Kategoria: UUTISET

Julkaistu

Tehin Pursiseuran juhlaeskaaderi ylitti Päijänteen

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmäläinen, mutta koko Etelä-Päijänteen alueella toimiva Tehin Pursiseura on viettänyt tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan. Juhlakausi huipentui viime lauantaina juhlaeskaaderiin. Purjelaivojen aikakaudella eskaaderi on ollut merivoimien yksikkö. Nykyisin sillä tarkoitetaan matkapurjehdustapahtumaa, joka ei ole kilpailullinen. Eskaaderissa joukko moottori- ja purjeveneitä kulkee ryhmässä kohteesta toiseen.

TePS:in eskaaderin lähtö oli Suopellon Pinxinmäen laiturissa ja kohteena oli Kuhmoisten satama. Kaikkiaan mukaan oli ilmoittautunut 15 venekuntaa. Osa veneistä liittyi mukaan vasta Päijänteellä Padasjoen suunnasta.

Kipparikokous oli Pinxinmäen laiturilla klo yhdeksältä aamulla. TePS:in kommodori Mikko Saunamäki ohjeisti lähtijöitä liputuksesta, koska kyseessä on juhlatapahtuma. Reitistä hän kertoi, että ensin edetään yhdessä kokoontumispaikalle Suopellon lahden suulle. Sen jälkeen veneet voivat valita reittinsä vapaasti.

Keli oli viileä ja pilvinen. Luvassa oli vaihtelevaa lähinnä luoteisenpuoleista tuulta, joten luovimista oli luvassa. Kipparikokouksessa todettiin, että purjeveneiden kannattaa ensin suunnata kohti pohjoista Kähärinsaaren edustalle ja sieltä yli järvenselän.

Kuhmoisten satamassa oli luvassa seuran esittäytyminen ja halukkaat kipparit voivat esitellä venettään yleisölle. Sen jälkeen ohjelmassa oli yhteistä ohjelmaa, saunomista, ruokailua ja mukavaa illanviettoa.

Kommodori Mikko Saunamäki oli tyytyväinen vilkkaasta ja tapahtumia sisältäneestä purjehduskaudesta. Hän on ollut itse vesillä paljon.

-Seuran kannalta 40-vuotisjuhla on värittänyt tätä kautta. Kesäkuun alussa pidettiin varsinainen juhla ja heinäkuussa oli seuran järjestämä juhlakisa. Paljon on oltu vesillä ja kelit on suosineet purjehtijaa. Päijänne-purjehdus on suurin purjehdustapahtuma täällä, itse olin mukana sen retkiluokassa. Seuramme pärjäsi hyvin, iloitsi Saunamäki.

Hän kertoi, että vielä olisi kokemattomiakin asioita purjehduksessa.

-Atlantin ylitys olisi se, minkä haluaisi kokea. Se on ihan realistinenkin, kunhan ei päästä sitä ”sittenkun” -listalle. Se veisi 3-4 viikkoa ja Kanariansaaret on yleinen lähtöpaikka Atlantin ylityksille, Saunamäki kertoi purjehtijan unelmista.

Kuvassa: Veneet lähtivät ryhmässä kohti Päijänteen ylitystä.

Kommodori Mikko Saunamäki (vas.) ohjeisti osallistujia Pinxinmäen satamassa.
Julkaistu

Kansanedustaja päivitti poliittisen tilanteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) tarjosi viime viikolla Hartolassa ja Sysmässä halukkaille kahvit ja antoi samalla infoa alkusyksyn poliittisista kuvioista. Päivä oli tärkeä, sillä samana päivänä maan hallitus julkisti esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.

Hilkka Kemppi on istunut eduskunnassa kolmisen vuotta ja kuuluu jäsenenä perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.

Kansanedustaja oli listannut kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa esitykseensä ja kertoi niistä omat ja puolueensa näkemykset.

– Sulkia hattuun saimme sote-uudistuksen valmistumisesta, perhevapaauudistuksesta ja Nato-prosessin nopeasta etenemisestä. Kivinä kengässä painavat korona-pandemia, sodan aiheuttama energiakriisi ja monella alalla ongelmallinen osaajapula.

Energiapula ja sähkön hinnan raju nousu ovat puhuttaneet kaikkia viime aikoina. Kemppi näki positiivisena asiana Suomen halun saavuttaa pian omavarainen energian tuotanto tuuli- ja aurinkovoiman sekä biovoiman avulla. Myös Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönotto on toteuttava pikaisesti. Positiivisia ovat myös hallituksen päätökset sähkön ALV-veron laskusta 10 prosenttiin ja ylimääräisen yhden kuukauden lapsilisän maksamisesta joulukuussa.

– Isoja asioita päätösten takana ovat puolueiden erilaiset arvopohjat ja järjestelmien hidas taipuminen muutosten teossa.

Hoitajamitoutuksen nostamista 0,7:ään Hilkka Kemppi piti mahdottomana toteuttaa sovitussa aikataulussa, aikaa tarvitaan lisää vähintään vuosi.

Hilkka Kempin kahvitilaisuuteen tuli ihan kohtuullinen määrä kuulijoita molemmissa tapaamisissa. Keskustelu oli vilkasta ja paikalla esittäytyi myös hänen uusi poliittinen avustajansa heinolalainen Mikko Hallikas.

Julkaistu

Avoimet ovet yhtenäiskoululla markkinoiden alla

Mika Sankari
HARTOLA

Uudelta puolelta ja KunkkuAreenalta aloitettiin kouluun tutustuminen.
Reippaat ysiluokkalaiset, kuten Ella Sarvilahti ja Helmi Seppälä kierrättivät yleisöä koulun uusissa tiloissa kertoen uusista tuulista koulumaailmassa.
Koulutoimen vastuuhenkilöitä oli tavattavissa iltapäivän tunteina.

-Hieno kiipeilyseinä, moderni pukuhuone, kyllä täällä kelpaa liikkua, Sarvilahti ja Seppälä kertoivat tyytyväisinä esittelykierroksellaan KunkkuAreenan puolella.

Yläkerran kahviossa oli juuri menossa iltapäiväkerho eikä sinne päästy käymään.

Toisaalta alakerran ruokalassa oli katettuna oikein hyvä pullakahvitarjoilu kaikkia kävijöitä varten.
Kierros eteni luokkahuoneittain eteenpäin.

-Hienot on paikat ja hyvät puitteet. Ennen oli toisin, mentiin esimerkiksi veneellä Valittulan koululle – mutta hyvä näin, vieraat ihastelivat. Kaikkeen puitteiden kohdillaan olo ei silti auta, sillä huonovointisuutta esiintyy nuorison keskuudessa.

-Some aiheuttaa omat paineensa, nuoret muistuttivat.

Nykyisin kurssitarjonta on peruskoulussakin kattava ja oppaat kertoivat, millaisin perustein valinnaisia opintoja valitaan.

Erillisessä teknisen työn rakennuksessa muistutettiin, että opettaja Ilpo Raatikaisen koppiin ei ole menemistä.

-Hän on ammattitaitoinen ja osaa auttaa joka asiassa, kuului yhteinen nuorten arvio.

Nk. sähköhuone on täynnä monenlaista härveliä ja on maalaustöillekin pyhitetty oma huoneena.

-Kaupassa käydessä on hihasta tartuttu ja tällaista avointen ovien päivää on usein pyydetty järjestettäväksi. Tarkoituksena oli, että vaikkapa entiset koulun oppilaat voisivat tulla katsomaan rennoissa merkeissä uusia tiloja ja modernia kouluympäristöä, yhtenäiskoulun rehtori Tiina Kotila-Paaso kertoi.

Tilaisuudesta ilmoitettiin monilla kanavilla etukäteen, ja jonkin verran yleisöä paikalle saapuikin.

Julkaistu

Markkinamuisteloita

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan markkinat näyttää säilyttävän suosionsa vuodesta toiseen. Pari koronan aiheuttamaa välivuotta ja jälleen oli Hartola täynnä markkinavieraita ja markkinatunnelmaa. Myyjien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta kokonaisyleisömäärän kerrotaan edelleen olevan noin 30000 henkeä.

Ehkä salaisuus on juuri se, että markkinat eivät ole muuttuneet suuresti. Vaikka oheisohjelmaakin on ja myytävät tuotteet vuosikymmenten kuluessa muuttuvat jonkin verran, on markkinat juuri sitä, mitä nimi kertoo.

Jo yli sata vuotta sitten vakiintui syyskuun ensimmäinen lauantai markkinoiden ajankohdaksi. Ensimmäisiä virallisia ja luvallisia markkinoita vietettiin vuonna 1937. Jos aikaisemmin paikalla olikin suurin osa paikallisista ja naapurikuntien asukkaista, niin nykyään tilalle on tullut vapaa-ajanasukkaita sekä vieraita kaukaakin. Eihän vastaavanlaista yksipäiväistä suurtapahtumaa muualla Suomessa ole.

Lapsuudessa markkinat oli odotettu juttu. Aiemmin kuin missään suuressa kaupungissa, ihmisvilinää ja tungosta tuli nähtyä juuri Hartolan markkinoilla. Olihan se ihmeellistä. Tietenkin alle 10-vuotias joutui pitämään tiukasti vanhemman tai sisaren kädestä, ettei kadonnut ihmispaljouteen.

Tuolta ajalta ovat elävässä muistissa markkinoiden äänet, tuoksut ja maut. Tuostakin vielä vitoseen, huusi helppoheikiksi nimitetty kauppias ja lappoi kassiin rukkasia, papereita tai karamellejä. Ilmeisesti se karkkikassikin on kotiin joskus tullut, koska muistikuvat kertovat kovista ja mauttomista karkeista. Mutta olihan ne markkinoilta.

Äänekkäiden helppoheikkien ympärille oli kerääntynyt laaja rinki miesvoittoista yleisöä. Puhetta tuli ja kauppa kävi. Muistan, että joskus joku ringissä kokeili omia verbaalisia lahjojaan helppoheikki-kauppiaan kanssa, mutta totesi hyvin pian jäävänsä toiseksi. Joku totesi, että Rukkas-Antin kanssa ei kannata suuta soittaa. Pieni markkinavieras ihmetteli, kun Antti tunki seteleitä lakkinsa sisään. Eihän rahaa noin voi säilyttää, kävi mielessä.

Muistissa olevat hajut tulivat harvoin saaduista hattaroista, markkinarinkeleistä ja grillimakkarasta. Tivolit ja muut, hieman salaperäiseltä vaikuttaneet teltat äänineen kiinnostivat tietenkin. Ja surmanajo – kerrottiin, että siellä ajetaan jonkun padan seinämillä.

Ei ollut enää surmanajoa eikä naisia sahattu kahtia. Markkinarinkeliäkään ei löytynyt. Mutta johan oli markkinat!

Kuva: Arkistokuva vuodelta 2014.

Julkaistu

Rainer Koskipalo – Hartolan vuoden 2022 yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

-Valinta pääsi yllättämään minut, ARK-rakenteen yrittäjänä toimiva Rainer Koskipalo kertoo.

Palkitseminen valkeni hänelle, kun viimevuotinen Hartolan vuoden yrittäjä eli Jani Suomi oli pyytänyt häntä apuun hallilleen ja Koskipalon tehdessä lähtöä ovella tuli vastaan Hartolan Yrittäjien tuore puheenjohtaja Päivi Koskela näyttävän kukkakimpun kanssa.

Pienyrittäjä Koskipalolla on nyt yksi vakituinen työntekijä listoillaan, mutta parhaimmillaan ARK-rakenne on työllistänyt kymmenen työntekijää. Kohteet ovat loma-asuntoja ja omakotitaloja. Hartolan lisäksi töitä on riittänyt myös mm. Sysmässä, Heinolassa ja Lahdessa.

-70 % asiakkaista on vapaa-ajan asukkaita, mutta kunnallekin olen suorittanut rivitaloremontteja. Parhaimmillaankin on käynnissä pari projektia järvien rannalla ja lisää on jo sovittuna.

Isä Viljo Koskipalo oli etevä rakennusurakoitsija. Rainer oli veljensä kanssa Torniossa kesällä 1972 isän yrityksen kerrostalotyömaalla apuhommissa.

-Sieltä ura rakennusalalla alkoi 50 vuotta sitten, vuoden yrittäjä muistelee.

Vanhin veli toimi urakoitsijana Helsingissä.

-Silloin oli selkeämpi ero rakentamisessa maaseudun ja kaupunkien välillä. Näin oli esimerkiksi laaduntarkkailun suhteen. Työmaat olivat kaupungissa monipuolisempia. Nykyään eroa ei sillä tavalla ole, sillä osaaminen ja tieto kulkee silmänräpäyksessä verkossa. Televisio-ohjelmat esittelevät laadukasta rakentamista ja se näkyy kysynnässä, palkittu yrittäjä kertoo.

Tarkkuus on siirtynyt verenperintönä isältä pojalle. Näin ollen töitä tehdessä motto kuuluu: Tehdään hyvin tai ei tehdä ollenkaan!

-Silloin ei tarvitse korjailla jälkikäteen ja tulee edullisemmaksi, Koskipalo perustelee.

Töiden ja työtavan oma valinta on merkittävä etu yrittäjänä toimiessa, valtaosan työurastaan yrittäjänä tehnyt Koskipalo kehuu.
Hänen mielestään työmaan kokonaisuuden hahmottaa tällä tavalla paremmin.

Stressaava vaihe oli toisaalta esimerkiksi loma-asuntomessut vuonna 2004, jolloin kireät aikataulut imivät mehuja tehokkaasti ja oli paljon henkilökuntaa, josta tuli huolehtia.

-Tällöin laihduin 12 kiloa, Rainer Koskipalo muistelee.

Hartolassa yritystoiminnalle on hänen mielessään hyvät puitteet rakennusalalla.
-Täällä on monta hyvää tekijää.

Järjestötoiminta saa häneltä kiitosta.
-Hartolan Yrittäjillä on hyvää toimintaa. Yrittäjäjärjestön kautta saa arvokkaita kontakteja muidenkin alojen yrittäjiin.
Namikan varapuheenjohtajana toimiva mies osallistuisi seuratoimintaan ehtiessään enemmänkin. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat myös jääkiekko sunnuntai-iltaisin Heinolassa, ulkojäillä pelaaminen, kävely ja kalastus.

-Veljien kanssa käymme vuosittain lohensoudussa Torniojoella.