Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Helmi Säästöpankin Sysmän kiinteistö on myyty

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Helmi Säästöpankki Oy:n Sysmän kiinteistö on ollut kaupan jo jonkin aikaa. Pari viikkoa sitten ostaja löytyi ja kiinteistön uusi omistaja on Oulun ACDC Oy.

  • Kauppakirjat on allekirjoitettu. Pankki luopuu turhista kiinteistöistä, sillä niiden ylläpito ei ole peruspankkitoimintaa, vahvistaa Helmi Säästöpankin toimitusjohtaja Henry Udd.

Pankkikiinteistön uuden omistajayhtiön toimitusjohtaja Ari Piik on kotoisin Asikkalasta ja hän perustelee kiinteistökauppaa kohteen läheisyydellä ja sen kohtuullisella hinnalla.

Oulun ACDC Oy harjoittaa kiinteistösijoitustoimintaa ja samaa toimintaa Piik jatkaa myös Sysmän pankkikiinteistön suhteen. Useimmat kiinteistössä sijaitsevat yritykset ( mm. Urheilu Valonen, Sysmän Taksi, ent. apteekin tilat, Hiusstudio Fiilis, Kampaamo Tarja ja Pirjo ja hieroja Reetta Ukkonen) toimivat omissa tiloissaan eivätkä ole olleet vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan.

Ari Piik sanoi ottavansa lähipäivinä yhteyttä kiinteistönvälittäjään vuokralaisten löytymiseksi kiinteistöön.

  • Yhden rakennusliikkeen kanssa on jo käyty neuvotteluja tilojen vuokraamiseksi.

Kuvassa: Entisen Sysmän Säästöpankin kiinteistön omistaa nyt Oulun ACDC Oy.

Julkaistu

Valopyöräily

Samuli Simula
HARTOLA

 – Hartolan valopyöräily järjestettiin nyt toista kertaa. 

Hartolan Martat valaisee Visantien ”Olohuone”-puiston useilla kymmenillä lyhdyillä hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Värikkäästi koristeltuja pyöräilijöitä ja vilkkuvaloja lähestyy puistoa kaikista ilmansuunnista. Reilu viisikymmentä pyöräilijää saapuu paikalla.

Valopyöräilyyn osallistujien kohtaaminen saa hymyn kaikkien huulille. Nuorimman osallistujan potkupyörän rinnalle kurvaa hieman varttuneempi rouva rollaattorillaan.

Tapahtuman lisäksi heitä yhdistää etenemistapa. Kaiken karnevaalihengen takana on todella tärkeä muistutus valojen käytöstä syksyn pimeässä ja hämärässä. Mennään kaikessa turvallisuus edellä. Osallistujille annetaan vielä ennen starttia Hartolan Ladun ja Pyöräpalvelu Ari Kääriäisen lahjoittamat heijastimet. 

 – Partiolainen Siiri löysi Keski-Euroopassa järjestettävät valopyöräily festivaalit ja siitä idea meidän tapahtumaan, valaisee Satu Mäyrä. Satu itse edustaa tapahtuman järjestäjäpuolelta Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja NMKY:tä. 

Värikäs joukko starttaa puistosta iltahämärään. Täydellinen ilma pyöräilylle. Vaikka on jo hieman pakkasta ovat ajoradat sulat ja kuivat. Reitin varrella on järjestetty liikenteenohjausta tapahtumaa turvaamaan. Valopyöräilijöiden kulkue ei varmaan jätä ketään kylmäksi. Reitin varrella on mukavasti kannattajia ja hämmästelijöitä. 

Joukossa on runsaasti nuoria. He liikkuvat kaduilla usein vielä vanhempien seurassa. Hauskan yhdessä tekemisen kautta tänään opetellaan liikenneturvallisuutta. Aina, kun on mahdollista tulee muistuttaa aikuisia. Ottakaa nämä nuoret kulkijat liikenteessä aina varovaisuudella huomioon. He vasta opettelevat
sääntöjä ja kulkemista. 

Maalissa testataan Hartolan Partiolaisten makkaranpaistotaidot. Hyvä lämmin yhteishenki nuotion ympärillä ja kyllä, makkarat ovat todella maukkaita. 

Pyöräliitto on pyöräliikenteen valtakunnallinen edunvalvoja. Yksi heidän tehtävistä on kasvattaa pyöräilyn suosiota. Liitto osallistuu myös Hartolan Valopyöräilyyn. Jokainen suomalainen pyöräilee jossain vaiheessa elämää. On odotettavaa, että tällainen tapahtuma on tulevaisuudessa valtakunnallinen. 

Illat pimenevät ja viilenevät. Mennään liikenteeseen oikeilla varusteilla, toiset huomioon ottaen yhdessä ja turvallisesti eteenpäin.

Kuvassa: Koko perheen yhteinen pyöräilytapahtuma.

Julkaistu

Piirin kuvernööri Sysmän Rotaryklubin vieraana

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Rotaryklubilla on monien muiden paikkakunnan yhdistysten tavoin ongelmana jäsenten ikääntyminen. Rotarit ikääntyvät ja se näkyy tärkeiden viikkokokousten osanoton hiipumisena.

Viime keskiviikkona väkeä kuitenkin riitti, kun piirin kuvernööri Simo Hautala teki vuosivierailunsa Uotiin ja rotarit tulivat paikalle aviopuolisoiden kanssa.
Kuvernööri Hautalan kotiklubi on Vanajaveden klubi ja rotari hänestä tuli v. 2009. Siviilissä Hautalalla on takanaan 30 vuotta kestänyt upseerin ura ja nyt eläkeläisenä hän toimii Panssarimuseon johtajana.

Hautala kertasi muutamia lukuja rotareista. Järjestön perusti amerikkalainen Paul Harris vuonna 1911 ja nyt 200:ssa maassa on 35.000 klubia ja maailmassa on yhteensä n. 1,5 miljoonaa rotaria.Suomeen rotaryaate rantautui v. 1926. Sysmän Rotaryklubi perustettiin 30.11.1967.

Sysmän Rotaryklubista kuvernöörillä oli pelkkää hyvää sanottavanaan.

  • Teillä on aktiivinen klubi, joka otti ensimmäisenä jäseniksi myös naisia piirin alueella. Nuorisovaihdossa teillä on vankat perinteet ja koronan takia pieni tauko on taas loppumassa, koska kesävaihtoon on lähdössä nuoria. Teillä on sahtisaluunan muodossa erinomainen aktiviteetti nuorisovaihdon kustannusten kattamiseksi.

Vaikka Sysmän klubin kokonaisjäsenmäärä on hyvä, nuorten saaminen mukaan toimintaan on pienoinen ongelma. Yhtä ratkaisua ei siihen osannut antaa kuvernöörikään.

Rotarysäätiön toiminnan pitkäaikainen projekti poliota vastaan jatkuu ja yhtenä vahvana teemana tänä vuonna on konfliktien esto, rauhan saavuttaminen.

  • Ukraina taistelee koko läntisen maailman puolesta ja sitä taistelua meidän täytyy tukea, tähdensi piirikuvernööri.

Hautala painotti, että klubi on rotaryn perusyksikkö ja tapaamisissa on samanhenkisen rotarien hyvä olla.

  • Viikkokokoukset lisäävät turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kuvernöörin virkakauden omat teemat ovat koulutus ja viestintä.

Kuvassa: Rotarypiirin 1390 kuvernööri Simo Hautala (vas.) ja apulaiskuvernööri Jorma Laine vierailivat Sysmän klubissa, Isäntinä toimivat presidentti Esa Oikarainen (oik.) ja sihteeri Juhani Kuisma.

Julkaistu

Syksyn hirvijahti alkoi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hirvi on tällä alueella tärkein riistaeläin niin lihantuoton kuin jahtiporukoiden sosiaalisen toiminankin kannalta. Kylän yhteiset hirvipeijaiset syksyisin ovat maanvuokraajien ja kyläläisten tärkein yhteinen tapahtuma.

Hirvestä metsästäjät saavatkin paljon aineellista hyvää, sillä täysikasvuinen uros painaa reilusti päälle neljänsadan kilon ja elopainosta karkeasti arvioituna noin puolet on lihaa. Siihen määrään saa kaataa aika monta jänistä, pyistä puhumattakaan.

Useimmat hirviseurueet aloittivat metsästyskauden viime viikonvaihteessa. Sysmän Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kari Niittymäen mukaan hirvenmetsästys alkoi Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa jo melkein kaksi viikkoa sitten. Meidän seudulla ja muualla Suomessa metsästys alkoi lokakuun toisena lauantaina, siis viime viikonvaihteessa.

Melkoinen määrä hirvimiehiä (ja naisia) syöksyi Sysmän metsiin, sillä paikkakunnalla on kaikkiaan 18 hirviseuruetta, joista kertyy jahtiin parisataa metsästäjää.

Sysmään on myönnetty 136 kaatolupaa ja tuolla lupamäärällä voisi kaataa kaikkiaan 180 hirveä, jos vasoja ja isoja hirviä kaadetaan sama määrä.

  • Kaatoluvista on nyt jaettu 109 ja jakamatta on 27 ns. pankkilupaa. Pankkiluvat jaetaan marraskuun puolivälissä ja niiden avulla estetään hirvitihentyminen eri puolille Sysmää. Tavoittelemme näin hirvikannan tasaisuutta koko pitäjän alueella. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa asettamamme tavoite 2,8 hirveä/1000 ha metsästyskauden jälkeen on toteutunut varsin hyvin, kertoo Kari Niittymäki.

Karin omaan hirviporukkaan Etelä-Sysmän Erään kuuluu 10 miestä ja yksi nainen ja kaatolupia on seuralle myönnetty kaksi aikuista hirveä ja kaksi vasaa.

Metsästyskausi alkoi 10.8. kyyhkysjahdilla ja sorsastuksella 20.8. mikä jatkuu vuoden loppuun saakka. Metsäkanalintujen jahti alkoi 10.9 ja päättyy 10.11. Jänisjahtia voi harrastaa puoli vuotta 1.9. alkaen.

  • Näin syksyllä monet metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä pienpetoja hävittämällä. Saaliina on useimmiten supikoira. Isommista pedoista alueellamme esiintyy ilves, jonka kaatoon saimme Sysmään yhden luvan.

Kari Niittymäen mukaan karhukanta on lisääntynyt huomattavasti. Riistakameroissa karhu on esiintynyt Sysmän joka puolella ja näköhavaintojakin on runsaasti. Ensi vuonna riistanhoitoyhdistyksellä on tarkoitus hakea yksi karhun kaatolupa yhdessä naapuriyhdistysten kanssa.

Kuvassa: Yrjö Hopeasaaren hirviporukka jahtiin lähdössä. Kuva Lähilehden arkistosta viime syksyltä.

Julkaistu

Liike on lääkettä – vielä vanhanakin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Liikunnan avulla myös ikääntyneet voivat saada lisää toimintakykyisiä elinvuosia. UKK-instituutti mainitsee tiedotteessaan, että liikunnan hyötyjä ovat mielialan koheneminen, ajatusten terävöityminen, stressin tunteen keveneminen ja parempi uni.

Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten useita sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia ja joitakin syöpätauteja.

Monissa arjen toiminnoissa päivittäisten askelien määrä nousee huomattavasti. UKK-instituutin mukaan jokainen askel kannattaa: kotiaskareet, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat.
Seniorikansalaisten (65+) liikuntasuositukset ovat hieman erilaisia kuin nuorempien. Uusi vireyttä liikkumalla -pyramidi pitää palauttavaa unta kaiken perustana. Kun herää virkeänä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Pyramidin seuraava kerros muistuttaa tauoista paikallaan oloon. Taukoja paikallaan olosta olisi otettava aina kun voi. Pienikin liikuskelu, jo tuolista ylös nouseminen, aktivoi lihaksia ja vähentää kehon kuormittumista.

Kolmantena kerroksena pyramidissa on kevyttä liikkumista. Siihen sisältyy niin arkiaskareet kuin kävelylenkit ja erilaiset ryhmäliikunnat. Pyramidin kapenevalta huipulta löytyy rasittavampi liikunta, lihasvoima, tasapaino ja notkeus. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi niitä olisi hyvä tehdä kahdesti viikossa. Lähtökohta tietenkin vaikuttaa tekemiseen. Hyväkuntoinen kuusvitonen ja yli yhdeksänkymppinen liikkuvat omien edellytystensä mukaan.

Sysmän Palvelutalon fysioterapeutti ja pilates-ohjaaja Reeta Virén painottaa kokonaisvaltaista kehonhuoltoa terveenä ja toimintakykyisenä pysymiseen. Liikunnan lisäksi kehon rentouttaminen, rentoutuminen, sopiva ravinto ja riittävä uni ovat kehonhuollollisia toimenpiteitä. Keho ja mieli toimivat yhteistyössä.

-Uni on tärkeää. Ikääntyneet nukkuvat ehkä yöllä vähemmän, mutta saattavat ottaa päivätorkkuja. Oleellista on riittävän hyvä ympäristö nukkumiseen. Huono sänky tai huono asento aiheuttavat turhia kolotuksia.

-Ravinnossa ongelmia voi olla ateriarytmissä ja ravinnon monipuolisuudessa. Kun kokonaisuus on kunnossa, pulla päiväkahvin kanssa ei ole ongelma. Ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille sosiaaliset kontaktit ovat tärkeitä, Virén muistuttaa.