Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Onko näätä kotona?

Samuli Simula
SYSMÄ

Seinänraosta ja välikatosta kuuluu aktiivista rapinaa. Ilmat ovat viilentyneet ja useat eläimet hakeutuvat rakennuksiin pesimään. Varsinkin kesämökit ovat talviaikaan rauhallisia pesintään.

Törmäsin tähän ongelmaan alkutalvesta. Juttelin usean henkilön kanssa yöllisestä elämästä ullakolla. Pääsääntöisesti sain vastaukseksi: – Pitää ne hiiretkin kuule aikamoista meteliä!

Ääni oli kyllä kaikkea muuta kuin pienen jyrsijän aiheuttama. Kuvasin välikaton eristeissä näkyvät jäljet ja otin yhteyttä useaan tahoon tuloksetta. Onneksi soitin lopulta Sysmän metsästysseuraan ja heiltä löytyi heti neuvoa oikea asiantuntija.

Menemme tutkimaan ullakkoa Markku Lepistön kanssa.

  • Näätähän täällä riehuu, toteaa Markku heti.

Hän tunnistaa näädän jättämät jäljet. Näädät ja minkit sotkevat eniten. Pesä, ruokavarasto ja käymälä sijoittuvat eri puolille rakenteissa. Mädäntyneiden raatojen jälkiä eläimen ruokavarastossa ja ulosteiden rakenteisiin imeytyvää voimakasta ammoniakin lemua ei poisteta pelkällä siivoamisella. Sotku on pesinnän jälkeen niin tuhoisa, että suuremmalta remontilta ei voi välttyä. Näätä kaivaa lisäksi eristevilloihin onkaloita, joissa se liikkuu. Näin eristeet myös tuhoutuvat kokonaan.

Mikäli vierasta ei havaita ajoissa saattaa keväällä mökille palaavaa odottaa siis ikävä yllätys ja edessä pahimmillaan kymmenien tuhansien remonttilasku. Vakuutukset korvaavat yleisesti petoeläinten aiheuttamat tuhot, mutta välillä korvauksista joutuu riitelemään.

  • Suopellossa on näätäongelmaa, opastaa Markku.

Poikueet, jotka kasvavat ullakon suojissa oppivat, että rakennuksen välikatto on optimaalinen pesintään. Näätä on erakkolaji. Se liikkuu ketterästi puissa ja menee rakennukseen vieressä olevan puun kautta. Markulle näädät ovat tuttuja. Laji ei ole ongelma normaalissa elinympäristössään. Ongelmat alkavat vasta, jos ne hakeutuvat rakennuksiin.

Näätä ja orava ovat rauhoitettuja metsästysaikojen ulkopuolella. Häätämiseen tai siirtämiseen metsästysajan ulkopuolella tarvitaan lupa riistakeskukselta. Kun ongelma on poistettu, tulee kaikki mahdolliset kulkureitit tukkia tarkkaan.

Lattiarakenteista kuuluva rapina tai paha haju huoneessa viittaa minkin tai supikoiran pesään. Päiväaikaan kuuluva elämä vintillä ja välikatolla viittaa oravaan. Yön pimeään aikaan rakenteita välikatossa raapii näätä.

Kuvassa: Kuvan eristeisiin näätä ei voi rakentaa tunnelia, koska se sortuisi.

Julkaistu

Sisun soutujaosto 10 vuotta

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Sisun soutujaosto on perustettu 25.8.2012 ja omalla veneellä soudettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2013. Veneen hankinnan mahdollistivat muutamat perustajajäsenet, sponsorit ja KKI-hanke sekä jaoston saamat avustukset. Jaosto juhli 10 toimintavuottaan ja vietti kauden päättäjäisiä lokakuussa.

Jaoston puheenjohtajana toimii Tarja Linna. Hän on ollut mukana keväästä 2013 alkaen, kun kartoitettiin mahdollisen naisjoukkueen kasaamista. Hänelle parasta soututoiminnassa ovat Suomen kesä, Päijänne, kivat soutukaverit, hauskat ja hikiset treenit, yhteishenki ja nauru.

-Ryppyotsaista ei touhu viikkoharjoitusten osalta ole. Nauru raikaa, jutut luistaa ja niin luistaa soutukin. Soudamme Majutvedellä niin leppoisia, lyhyempiä (n. 10 km) lenkkejä ja välillä otetaan kovia spurtteja. Jos keli on komea, soudetaan pidempiä lenkkejä esimerkiksi Päijätsalon ympäri. Harjoitukset kestävät yleensä 1-2 tuntia.

Soutajilla on joitakin vuosittaisia perinteitä ja muutakin harjoittelua ohjelmaan sisältyy.

-Juhannusaattoaamun kello kuuden soutu soudetaan aina kelistä riippumatta. Olemme vuosien mittaan osallistuneet kahvakuulatreeneihin ja ergoharjoitteluakin on porukalla tehty.

Päätavoitteena jaostolla on ollut viime vuosina Sulkavan suursoudut. Alussa mukana oli kirkkovenesoudussa miesten ja naisten joukkueet, mutta nykyään mukana on ollut joko naisten joukkue tai sekajoukkue. Viime kesänä sisulaiset soutivat sekajoukkueella toistaiseksi parhaan aikansa 5.06,24.

Sulkavan lisäksi Sisukkaat soutajat ovat käyneet kauhomassa vettä muun muassa Kulosaaressa ja Mommilanjärvellä, sekä tietysti Sysmän Suvisoudussa. Viime kesänä jaosto liittyi myös Suomen Melonta- ja Soutuliiton jäseneksi, mikä mahdollistaa osallistumisen SM-soutusarjoihin. Ensi kesäksi on normaalin ohjelman lisäksi suunniteltu soutamista Kuhmoisiin ja takaisin.

Jaostolla on nykyisin myös yksikkösoutajia, joista Anneli Mörä-Leino kilpaili jo viime kesänä parhaana saavutuksenaan yksinsoudun SM-kulta 30 km:llä (matkaa lyhennettiin säästä johtuen) sarjassa N60.

Lokakuun 10-vuotisjuhlassa jaosto muisti Annelia hienoista saavutuksista. Juhlassa muistettiin muitakin, myös viime vuonna edesmennyttä soutujaoston kantavaa voimaa ja perämiestä Juhani Leivoa.

-Ensikertalaisetkin ovat tervetulleita mukaan taas kesän tullessa, muistuttaa Tarja Linna.

Kuvassa: Sisukkaita soutajia harjoituslenkillä. Kuva Aino Nurminen.

Julkaistu

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Julkaistu

Retkellä vallan kammareissa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Toissa viikon tiistaina tuli mahdollisuus osallistua Asikkalan rotareiden järjestämälle retkelle eduskuntaan. Koska ikänsä yhteiskunnallisia asioita seurannut toimittaja ei ollut eduskuntatalossa koskaan käynyt, mukaan lähdettiin empimättä. Matkassa asikkalalaisten mukana oli yhteensä kolme sysmäläistä.

Eduskuntaan ei mennäkään kuin lähikauppaan. Edessä oli lentokentän tyyppinen turvatarkastus. Jo aiemmin oli kaikkien henkilöllisyydet ilmoitettu. Matkassa ollutta passia ei sentään tarvinnut näyttää. Osallistujat laskettiin ja pidettiin tiukasti yhtenä ryhmänä. Koko retkikunta kelpuutettiin sisään.

Ja komeaa oli. Kokoa talolla on sen verran, että mahtaako kansanedustaja neljässä vuodessa oppia kulkemaan eksymättä. Marmoriportaat oli juhlavat ja istuntosalin akustiikka oli aivan uskomaton. Täysi hiljaisuus ja kuiskauskin tuntui kuuluvan salin ääriin saakka. Kelpaa salissa puhua. Ja esittää välihuutoja. Retkeläisille kerrottiin, että muutamia vuosia sitten tehty täydellinen peruskorjaus taloon maksoi alkuperäiseen budjettiin verraten kolminkertaisesti. Mutta sehän on vain demokratiamme hinta.

Eduskunnassa ryhmä tapasi kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman. Hän on espoolainen ja edustaa Uudenmaan vaalipiiriä. Kauman eduskunta-avustaja Pietari Pitzen esitteli retkeläisille rakennusta ja sen historiaa.

Kauman poliittisessa katsauksessa kuultiin tietoa eduskuntatyöskentelystä, sekä juuri nyt pinnalla olevista aiheista. Esityksen jälkeen vieraat kyselivät Kauman näkemyksiä ja keskustelu oli aktiivista.

Kauma kertoi, että eduskunnan täysistunnot ovat pääsääntöisesti tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Maanantait ovat Suomen järjestelmässä varattu maakuntia ja kunnallispoliittista työskentelyä varten.

Kauma selvitti, että suuri osa kansanedustajan työstä tehdään valiokunnissa. Niitä on kaikkiaan 17. Hän itse kuuluu tällä kaudella varsinaisena jäsenenä ulkoasiainvaliokuntaan. Se on varsin haluttu valiokunta, johon ensimmäistä kertaa vuonna 2011 eduskuntaan valittu Pia Kauma tällä kaudella pääsi.
Suurelle yleisölle tutuimpia eduskuntatyön muotoja ovat täysistunnot ja kyselytunnit. Viime mainitun Kauma totesi olevan jossain määrin poliittista teatteria, jossa puolueet puhuvat etenkin omalle kannattajakunnalleen.

Lopun kyselyosuudessa retkeläiset kysyivät muun muassa mahdollisuudesta vaikuttaa edustajan saamiin valiokuntapaikkoihin. Kauma totesi, että toiveita kuullaan uuden eduskunnan aloittaessa työtään.

Uuden hallituksen koheesion Kauma kertoi olevan hyvä, kesän värikkäistä käänteistä huolimatta. Kun kuulijat tiedustelivat hänen kantaansa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen usein puolueen kannasta poikkeaviin kantoihin, Kauma totesi kokoomuksessa katon olevan korkealla ja seinien leveällä. Itse hän kertoi olevansa monista asioista eri mieltä Pietikäisen kanssa.

Nuorten pahoinvoinnista ja rikollisuudesta kysyttäessä Kauma totesi hallituksen miettivän koko ajan keinoja. 15 vuoden rikosvastuuikärajaa hän kuitenkin piti sopivana.

Kysymykseen ajankohtaisesta rahoituskriisistä hyvinvointialueilla, Kauma kritisoi uudistuksen olevan tällaisenaan edellisen hallituksen jäljiltä fiasko.

Kuvassa: Retkeläiset marmoriportailla, edessä keskellä kansanedustaja Pia Kauma. Kuvan otti eduskunta-avustaja Pitzen.

Julkaistu

Kiitos kaikesta -konsertti

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Baritoni Hannu Musakka esiintyi Tainionvirran seurakunnan järjestämässä yksinlaulukonsertissa Hartolan kirkossa viime perjantaina. Musakka lauloi ilman säestystä. Konsertin nimenä oli ”Kiitos kaikesta! Amen!”. Kaavilla asuva laulaja ja runoilija vaalii karjalaisia juuriaan ja konsertin kantavana teemana oli kiitollisuus. Musakka kiittää Luojaansa laulun ja runon keinoin juuristaan, suomalaisesta luonnosta, veteraanien tekemistä uhrauksista – koko elämästä.

Konsertin yhteydessä Musakka kertoi omista ja vanhempiensa ja esivanhempiensa elämän käännekohdista. Hän on syntynyt Lappeenrannassa jouluna 1945 ja hänen isänsä juuret ovat Kannaksella Pyhäjärven Musakanlahden kylässä.

-Kun parikymmentä vuotta sitten pääsin käymään Pyhäjärvellä, minulle tuli vahva tunne, että täältä minä olen kotoisin. Karjalaisuus kielessä on säilynyt, vaikka olen asunut pitkään muualla.

Myös pohjoinen Lappi ja Norja ovat Musakalle tärkeitä. Hän tekee siellä usein laulukeikkoja. Kiitollisuuden velassa hän kokee olevansa norjalaisille, koska hänen äitinsä isovanhemmat selvisivät hengissä 1860-luvun pahoista nälkävuosista matkustamalla kauas Jäämeren rannalle.

-Sen ansiosta mummoni, äitini ja minä synnyimme. Muuten se ei olisi ollut mahdollista, Musakka toteaa omilla verkkosivuillaan.

Musakka kertoi myös olevansa kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta. Hän mainitsi kahden vuoden takaisen pahan hirvikolarin Puumalassa elämän välitilinpäätökseksi. Hirvi kuoli, mutta hänelle varsinaisen tilinpäätöksen aika ei vielä ollut. Musakka selvisi onnettomuudesta laastarilla etusormessa.

Hannu Musakan kantava, laaja ja soiva ääni on parhaimmillaan kirkossa. Hartolan konsertti alkoi J. Alfred Tannerin kupletilla ”Elämäni on lauluni”. Ohjelmisto sisälsi tuttuja lauluja kuten ”Nocturne”, ”Oi kallis Suomenmaa” ja ”Veteraanin iltahuuto”. Harvemmin kuultuja laulujakin kuultiin, esimerkiksi P.J. Hannikaisen suomennos laulusta ”Toivioretkellä”. Laulu- ja runovalinnoillaan hän kunnioitti muun muassa Eino Leinoa ja Yrjö Jylhää sekä viime vuonna menehtynyttä säveltäjä Kari Tikkaa. Laulujen väliin sijoittuneista runoista useat olivat Hannu Musakan omia.

Runoja Musakka on kirjoittanut tuhansia, mutta runokirjan julkaiseminen odottaa vielä.

-Ehkä sitten, kun ne vielä paranoo, hän totesi.

Kuvassa: Hartolan kirkossa esiintynyt Hannu Musakka on kiitollinen elämälle.