Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Järjestöjen Joulumyyjäiset

Helena Mäkinen
HARTOLA

Järjestöjen joulumyyjäiset keräsivät kolmantena adventtina jälleen runsaasti väkeä Hartolan seurakuntatalolle. Alkuhartauden jälkeen alkoi kova pulina ja tohina, arpoja ostettiin ja tarkistettiin. Sitten kakut, leivät, mehut, sinapit, karjalanpiirakat, sämpylät, piparit ja monet muut jouluherkut löysivät ostajansa. Lämpimiä sukkia oli tarjolla isoihin ja pieniin jalkoihin. Kahvituksesta ja muista järjestelyistä vastasivat Maa- ja kotitalousnaiset.

Hieman ihmetytti, että järjestöjä oli paikalla vain kolme. Korona-aikako muutti tilanteen?
Myyjäisvieraat kuitenkin viihtyivät ja tekivät löytöjä.

Kuvassa: Maa- ja kotitalousnaisten värikkäitä tuotteita.

Eläkeliiton pöydiltä löytyi mm. ruisleipiä, kakkuja ja sukkia. Toisella pöydällä oli edellisenä iltana leivottuja karjalanpiirakoita, jotka ostettiin huippunopeasti.

SilmukkaKoukussa –arpajajaisissa oli mm. hienoja käsitöitä. Piparimökit olivat erityisen houkuttelevia.

Kahvin kanssa oli tarjolla suolaista ja makeaa.

Julkaistu

Joulupukin keikkamuistoja

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaikki toki tietävät, että se yksi ja ainoa aito joulupukki asuu Suomessa Korvatunturilla. Monet tahot ovat yrittäneet horjuttaa tätä tietoa väittämällä, että joulupukki asuu jossakin muualla – heidän maaperällään.

Tosiasia on, että joulupukin klooneja ja apulaisia on tuhansittain maailman eri puolilla ihan työteknisten järjestelyjen vuoksi. Jouluaattona hommat eivät muutoin hoidu.

Myös allekirjoittanut on toiminut joulupukin apulaisena 70- ja 80 -luvuilla lukuisia kertoja, aattoillan keikkoja kertyi parhaimmillaan 5 – 8 kappaletta.

Yleensä kaikki asiat sujuivat mallikkaasti tilaajan kanssa sovitulla tavalla, mutta muutama poikkeus mahtuu mukaan.

Jätkän humppa
Eräässä perheessä oli kaksi alle kouluikäistä poikaa. Olin saanut ennakkotiedon, että pojat osaavat laulaa. Näin heti tultuani, että joulupukin tulo jännitti, suorastaan pelotti poikia. Lahjat jaettiin, jutut kerrottiin ja sitten joulupukki pyysi poikia laulamaan. Käsi kädessä kaverukset menivät joulukuusen eteen ja sitten kajahti:”Hei hei, sä jätkän oma kulta, hei hei, sun lempesi on tulta..”. Jännitys sytytti pojat laulamaan sen ajan hittihumppaa. Pukin ja vanhempien pokka piti, yksi säkeistö humppaa kuultiin ja lopulta myös se ”Joulupuu on rakennettu”.

Nahkasaappaat
Eräässä toisessa paikassa perheen 7 -vuotias poika oli tarkkanäköinen. Olin hankkinut alkutalvesta pitkävartiset, kippurakärkiset nahkasaappaat ja ne sopivat loistavasti joulupukin asusteisiin. Aattoillan keikka meni kaikkineen ihan hyvin, joulupukki oli haluttu vieras. Pukki sai ruokakutsun joulupäiväksi perheeseen ja kutsua noudatin. Välittömästi sisälle astuessani kirkas pojan ääni ilmoitti, että joulupukilla oli eilen illalla ihan samanlaiset saappaat! Katseita vaihdettiin vanhempien kanssa, mutta juttua ei jatkettu. Ilmeisesti usko joulupukkiin säilyi edelleen perheen nuorimmalla.
Kyllähän minäkin ihmettelin pikkupoikana, että joulupukilla oli samanlaiset koirannahkarukkaset kuin isällä, mutta ajatus ei johtanut minunkaan kohdallani sen pidemmälle.

Ikävä keikka
Erääseen perheeseen menin sisälle yhtä aikaa poliisipartion kanssa. Isän viinan juonti oli synnyttänyt agressivista käyttäytymistä ja äidin oli pakko soittaa poliisit avuksi. Sillä reissulla ei joulumieli noussut päällimmäiseksi, lahjat jaettiin hiljaisuuden vallitessa. Onneksi näitä tapauksia ei kohdalleni juurikaan sattunut.

Julkaistu

Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.

Julkaistu

Hartolan Yrittäjäjuhlat

Samuli Simula
HARTOLA
 
Viisikymmentä yrittäjää kohottaa alkumaljoja Hartolan yrittäjien vuosijuhlissa Shell Kuninkaanportissa. Vaikka viimeaikojen maailmantilanne on vaikea niin Hartolaan on kuluneen vuoden aikana perustettu yhdeksän uutta yritystä. 
 

  • Keskusta ei ole nyt yhtään niin Kaurismäkeläinen kuin se on joskus ollut, naurahtaa Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela avajaispuheessaan.
     
    Kivijalkaliikkeisiin on myös löytynyt uusia toimijoita ja valoja ikkunaa. Keskustan lisäksi yrittäjyys on laajalti levinnyt pieniin kyliin Hartolan ulkopuolella. Näin tarjonta on moninaista ja alueen kysyntään räätälöityä. Pienten kylien elinvoiman säilyminen on tärkeä kokonaisuuden kehityksen kannalta. 
     
    Tapahtumat houkuttelevat osallistujia eri puolilta Suomea ja tämä kasvattaa myös liiketoimintaa. Yrittäjät osallistuvat aktiivisesti kaikkeen tapahtumalliseen toimintaa. Varsinkin kulttuurillisiin tilaisuuksiin on panostettu runsaasti. Tämä antaa kunnalla tärkeää näkyvyyttä. Nykypäivänä kilpailu on kovaa.
     
    Päivi painottaa puheessaan:
  • On tärkeää, että paikkakuntalaiset ja yrittäjät myös itse arvostavat omaa osaamistaan tuoden sitä aktiivisesti ja ylpeästi esille. Kun kaikki osaaminen tunnetaan on yhteistyöhön ryhtyminen helpompaa. Unohdetaan vanhakantainen ajattelu muista yrittäjistä kilpailijoina ja nähdään heidät mieluummin mahdollisina yhteistyökumppaneina.
     
    Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korostaa puheessaan myös yhteistyön merkitystä. Yritykset ja yhteisöt ovat merkittävässä osassa kunnan kehitystä ajatellen. Jarkko haastaa kaikki yrittäjät kutsumaan hänen vierailulle yrityksiin jotta voi tutustua kattavasti koko  paikkakunnan palveluihin.
     
    Juhlassa palkittiin ensimmäistä kertaa Hartolan Vuoden Nuori Yrittäjä. Hän on Simo Tonteri. Vuoden Yrittäjä -viitan sai harteilleen Hart Control Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Ansiomerkkejä jaettiin neljä. Timanttiristin sai 30 vuoden yrittämisestä Juhani Talikka ja Kari Uustalo. Kultainen yrittäjäristi ojennettiin Jouko Lehtiselle. Pronssisen yrittäjäristin sai Tuija Valmela. Tuija kiittää lyhyessä puheessaan Hartolan Yrittäjiä kodinomaisesta lämminhenkisestä yhteisöllisyydestä. Sitä hän ei koskaan aikaisemmin ole kokenut ollessaan yrittäjänä muualla.
     
    Illallisen jälkeen korkkarit kattoon ja estradille astuu Duo Asa ja Mikko.

Kuvassa Palkitut vasemmalta: Jouko Lehtinen, Tuija Valmela, Juhani Talikka ja Kari Uustalo.

Julkaistu

Matkani Valoon

Samuli Simula
SYSMÄ
 
Nina Kellokosken Matkani Valoon valokuvanäyttely on esillä Sysmän kirjastossa vuoden loppuun. Näyttelyn lisäksi Nina on rakentanut elämyksellisen Tunnemuisti -nurkkauksen. Siellä jokainen kävijä voi itse kokeilla valokuvien ja esineiden välittämää henkilökohtaista tunnesidettä.
 
Nina on opiskellut kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi, Mindfulness-ohjaajaksi ja urheilun psyykkiseksi valmentajaksi. Ammatiltaan hän on valokuvaaja.
 
Nina oli tutustunut valokuvaterapiaan alan pioneerin Lauri Mannermaan kursseilla jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Kun Ninan äiti kuoli 2016, hän koki, että alkava surutyö on käsiteltävä valokuvan kautta. Nina kuvasi yksityiskohtaisesti valokuvapäiväkirjaa poismenon jälkeisestä ajasta ja matkastaan surun seurassa. Siihen kuului myös kuolinpesän, samalla lapsuudenkodin, tyhjennys. Nina jätti lopulta tyhjennettyyn asuntoon ainostaan eteisen peilin.
 

  • Äidin kuva on peilissä ja uskalsin katsoa peiliin, lukee Nina kirjastaan.
     
    Kun koko kuolinpesä on tyhjennetty katoaa samalla menetetyn ihmisen ja kodin elämä. Valokuvissa ihmiset, tarinat ja muistot säilyvät kuitenkin ikuisesti vahvana jopa tuoksuineen ja äänineen. Kun Nina kävi valokuvapäiväkirjaansa läpi, alkoivat kuvat kertoa hänelle omaa tarinaansa ja näin niistä syntyi kirja ”Matkani Valoon”. Kirjan kuvista on nyt ripustettu näyttely Sysmän kirjastoon.
     
    Näyttely toimii loistavana keskustelun avaajana omaan elämäämme. Kun suljetaan pois Ninan kirjoittama kuvien tarina, niin jokainen katsoja voi kohdata näyn omassa maailmassaan. Toisille kokemus voi olla hyvin ohut ja merkityksetön, kun taas toinen voi kokea saman kuvan niin voimakkaasti, että pääsee käsiksi omiin tunnemuistoihin.  
     
    Ninan suuri unelma täyttyi, kun hän perusti mielen hyvinvointiin keskittyvän yrityksensä Valovoimaamon. Valokuvaterapeuttinen työskentely on vuorovaikutusta valokuvan avulla. Valokuvan avulla sukelletaan oman tarinamme historiaan tai tulevaisuuteen. Kuvien avulla muistetaan unohdettuja sisäisiä asioita ja luodaan niille tunnekokemusta visuaalisella muistijäljellä. Jokainen osallistuja voi itse päättää kuinka syvälle uskaltaa elämäänsä sukeltaa.
     
    Nina rohkaisee meitä kaikkia käyttämään elämämme kuvia voimavarojen vahvistamiseen ja elämäntarinan selkeyttämiseen. Näyttelyn opastuksella pääset jo hyvään alkuun.

Kuvassa: Ulla-nukke on Ninan omakuva. Se kuvaa omaa eheytymistä kokonaiseksi.