Hannu uskaltautui lähtemään mukaan Hauholla pidettäviin sahdinvalmistuksen SM-kisoihin ja tuloshan on tiedossa; sieltä mies palasi kotiin mestaruus plakkarissaan.

Tämänvuotiseen Sysmän mestaruuskisaan tuotiin vain kuusi näytettä. Sysmän Rotaryklubin puolesta kisajärjestelijänä toimi Juhani Kuisma ja tuomaristoon asettuivat Tuula Mäkinen, Eine Rosenberg-Riihimäki Hartolasta, Erkki Virolainen, Peter Streng ja Rainer Buss.

Tulokset: 1) Hannu Nurminen 42 p. 2) Jarmo Heinonen 39 p. 3) Mikko Kauko 36 p. 4) Eetu Toivonen 32 p. 5) Veikko Nurminen 26 p. 6) Tuomo Harjanne 24 p.

Hannu Nurminen kertoi valmistavansa sahdin tutulla, hyväksi koetulla kaavalla.
– Sahdin valmistaminen on kellontarkkaa työtä, tätä mieltä olen edelleen. Ehdoton puhtaus kaikissa valmistusvaiheissa, hyvät raaka-aineet ja niiden oikea mitoitus ja tarkka lämmön tarkkailu totutun aikataulun mukaan.

Lisämausteista Hannu suostuu nimeämään kaksi, karamellimaltaan ja katajan. Niidenkin oikeat määrät oppii vain kokeilujen kautta. Katajanoksien määrä kun muuttuu vuodenajasta riippuen katajan vehreyden mukaan.

Hannu Nurminen on lähdössä 3.8. Isojoelle sahdinvalmistuksen SM kisoihin, tosin pienen houkuttelun jälkeen.
– Kilpasahdin astia on nyt tiukasti kiinni, eikä sitä avata ennen kisaa tärkeillekään vieraille!

Lopuksi Hannu kertoi iloisen asian sysmäläisen sahdin ystäville. SM-kisojen jälkeen sahtiseuran perustaminen nostetaan framille Hartolan malliin sysmäläisen perinnejuoman tulevaisuuden turvaamiseksi.

Julkaistu

Rajattoman loistavia lauluja

Kyösti Piippo
HARTOLA

Suomen tunnetuin ja pitkäaikaisin a cappella -yhtye Rajaton konsertoi Hartolan kirkossa runsas viikko sitten. Yhtye on perustettu vuonna 1997 ja siihen kuuluu kuusi jäsentä: Essi Wuorela (sopraano), Aili Ikonen (mezzosopraano), Soila Sariola (altto), Ahti Paunu (baritoni), Jussi Chydenius (basso) ja muutama kuukausi sitten ryhmään liittynyt Antti Annola (tenori). Yhtyeen nimi kuvaa erinomaisesti sen suhdetta musiikkiin; ryhmä esiintyy jazzfestivaaleilla, eri konserttilavoilla ja kirkoissa ja laulaa kaikkea hengellisestä musiikista ja lastenlauluista pophitteihin.

Yhtye on kiertänyt tänä kesänä Suomea Rajaton Kesä -teemalla ja kotimaan lisäksi konsertteja käydään pitämässä kesän mittaan myös Itävallassa ja Yhdysvalloissa. Siellä yhtye konsertoi yhdessä Houstonin sinfoniaorkesterin kanssa.

Rajaton Kesän ohjelmisto Hartolassa oli huikea ja teknisesti taiturimainen.

Kirkontäyteinen yleisö sai kuultavakseen otteita eri musiikkigenreistä ja monet lauluista olivat yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä ja sanoituksia.

Laulajat astelivat rauhallisesti alttarin eteen ja aloittivat Aili Ikosen laululla ”Niin se saapuu”. Yhtyeen puhtaan soinnukas laulu latasi oitis kirkkoon oikeanlaisen tunnelman ja se kantoi läpi koko konsertin. Ohjelmisto muodostui pienistä osioista, jotka yhtye oli nitonut toimivaksi kokonaisuudeksi. Osioista mainittakoon Edith Södergranin runot, Eino Leinon säkeet L.Onervalle, kalevalaiset tekstit ja Queen -vauhtiosio. Yhtyeen jokaisella laulajalla oli ohjelmistossa vuorollaan tilaa omalle soolonumerolle.

Yhtyeen uusin jäsen Antti Annola hurmasi yleisön loistavalla ”Ave Maria” -tulkinnallaan ja yhtyeen säestävä äänimatto oli huikean puhdasta laulua. Erikseen on luonnollisesti mainittava yksi konsertissa kuultu maailman ensi-iltaesitys; Essi Wuorelan ”Sinun käsissäsi”. Konsertin loppuosa koostui Queen -yhtyeen musiikilla ja kolmella kaikille tutuilla lauluilla; ”Lapin kesä”, ”Säkkijärven polkka” ja yleisön encoreksi taputtama ”Läksin minä kesäyönä käymään”.

Loppupuheenvuorossaan Jussi Chydenius kiitteli kirkon akuustiikkaa ja valitteli, etteivät ole aiemmin ehtineet Hartolaan konsertoimaan. Hän nimesi Säkkijärven polkan taiturimaisen loppuosion Kuninkaalliseksi Finaaliksi.

Julkaistu

Joonas Salonen on JoSa-huolto

Samuli Simula
SYSMÄ

Tavoitan Joonaksen pyörälenkin jälkeen. Kunnon ylläpitämisen lisäksi liikunta on loistava keino rentouttaa ja nollata mieli. SM-tasolla enduroa ajaneena Joonas on sisäistänyt minne paineet on hyvä purkaa. 

  • Perustin yrityksen 2017 ja heti alusta asti asiakkaat löysivät meidät. Hyvin on hommia on riittänyt.

Joonaksen yritys JoSa-huolto työllistää tällä hetkellä hänen itsensä lisäksi neljä työntekijää. Hallissa  on kolme nosturipaikkaa ja mukava tiivis tunnelma. Autojen lisäksi huolletaan porukan mieli yhdessä, kun juttu lentää työn lomassa. Paineita laajentamiseen on ollut, mutta investoinnit ovat niin suuret, ettei se tunnu järkevältä. Alalla on myös paineita löytää ammattitaitoisia asentajia.

  • Itsellä käynyt hyvä tuuri työntekijöiden työntekijöiden suhteen. Meillä on todella ammattitaitoinen ja hyvä tiimi. Yhteen hitsautunut yhteishenki. On mukava tulla töihin.

Joonaksen tyyliin ei kuulu ylisanat tai ainakaan itsensä kehuminen. Se, että kasassa on hyvä porukka kertoo, että työilmapiiri on hyvä. Työnantajan rooli ja vastuu tässä on merkittävä. Hän saapuu itse työpaikalle aamulla kello seitsemän – tuntia ennen muita valmistelemaan päivää. 

  • Firma on käytännössä puoli viiteen auki, mutta pakko myöntää, että meinaa välillä päivät vähän venähtää. 

Päivät vietetään tiiviisti yhdessä.

  • Me ollaan kaikki vähän sellaisia huonoruokaisia ja ruokatauotkin tuppaa olemaan sellaisia kahvitaukoja, naurahtaa Joonas.

Moottoreiden parissa kasvanut Joonas kouluttautui autoasentajaksi ja armeijan jälkeen ajoi mm. sora-autoa kuusi ja puoli vuotta isänsä yrityksessä. Nupissa istuminen ja jatkuva tien päällä oleminen vaatii omanlaista persoonaa. Vaikka työn parissa nauttii ja viihtyy niin on tärkeä kuunnella itseään ja muuttaa tarvittaessa suuntaa, vaihtaa vaihdetta. 

  • Sysmästä en ole koskaan ajatuksissanikaan halunnut tosissaan muuttaa pois. Ei siinä mitään. Toiset viihtyvät kaupungeissa. Minä en siellä voisi asua.

Käy selväksi, että kotipaikkakunnan henki ja rytmi on sisään kasvanut. Kyky nähdä ja nauttia asioista jotka ovat meille toisille joskus liiankin lähellä, että meinaa ne ohittaa. 

Kysyin työntekijöiden ikäjakaumaa. Joonas luetteli ne suvereenisti. Viesti aidosta välittämisestä ja läsnäolosta. Itse joudun välillä laskemaan oman ikäni, kun muistan vain synnyinvuoden.

Kuvassa: JoSa-huollossa hoituu perushuoltojen ja remonttien lisäksi myös nelipyösuuntaus, hitsaukset ja ilmastointityöt.

Julkaistu

Kari pyöräili EuroVelo 11 -reittiä Sysmään

Heli Oksanen
SYSMÄ

Lappeenrantalaisella Kari Kareisella on reilu 50 kilometriä pyöräiltyjä kilometrejä takana aamulla, kun hän pysähtyy Sysmään. Kari aloitti pyörämatkansa Jyväskylästä kohteenaan Lahti eli pätkä Suomen EuroVelo 11 – reittiä.

  • Aloitin eilen Jyväskylästä. Sieltä pyöräilin Korpilahdelle, yövyin teltassa, ja pyöräilin Luhangan kautta Sysmään. Korkeuserot olivat matkalla suuria, eilen oli 715 nousumetriä 59 kilometrin matkalla, vaikka kelin kuumuus verottaa nyt melkein enemmän kuin itse matka, hymyilee juuri pyörän selästä noussut Kari.

Kari Kareinen on retkipyöräillyt vuodesta 2010 alkaen.

  • Retki- ja harrastepyöräilyä on takana 76615 kilometriä. Vuosittain pyöräilen noin 6000-8000 kilometriä. Olen tehnyt 8 pitkää reissua, joista pari Suomessa. Suomessa pisin reissu on ollut Rovaniemeltä Lappeenrantaan. Tandemilla olen tehnyt kolme pitkää reissua tyttärien kanssa.

Karin pisin pyöräreissu on ollut 8400 kilometriä.

  • Talvella 22-23 lähdin pyöräilemään puoleksi vuodeksi ilman suunnitelmaa, kompassin suuntana etelä. Matka kulki reittiä Ruotsi, Puola, Tsekki, Saksa, Sveitsi, Ranska, Espanja, Belgia, Hollanti jne. Yövyin teltassa, noin joka kolmas yö keräsin voimia hostellissa tai Airbnb-majoituksessa. Joka neljäs viikko pidin lepoviikon hostellissa. Tietyt asiat otin mukaan Suomesta, mutta jos jokin meni rikki, ostin matkalta.

En kierrellyt nähtävyyksiä, mutta paras näkymä oli, kun 1429 metrin korkeudessa tein iltasapuskaa ja katsoin auringonlaskua. Hauskin yöpymispaikka oli Alicantessa Espanjassa, kun nukuin taivasalla ratikkapysäkin takana, välissä oli kyllä aita.

Mieleenpainuvia paikkoja ovat olleet Salamanca Espanjassa, suosittelen. Ranskan länsirannikko kokonaisuudessaan, Ranskan itäpuolella Rhône, Amiens Ranskassa. Belgia on kiva, kalliimpi kuin Suomi. Ja Puolassa Poznań. Tanskassa ja Hollannissa on parhaat pyörätiet, Ranskassa kauneimmat maisemat.

Italian reissu on ollut lyhyin pitkistä reissuista, noin 1000 kilometriä.

  • Kun olin Italian vuoristossa pyöräilemässä, oli toukokuu, siellä oli kylmin kevät 100 vuoteen. Matkalta täytyi ostaa lämpimiä vaatteita. Satoi luntakin.

Olen pyöräillyt myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Balkanille on suunnitelmissa mennä pyöräilemään seuraavaksi. Kaukomaat eivät ole kiinnostaneet, kun Euroopassa on niin paljon nähtävää.

Olen työkyvyttömyyseläkkeellä kuulon ja näön vuoksi, näkökenttää on jäljellä n. 10 astetta. Minulla oli aikaisemmin pyöräkorjaamo.

Suomessa on paljon opeteltavaa liikennekäyttäytymisessä pyöräilijöitä kohtaan. Liikenne on turvallisempaa maissa, joissa pyöräilykulttuuria on enemmän.

Kari yöpyy Sysmän Valittulassa, sieltä matka jatkuu Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen. Karin blogi: Fillari10.blogspot.com.

Kuvassa: Kari Kareisen pyörämatka jatkuu Sysmästä Pulkkilanharjun kautta Vääksyyn ja Lahteen.