Kaisla ja Kotisalo Sostes-lakossa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ/HARTOLA

Yksityisen sosiaalipalvelualan lakko alkoi tiistaina 23.5., kun yksityisen sosiaalipalvelualan henkilöstöä edustavat Sote ry:n (SuPer, Tehy, Erto) ja Hyvinvointiala Hali ry:n välisessä sovittelussa ei saavutettu tulosta. Lakon piirissä ovat tietyt ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt.

Sysmän Attendo Kaisla ja Hartolan Attendo Kotisalo ovat lakon piirissä. Sovittelut asiassa jatkuvat viikonloppuna, ja lakon tämä vaihe päättyy 27.5. kello 23.59. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan lakon syynä on pyrkimys palkkaerojen pienentämiseen julkiseen sektoriin nähden.

Paikallisen SuPerin ammattiosaston puheenjohtaja Laura Lind kertoo palkan olevan lakkoon ryhtymisen juurisyy. Käsitys yksityisen puolen yleisesti korkeammasta palkkatasosta ei tässä tapauksessa pidä paikkaansa. Tiistaiaamuna Lind oli neljän muun kanssa Kaislaan kääntyvän tien risteyksessä lakkovahteina. Henkilökuntaa Kaislaan oli haalittu Lindin mukaan sieltä täältä.

-Takana on julkisen puolen saamat reilut palkankorotukset. Mutta meillä on ollut koko ajan heikompi palkka kuin julkisella. Jo vuonna 2018 on sovittu valtakunnansovittelijan neuvotteluissa, että palkkaeroa kurottaisiin umpeen. Perjantaiksi ja sunnuntaiksi on sovittu neuvottelut valtakunnan sovittelijan johdolla. Jos tulosta ei saada, suunnitelmat miten lakkoja jatketaan, on tehty.

-On yllättävää, kun työnantaja ei ymmärrä tässä tilanteessa, että palkka on ratkaiseva asia. Tietenkin muutkin työehtosopimuksen asiat vaikuttavat, Lind toteaa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula on tunnettu tosiasia. On jopa käynyt niin, että asiakaspaikkoja ei voida täyttää, kun ei ole henkilökuntaa.

-Sysmänkin tilanne Kaislassa on kaoottinen. Tyhjiä paikkoja on noin kymmenen, kun ei vaan ole henkilökuntaa. Kotihoidon tuella kotona asumaan pystyneet voivat tilanteen huonontuessa joutua Lahden seudulle hoivakotiin. 20 vuodessa tilanne on muuttunut tosi paljon. Silloin halkijoita työpaikkaan saattoi olla kymmeniä, nyt ei saa hakijoitakaan oikein mistään.

-Työvoimapulassa on kummallista, ettei palkkaa maksettaisi enempää. Peruspalkka on heikko. Henkilökunta joustaa ja tekee ylitöitä tosi paljon. Mutta onko se oikein, että joutuu tekemään valtavan työmäärän tullakseen toimeen, ihmettelee Laura Lind.

Kuvassa: Lakkovahteina tiistaina vasemmalta Laura Lind, Anu Kauranen, Aija Kaartti, Timo Helminen ja Jenni Häkkänen.

Sysmässä käyttöön Terapianavigaattori

Suomen Terveystalo Oy
Ilona Sammaljärvi
Viestintäpäällikkö

Valtakunnallinen, palkittu palvelu otettiin Sysmässä käyttöön toukokuun alussa. Terapianavigaattorissa täytetään täysin nimettömästi kysely, jolla kartoitetaan muun muassa erilaisia mielenterveyden ongelmien oireita, toimintakykyä ja elämäntilannetta. Nämä ovat tietoja, joita keskeisesti tarvitaan terveydenhuollossa asiakkaan hoidon tarpeen arviossa. Terapianavigaattoria hyödyntäen voidaan nopeammin ohjata sopivimman avun tai tuen pariin.

– Terapianavigaattori on matalan kynnyksen palvelu, johon kuka vain voi mennä tutustumaan ja jäsentämään omia ajatuksiaan. Suosittelen sitä etenkin kaikille, joita mietityttää heidän vointinsa tai jotka kaipaavat tukea mielen haasteisiin, sanoo Terveystalon Kumppanuusratkaisuiden ylilääkäri Paula Reponen.

Terapianavigaattorin tukemana voi hakeutua hyödyntämään esimerkiksi Mielenterveystalo- nimisen verkkopalvelun omahoito-ohjelmia, joita on yli 40 erilaiseen tilanteeseen.

– Lievissä oireissa voi saada suuren avun omahoidosta, kun taas isommissa solmuissa tarvitaan usein lisäksi ammattilaisen tukea ihan kasvotusten. Terapianavigaattori auttaa tämän hoidontarpeen hahmottamisessa, Reponen kuvaa.

Palvelu sujuvoittaa hoitoon pääsyä


Terapianavigaattori sisältää kansallisesti ja kansainvälisesti käytössä olevia oiremittareita yleisten mielenterveyden ongelmien, kuten masennuksen tai ahdistuneisuuden, kartoittamiseen. Kyseessä ovat samat oiremittarit, joita myös ammattilaiset käyttävät hoidontarpeenarviossa.

Kun henkilö täyttää Terapianavigaattorin kyselyn, hän saa palvelusta kahdeksannumeroisen koodin, jonka takana kyselyn tulokset ovat. Koodin voi halutessaan antaa hoitajalle tai lääkärille, jolloin ammattilainen pääsee katsomaan tulokset, mikä sujuvoittaa hoidon aloittamista.

– Vastaajan lisäksi kukaan ei näe tuloksia ilman koodia. Koodista ja sen takaa löytyvistä tuloksista on kuitenkin iso apu, kun ihminen ottaa yhteyttä terveysasemalle mielenterveyden kysymyksissä. Jos Terapianavigaattoria ei pysty käyttämään teknisten syiden tai oman jaksamisen takia, saa terveysasemalle tietenkin olla yhteydessä myös ilman kyselyn täyttämistä etukäteen, Reponen jatkaa. Sysmän terveysasemalle saat yhteyden jatkossakin soittamalla p. 044 494 2585.

Sysmän kunnanvaltuusto

Tilapäinen valiokunta selvittämään kunnanjohtajan erottamista

Mika Sankari
15.5.2023

Suurin osa maanantai-illan 15. toukokuuta valtuustokokouksesta sujui kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen virkasuhdetta käsitellessä. Monta puheenvuoroa käytettiin ja pari lyhyttä taukoa vaadittiin menettelytapojen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Ensin todettiin, ettei sovintoratkaisua ole löytynyt.

Valtuutetut muodostivat keskuudestaan tilapäisen valiokunnan. Kokoomusvaltuutetut Virpi Streng ja Mia Tommola vastustivat ajatusta erilaisin perustein, mutteivät juuri saaneet muilta kannatusta.

-Ei ole kysymys mm. kunnanjohtajan työn jäljestä tai viranhaltijoiden työilmapiiristä kunnantalolla, vaan yksinkertaisesti luottamuksesta, jota kunnanjohtajan tulee nauttia, keskustan Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg kuittasi.

Tilapäisen valiokunnan jäsenet ovat keskustalta Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg (varalla Juho Hopeasaari), Avoimelta Sysmältä Timo Seppänen (Nette Rimpioja), sdp:ltä Esa Einonen (Arja Hiltunen), perussuomalaisilta Mirja Kalliosaari (Timo Aromaa) ja kokoomukselta valittiin varsinaiseksi jäseneksi Virpi Streng (varalla Rainer Pitkänen).

Varsinaisista jäsenistä valiokunnan puheenjohtajana tulee toimimaan Lehtosalo-Lönnberg. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kalliosaari. Lakeliving Oy:n keskeneräisen oikeuskäsittelyn ei katsottu tekevän puheenjohtajaa esteelliseksi tilapäisen valiokunnan johtoon. Valiokunta päätyy aikanaan esittämään kantansa valtuustolle kunnanjohtajan virkasuhdekysymyksessä. Erottaminen voisi tapahtua valtuutettujen kahden kolmasosan määräenemmistön turvin.

Useampikin valtuutettu ja nuorisovaltuuston puheenjohtaja Enni Ahonen toivoivat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta keskusteltaessa, että nuorison omaa ääntä kuunneltaisiin jatkossa vieläkin paremmin, kun heitä koskevista asioista päätetään.

Terrikorven tuulivoimapuistosta ei tehdä erillistä kuntalais- ja vapaa-ajan asukkaiden kyselyä Kalliosaaren valtuustoaloitteen pohjalta.

Kunnanvaltuusto hyväksyi Pohjois-Sysmän rantayleiskaavan muutoksen 18.1.2023 päivätyn kaavaehdotuksen mukaisesti.

Keskustan valtuustoryhmä jätti valtuustoaloitteen osallistuvan budjetoinnin (osbu) hyödyntämisestä kunnan talousarviosta 2024 päätettäessä.

-On monia toteuttamismahdollisuuksia ja hyviä kokemuksia monista kunnista.

Perussuomalaisten aloitteessa toivotaan kaikkien toimielinten julkaisemien asiakirjojen esillepanoa nettiin vuodesta 2017 alkaen. Kokoomus jätti aloitteen, jossa toivotaan tasapuolista tiedonjakoa kaikille valtuutetuille esimerkiksi yhteisen infotilaisuuden muodossa ennen varsinaisia kokouksia.

Kuvassa: Yleisöä saapui paikalle tavanomaista enemmän.

Hartolan kunnanhallitus

Helena Mäkinen
15.5.2023

Kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen

Kuluvan talven ja kevään aikana on kuntaan tullut palautteita koskien paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 ja Hartolan terveyspalveluiden tuotanto siirtyi Harjun Terveys Oy:lle.
Palveluiden siirto hyvinvointialueille on merkittävä uudistus ja koskettaa monin tavoin kaikkia alueen asukkaita. Hartolan kunta haluaa osaltaan tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkaan tuotannon edellytyksiä.
Erityisen huolissaan Hartolan kunnassa ollaan palvelujen alueellisesta saatavuudesta ja alueen asukkaiden yhdenvertaisuudesta. Myös asiakasohjauksessa ja viestinnässä on parannettavaa.
Kuntalain 39 §:n mukaisesti kunnanhallituksen tehtävänä on ”valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.”
Asiasta on toivottu tehtäväksi kannanottoa.
Kunnanhallitus päätti antaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle kannanoton koskien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta.

Kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimikaudeksi 2023-2025

Valtuusto päätti 10.8.2021 päättänyt neuvottelutulosten pohjalta, että kunnanhallituksen toimikausi on kaksivuotinen ja kunnanhallituksen toimikausi päättyy 30.6.2023. Uusi kaksivuotiskausi alkaa 1.7.2023 ja jatkuu valtuustokauden loppuun.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se valitsee kunnanhallitukseen seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle 2023-2025 sekä kunnanhallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vastavakuudet tytäryhtiöiden lainoille ja omavelkaisille takauksille

Tilintarkastaja on tilintarkastuksen yhteydessä nostanut esiin kunnan myöntämät lainat tytäryhtiöille sekä yhtiöiden lainoihin myönnetyt omavelkaiset takaukset. Kunnassa on ollut linjauksena, että vakuuksia ei ole edellytetty.Kuntalain 129 §:n mukaan: ”Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla taivastavakuuksilla.”Kunnan 100-prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä ei ole suljettu pois lain vaikutuspiiristä. Tilintarkastaja on suosittanut, että kunta ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin vastavakuuksien määrittelemiseksi. Kunnanjohtaja on käynyt neuvotteluja yhtiöiden toimitusjohtajan kanssa ja vastavakuuksien määrittely on työn alla. Lähtökohta on, että antolainoille ja kunnan myöntämille takauksille sovitaan riittävän kattavat vastavakuudet.Lainojen myöntämisestä ja omavelkaisista takauksista on päätetty valtuustossa asianmukaisesti. Vastavakuuksista sopiminen on päätösten toimeenpanoa, eikä vastavakuuksia ole tarpeen hyväksyttää valtuustossa.
Samalla päivitetään velkakirjat ajan tasalle, vastavakuudet huomioiden.
Kunnanhallitus päätti valtuuttaa kunnanjohtaja Jarkko Seppälän sopimaan kunnan tytäryhtiöiden kanssa riittävän kattavista vastavakuuksista kunnan antolainoille sekä omavelkaisille takauksille. Päivitetyt velkakirjat tuodaan kunnanhallitukselle tiedoksi.

KANNANOTTO
Hyvinvointialueen otettava huomioon alueelliset erot nykyistä paremmin

Hartolan kunta on huolestunut sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden keskittämisestä Lahteen. Viime aikoina tämä on tullut esiin esimerkiksi rintasyövän seulontatutkimuksissa, joihin on aiemmin päässyt paikallisesti Hartolassa. Kuluvan vuoden alusta alkaen on seulontaa varten jouduttu lähtemään Lahteen asti. Naapurikunnissa Sysmässä ja Heinolassa tutkimukset onnistuvat oman kunnan sote-keskuksessa.
Hartola on sijainniltaan Päijät-Hämeen kunnista kauimpana suhteessa keskuskaupunki Lahteen. Hartolasta ei ole kattavaa julkisen liikenteen kulkuyhteysverkkoa, joka mahdollistaisi asioinnin järkevästi muuten kuin omalla autolla. Erityisen heikossa asemassa ovat erityisryhmät, kuten kehitysvammaiset ja liikuntarajoitteiset.
Hartolan kunta vaatii, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue ottaa palvelutarjonnassaan paremmin huomioon hyvinvointialueen alueelliset erot ja erityispiirteet. Tavoitteena on oltava palveluiden saatavuuden yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tämä voi tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen kunnissa on erilaisia toimintatapoja. Edestakainen matka Hartolasta keskussairaalaan on noin 170 kilometriä. Sairaanhoidon palveluiden tilanne on erilainen, koska silloin on käytettävissä myös Kela-taksi. Mammografia-tutkimuksissa tätä mahdollisuutta ei ole.
”Hyvinvointialueella ei voi olla varaa heikentää seulontatutkimusten kattavuutta liian pitkien etäisyyksien vuoksi. Seulontatutkimuksilla päästään ajoissa kiinni sairauksiin, mikä pienentää myös hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia,” muistuttaa kunnanjohtaja Jarkko Seppälä.
Vakavan haasteen aiheuttaa myös terveyspalveluiden puutteellinen asiakasohjaus. Kuntaan on tullut tietoja esimerkeistä, joissa akuuteissakin tapauksissa on asiakas ohjattu virheellisesti asioimaan väärässä paikassa. On selvää, että muutoksia on tehty ja muutoksia on tulossa jatkossakin. Hartolassa kokemus valitettavasti on ollut sen suuntainen, että muutoksista tiedotetaan vasta sitten, kun joku on muutoksen huomannut.
Hartolan kunta ojentaa yhteistyön kättä ja on mielellään hyvinvointialueen tukena myös viestintään liittyvissä asioissa. Palveluiden muutosten, aukioloaikojen ja muiden tärkeiden tietojen viestinnässä voidaan yhteistyössä hyödyntää myös kunnan viestintäkanavia, kunhan tietoa saadaan myös kuntaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen www-sivuilla on kattavasti tietoa tarjolla, mutta se hautautuu informaatiotulvaan ja tarpeellinen tieto on usein hyvin monen klikkauksen takana. Tietoa pitää siis myös osalta löytää. Hartolan kunta ehdottaakin, että hyvinvointialueen sivuille tulisi selkeät kuntakohtaiset näkymät – esimerkiksi osoite paijatha.fi/hartola voisi johtaa suoraan kuntatietoon, josta löytyisi kaikki olennainen kunnan alueen palveluihin, yhteystietoihin, aukioloaikoihin ja asiakasohjaukseen liittyvä tärkeä tieto.
”Muutos on ollut suuri ja pääosin Hartolassa ollaan tyytyväisiä paikallisiin terveyspalveluihin, mutta alueelliset erot on otettava palveluiden saatavuudessa paremmin huomioon ja ajanmukaisen tiedon saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan toimenpiteitä,” vaatii kunnanjohtaja Jarkko Seppälä.

Hartolassa 15.5.2023
kunnanhallitus

Sysmän kunnanhallitus

9.5.2023, Helena Mäkinen

Kunnanjohtajan virkasuhde

Käsittelyn päätösehdotuksena oli, että asia käsitellään kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajan selostuksen pohjalta kokouksessa ja kunnanhallitus päättää tarvittavista toimenpiteistä.

Pykälän käsittelyn alkaessa Lilli Karola, Veikko Kotolahti, Mika Järvinen ja Marketta Kitkiöjoki poistuivat kokoustilasta. Puheenjohtajaksi siirtyi hallituksen 1. varapuheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.

Koska 13.3.2023 kunnanhallituksen kokouksessa Arja Hiltusen ja Timo Aromaan esitettiin olevan esteellisiä, kunnanhallitus käsitteli esteellisyyttä, ja totesi ettei esteellisyydelle ole perusteita.
Rainer Pitkänen kyseenalaisti Lehtosalo-Lönnbergin toimimisen puheenjohtajana esteellisyyteen vedoten. Kunnanhallitus käsitteli esteellisyyttä hallituksen 2. varapuheenjohtajan, Timo Aromaan johdolla. Hallitus totesi, että esteellisyyden perusteet eivät täyty. Rainer Pitkänen jätti eriävän mielipiteen esteellisyysasian käsittelyssä. Hiltunen, Aromaa ja Lehtosalo-Lönnberg poistuivat esteellisyyskäsittelyn ajaksi.

Kunnanhallitus hyväksyi asian käsittelyn varapuheenjohtajan esittelystä.

Varapuheenjohtajan esitys:
Kunnanjohtajan erottamisasia on palautettu valtuuston päätöksellä kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Kunnanhallituksen kokouksessa 13.3.2023, jossa kunnanjohtajan erottamisasiaa aiemmin valmisteltiin valtuustolle, on esitetty esteellisyysväite. Puheenjohtaja Lilli Karolan toiminnan kunnanjohtajan johtajasopimuksen mukaisessa menettelyssä on katsottu aiheuttaneen kunnanhallituksen erottamisasiaa koskevassa päätöksenteossa esteellisyyden (23.2.tapaaminen, sähköpostikirjeenvaihto koskien johtajasopimuksen mukaisia neuvotteluja ja niiden ajankohtaa).
Kunnanhallitus ei katso puheenjohtajan olleen tästä syystä esteellinen valmistellessaan johtajasopimuksen mukaisia neuvotteluja kunnanhallituksen edustajana. Koska myös puheenjohtajan toimivalta johtajasopimuksen mukaisessa menettelyssä on kyseenalaistettu, toteaa kunnanhallitus siltä osin, kun Lilli Karola on edustanut kunnanhallitusta johtajasopimuksen mukaisissa neuvotteluissa, että Karola on ollut toimivaltainen edustamaan kunnanhallitusta.
Koska kunnanjohtaja on useissa kirjelmissä kyseenalaistanut kunnanhallituksen puheenjohtajan luottamuksen, päättää kunnanhallitus varovaisuusperiaatteen mukaisesti korjata hallintolain 50 § mukaisesti aiemman 13.3.2023 tehdyn päätöksensä esteellisyyden aiheuttaman menettelyvirheen johdosta. Päätös korjataan, eikä Lilli Karola, johon esteellisyysväite on kohdistettu, osallistu asian käsittelyyn. Muun muassa tästä syystä kunnanhallitus katsoo, että se valtuuttaa kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajan ja valtuuston 1. varapuheenjohtajan edustamaan kunnanhallitusta johtajasopimuksen mukaisissa neuvotteluissa.
Koska johtajasopimuksen edellyttämiä neuvotteluja ei ole voitu viedä päätökseen mm. kunnanjohtajan ollessa estynyt osallistumaan neuvotteluun ehdotettuna aikana, tulee neuvotteluja edelleen jatkaa.
Mikäli neuvotteluissa ei päästä tulokseen 8.5.2023 mennessä, tulee kunnanhallitus esittämään valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista.

Kunnanhallitus päättää
1) korjata päätöksellään 13.3. kokouksessa tapahtuneet menettelytapavirheet (esteellisen osallistuminen päätöksentekoon, esteellisyysväitteen johdosta tekemättä jääneet toimielimen esteellisyysratkaisut) korvaamalla päätöksen uudella päätöksellä
2) hyväksyä, että kunnanhallituksen puheenjohtajalla on ollut toimivalta edustaa kunnanhallitusta johtajasopimuksen mukaisissa neuvotteluissa
3) valtuuttaa Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ja Timo Seppänen hoitamaan jatkossa johtajasopimuksen mukaisia neuvotteluja
4) hankkia lainopillista apua kunnanhallituksen valtuuttamien neuvottelijoiden avuksi
5) esittää kunnanvaltuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista, mikäli johtajasopimuksen mukaisia neuvotteluja ei ole saatu päätökseen 8.5.2023 mennessä.
Kunnanhallitus hyväksyi varapuheenjohtajan esityksen yksimielisesti.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Veikko Kotolahti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Lilli Karola eivät esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn, perusteena puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä. Myöskään jäsen Mika Järvinen ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn perusteena läheisen asianosaisuus. Tilalla olivat varajäsenet Pekka Palm (Karola) ja Rainer Pitkänen (Järvinen). Puheenjohtajan ollessa esteellinen puheenjohtajana tämän pykälän ajan toimi kunnanhallituksen I varapuheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg.
Kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki poistui esteellisenä asian käsittelyn ajaksi perusteena asianosaisuus. Asian esittelijänä toimi 1.varapuheenjohtaja.
Päätösehdotuksena oli, että kunnanhallitus kuulee kunnanjohtajan kanssa käydyistä neuvotteluista ja päättää tarvittavista toimenpiteistä.
Asia käsitellään kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajan selostuksen pohjalta kokouksessa.
Puheenjohtajana tässä kokouksessa toimiva I varapuheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ehdotti, että asia käsitellään puheenjohtajan esittelystä. Ehdotus hyväksyttiin.
Puheenjohtaja esitteli kokouksessa asiaa seuraavasti:
Ryhmäpuheenjohtajat Lilli Karola (Avoin Sysmä), Veikko Kotolahti (Kesk.), Arja Hiltunen (SDP) valtuustoryhmiensä puolesta sekä ryhmäpuheenjohtaja Timo Aromaa (PS) ovat käyneet 23.2.2023
kunnanjohtajan kanssa neuvottelut koskien johtajasopimuksen kohtaa, jonka mukaan mahdolliset ristiriitatilanteet pyritään ratkaisemaan yhteisymmärryksessä ja sovinnollisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on käynyt lisäksi kunnanjohtajan kanssa sähköpostitse neuvottelun 6.3.2023.
Neuvottelut eivät johtaneet tulokseen.

Kunnanjohtajan kyseenalaistettua kunnanhallituksen puheenjohtajan toimivallan toimia johtajasopimuksen neuvottelijana kunnanhallituksen puolesta, nimesi kunnanhallitus kokouksessaan 13.3.2023 § 72 kunnanhallituksen varapuheenjohtajan ja valtuuston varapuheenjohtajan käymään johtajasopimuksen mukaiset neuvottelut uudelleen ja käyttämään neuvotteluissa avustajaa. Ennen neuvotteluja kunnanjohtajalle lähetettiin sähköposti, jossa vielä tarkennettiin neuvottelujen tarkoitusta ja pyydettiin sopimusluonnosta, jota voitaisiin käyttää neuvottelujen pohjana.
Kunnanjohtajalle esitettiin kolmea eri neuvotteluaikaa huhtikuussa (myös mahdollisuutta Teams-neuvotteluun). Neuvottelut (1,5 h) saatiin pidettyä 4.5.2023. Paikalla Sysmän kunnanvirastolla olivat kunnanjohtaja Kitkiöjoki, avustajansa Markku Korvenmaa sekä kunnanhallituksen edustaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg sekä Teams-yhteyden välityksellä kunnanhallituksen avustaja, varatuomari Susanna Ijäs.
Kunnanjohtaja ei toimittanut sovintoehdotustaan neuvotteluihin mennessä eikä neuvotteluiden aikana. Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan kannat siitä, onko olemassa ristiriitatilannetta, erosivat toisistaan. Kunnanjohtajan näkemys oli, ettei ristiriitatilannetta ole lainkaan. Kunnanjohtaja vaati neuvotteluissa mm. tarkemmin selvitettäväksi, mitä syytöksiä häntä kohtaan on esitetty.
Kunnanhallituksen näkemys ristiriitatilanteen vahvaan olemassaoloon perustuu siihen, että kunnanhallitus on jo kerran tehnyt päätöksen tilapäisen valiokunnan perustamisen esittämisestä valtuustolle eikä epäluottamuksen selvittämiseen neuvotteluissa esitettyä tarkemmin ole kunnanhallituksella tai sen valtuuttamilla neuvottelijoilla toimivaltaa. Toimivalta tarkempien perusteiden selvittämiseksi on mahdollisesti myöhemmin perustettavalla tilapäisellä valiokunnalla, jolloin kunnanjohtajalle myös ilmoitetaan, mihin luottamuksen menetys perustuu, ja varataan hänelle tilaisuus tulla kuulluksi.
Sovintoratkaisua ei löytynyt. Sovittiin vielä mahdollisuudesta palata asiaan 5.5.2023 klo 16 mennessä. Kunnanjohtajan asiamies palasi määräajassa sähköpostilla asiaan. Kunnanjohtaja oli kokenut neuvottelut epäasiallisena painostuksena ja uhkailuna ja katsoi, ettei pidetty neuvottelutilaisuus täytä johtajasopimuksen ja kunnanhallituksen päätöksen mukaista menettelyä ristiriitatilanteiden
ratkaisemisesta.
Neuvottelijat esittävät kunnanhallitukselle, että ottaen huomioon myös aiemmat neuvottelut ja useat epäonnistuneet neuvotteluajankohdat, johtajasopimuksen mukaiset neuvottelut on pidetty kunnanhallituksen edellyttämällä tavalla. Kunnanhallitus voi esittää tilapäisen valiokunnan perustamista valtuustolle, koska johtajasopimuksen mukainen pyrkimys sovintoon on näillä neuvotteluilla täytetty.
Epäluottamus kunnanjohtajaa kohtaan on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ja sen perusteena on kunnanjohtajan puutteellinen kyky vastata kunnanhallituksen alaisesta toiminnasta.
Puheenjohtaja teki seuraavan päätösehdotuksen:

Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa, että

  1. johtajasopimuksen ja kunnanhallituksen 11.4.2023 päätöksen mukaiset neuvottelut ristiriitatilanteen sovinnolliseksi selvittämiseksi on käyty, eikä sovintoratkaisua löytynyt.
    Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää
  2. asettaa keskuudestaan tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoen irtisanomista koskevaa asiaa,
  3. valita tilapäiseen valiokuntaan viisi jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen,
  4. nimetä varsinaisista jäsenistä valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan,
  5. että valiokunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin kunnan hallintosäännön määräyksiä ja että asiat käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja että valiokunta voi ottaa itselleen sihteerin sekä
  6. että tilapäisellä valiokunnalla on mahdollisuus käyttää asiantuntijoita työnsä tueksi.
    Puheenjohtaja avasi asiasta keskustelun.
    Varajäsen Rainer Pitkänen kyseenalaisti puheenjohtajana toimivan Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin esteettömyyden asian käsittelyssä ja esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
    Esteellisyyden perusteeksi Pitkänen esitti Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa vireillä olevan Lake-Livingin John Lönnbergin nostaman kanteen, jossa on esitetty toissijaisena korvausvaatimus koskien kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjokea. Pitkäsen mukaan Lehtosalo-Lönnbergin puolueettomuus vaarantuu Lönnbergin
    läheisenä.
    Varsinainen riita-asia on sovittu Päijät-Hämeen käräjäoikeuden vahvistamalla sopimuksella. Asia on tällä hetkellä hallinto-oikeudessa Jukka Elomaan muotovirheestä tekemän valituksen johdosta.
    Kunnanhallitus käsitteli seuraavaksi Eevakaisa Lehtosalo-Lönnbergin esteellisyyttä.
    I varapuheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ja varatuomari Susanna Ijäs poistuivat kokouksesta esteellisyyskäsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi II varapuheenjohtaja Timo Aromaa.
    Jäsen Hannu Juhola ehdotti, että Lehtosalo-Lönnberg ei ole esteellinen asian käsittelyssä. Jäsenet Nette Rimpioja, Vesa Kantonen, Arja Hiltunen ja Eija Virolainen-Nurminen kannattivat Juholan ehdotusta.
    Varajäsen Rainer Pitkäsen ehdotus raukesi kannattamattomana. Pitkänen jätti päätökseen eriävän mielipiteen ja vaati ehdotuksensa liittämistä pöytäkirjaan.
    II varapuheenjohtaja Timo Aromaa totesi, että kunnanhallitus on päättänyt, että Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ei ole esteellinen toimimaan puheenjohtajana ja asian esittelijänä tässä asiassa.
    I varapuheenjohtaja Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg palasi kokoukseen puheenjohtajaksi ja asian käsittely jatkui. Varatuomari Susanna Ijäs poistui kokouksesta keskustelun päättyessä.

Asia käsiteltiin kohta kerrallaan.

  1. Varajäsen Rainer Pitkänen ilmaisi tyytymättömyytensä kunnanjohtajan kanssa käytyihin neuvotteluihin. Pitkäsen mukaan neuvotteluja ei ole viety läpi hyviä tapoja noudattaen.
    Kunnanhallitus hyväksyi pohjaehdotuksen. Varajäsen Rainer Pitkänen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
  2. Rainer Pitkänen ehdotti, ettei tilapäistä valiokuntaa perusteta ja prosessi keskeytetään. Pitkäsen ehdotus raukesi kannattamattomana. Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen. Varajäsen Rainer Pitkänen jätti päätökseen eriävän mielipiteen.
  3. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
  4. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
  5. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.
  6. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen.