Mölkkyhuumaa Vintturin kisoissa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Mölkky -heittopeli on kehitetty Päijät-Hämeessä ja pelin nimi on pieni protesti englanninkielen villitykselle. Peli muistuttaa ikivanhaa perinnepeliä kyykkää ja sen välineitä ovat heittokalikka (mölkky) ja keilat. Keilat ovat numeroituja ja niiden kaataminen 50 pisteen saavuttamiseksi on pelin selkeä filosofia.

Vintturin mölkkykisaa on pelattu säännöllisesti 10 vuotta, vain viime kesä jäi koronan vuoksi väliin.

– Tämä on Vintturin 10-vuotiskisa ja joukkueita tuli paikalle ennätysmäärä, peräti 19, kertoi kisan järjestelyistä vastannut Jouko Halonen.

Paikalle tuli paikkakuntalaisia, mökkiläisiä ja pelaajia myös kauempaa, mm. Luhangasta, Lahdesta ja Järvenpäästä.

Halosen mukaan mölkky elää ja voi hyvin näinä aikoina. Pelikentän voi pystyttää miltei joka pihaan ja välineiden hankinta ei paljoa maksa. Pelin säännöt ovat selkeät ja kaikki oppivat tuntemaan mölkyn hetkessä.

Vintturin kisan palkinnot ja muut pikkukulut voitiin peittää osallistujamaksuilla, arvokas kiertopalkinto on tietysti tärkeämpi – ja voiton tuoma kunnia. Tämänvuotinen runsas joukkueiden määrä vaati kilpailulta alkusarjan ja välierät ennen finaalia.

Vesa Kantonen ja Jussi Lehtosalo kertoivat alku-sarjojen jälkeisellä tauolla tapahtuman olevan Vintturille yksi kesän kohokohta.

– Leikkimielisen, mutta tosissaan heitettävän kisan lisäksi tavataan tutut ja vaihdetaan kuulumiset.

Paikalle saapui Lahdesta Kari Järvinen. Häntä voidaan pitää melkeinpä mölkyn ammattilaisena.

– Ensimmäiset MM -kisat heitin vuonna 2008 ja sen jälkeen kaikki vastaavat. Tämä vuosi jäi väliin, ne kun sattuivat olemaan juuri samana viikonloppuna Vintturin kanssa.

Kari on kisannut läpi vuosittain SM-kisat sekä heittää Lahdessa kortteliliigaa. Joka viikolle riittää mölkky -lähtöjä.

– Yhteishenki, pelin yllätyksellisyys ja edullisuus vetävät lajin pariin.

Team Hutin pelaajat Tuula Mäkinen, Jari Turunen ja Tarja Ahlgren lepäilivät alkusarjan jälkeen. Teamin jäsenet olivat tyytyväisiä, sillä jatkopaikka välieriin oli varmistettu. Joukkue osallistui ensimmäistä kertaa Vintturin turnajaisiin.

– Kesäisin muutan kerran olen heitellyt. Tämä on tosi mukava tapahtuma ja soveltuu hyvin kesäiseen ohjelmaan, totesi Tuula Mäkinen.

Joukkue menestyi ensikertalaiseksi loppujen lopuksi hyvin, tuloksena kilpailun 5. sija 19 joukkueen joukossa.

Lopputulokset:
1) Tumpelot: Mervi ja Jari Salin, 2) Jakari, 3) Oka, 4) Kujakatit, 5) Team Huti, 6) Exät, 7) No Body, 8) MC Musta Lehmä, 9) Kippis, 10) PePa.

Kuvassa: Team Huti tuumaustauolla. Vasemmalta Tuula Mäkinen, Jari Turunen ja Tarja Ahlgren.

Osuuspankin konttorin sulkeminen ei saa ymmärrystä

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Järvi-Hämeen Osuuspankki on sulkemassa Hartolan konttorinsa lokakuun lopussa. Tämän jälkeen Osuuspankille jää Itä-Hämeeseen konttori vain Sysmään. Tieto sulkemisesta ei hartolalaisia asiakkaita miellytä. Digipalveluiden käyttö ei vaan kaikilta onnistu.
Lähilehti kävi viime viikon tiistaina tiedustelemassa pankin asiakkaiden tunnelmia. Mukana oli niin vakioasiakkaita kuin pankkia harvemmin käyttäviä. Useimmat eivät halunneet paljastaa tarkemmin henkilöllisyyttään.

Make Lahdesta:
-Onhan tämä vanhoille ihmisille ihan katastrofi. Heille, jotka eivät nettiä käytä, vaan käyttävät kassapalveluja. Itse käytän kyllä nettipankkiakin, mutta täällä on ”mökkitili” yhdessä siskon kanssa, eikä ole verkkopankkitunnuksia. Tämän pitäisi olla nimensä mukaan osuuspankki, mutta Helsingin herrat päättää asioista kysymättä maakunnista.

Kesähartolalainen Erkki:
-Vaikka vanha olenkin, käytän nettipankkia. Nyt kävin tässä vain automaatilla. Mutta periaatteessa vastustan tätä suuntausta.

Hartolalainen mies:
-Eihän tämä käy näin. Olen jo soittanut Lahteenkin asiasta. Sanoin, että henkilökunta on täällä hyvä ja samoin Sysmässä, mutta johtajat tekee huonoja päätöksiä. Ei ole nettipankkia, käyn aina pankin tiskillä. Kai se on jatkossa käytävä Sysmässä.

Hartolalainen nainen:
-Onhan se surkeaa, kun kiinni menee. Mutta aukioloaika on ollut tähän astikin mitä on. Käytän kyllä itse nettipankkiakin.

Hartolalainen mies:
-Tämä asia ****** ja tarkoitan myös mitä sanoin. Ja laita lehteen tämä niin törkeästi kuin voit. Käytän kyllä nettipankkiakin ja tiskillä käyn mahdollisimman harvoin. Mutta tänään oli käytävä. Jouduin odottamaan kolme varttia. Koska oli paljon jonoa, siirryin pois kun piti vielä ottaa rahaa automaatilta. Mutta sepä ei toiminutkaan ja jouduin uudelleen jonoon. Asiakkaat olivat eläkeikäisiä, asiat sujui hitaasti ja palvelu sakkasi.

Lauri Hartolasta:
-Olen vanha eikä sähköiset kiinnosta. Tämä on vanhoille tosi ongelma, meitä ei arvosteta. En käytä edes pankkiautomaattia, kortti on ollut jonkin aikaa, mutta kuoressa se on edelleen. Onneksi vaimo pystyy maksamaan laskuja. Nyt oli itse käytävä tiehoitokunnan asioilla. Pankilla pitäisi olla vastuuta, varmaan ilmoittavat ensi keväänä taas hyvästä tuloksesta. Kai se on jatkossa Sysmän pankissa käytävä ainakin kerran kuussa.

Kuvassa: Lokakuun lopussa Hartolan konttorin ovet sulkeutuvat.

Kouluturvallisuudesta ei tingitä

Helena Mäkinen
HARTOLA/SYSMÄ

Hartolan ja Sysmän yhtenäiskoulut aloittivat syyslukukautensa 10.8. Varsinkin perheen ensimmäisten ekaluokkalaisten kodeissa on moneen kertaan mietitty, miten pienen koululaisen ensimmäiset päivät ja viikot sujuvat. Sopeutuuko lapsi koulutyöskentelyyn, aikatauluihin ja kaikkeen uuteen, pystyykö keskittymään? Löytääkö lapsi koulusta turvallisia aikuisia ja hyviä kavereita? Miten yhteistyö luokanopettajan kanssa pelaa?

Erityisen tärkeä mietinnän paikka on lapsen koulutie. Jos lapsi saa koulukyydin, pitää jonkun kuitenkin huolehtia alussa siitä, että hän on aina ajoissa sovitussa paikassa. Jos taas lapsi kulkee itsenäisesti, vaatii se huoltajilta selkeää opastusta, että koko reitti ja erityisesti vaaranpaikat on käyty huolella läpi. Jokaiselle aikuiselle tiellä liikkujalle ja autoilijalle koululaisten paluu liikenteeseen on selkeä kehotus erityiseen varovaisuuteen: jalka pois kaasulta ja nopeus minimiin! Erityisessä vaarassa ovat pienet ekaluokkalaiset, jotka eivät vielä hahmota liikennettä eivätkä osaa arvioida ajoneuvojen nopeutta tai etäisyyttä. Heitä ei myöskään ole yhtä helppo havaita heidän pienen kokonsa vuoksi. Ekaluokkalaiset ovat myös käyttäytymisessään arvaamattomia, etenkin jos lähiympäristössä on jotain mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin muut tiellä liikkujat.

Miten turvallisuudesta koulun alueella huolehditaan? Kouluissa on järjestyssäännöt ja oppilaita opastetaan mm. liikkumaan koulun tiloissa rauhallisesti ja siten, että kenellekään ei aiheudu vaaraa. Turvallisuudesta huolehditaan sisätiloissa naulakoilta lähtien: kaikilla tavaroilla on sovitut paikat. Jos vaikkapa ulkokengät ja -vaatteet olisivat yhdessä suuressa kasassa, kukaan ei löytäisi omiaan ja kompasteluissa syntyisi pahaa jälkeä. Välitunneilla taas tarvitaan tehokasta valvontaa, sillä estetään tapaturmia ja kiusaamista.

Henkistä turvallisuutta ja kaikkien koulussa työskentelevien hyvinvointia turvaamaan on kehitetty KiVa-koulumalli, jonka avulla panostetaan kiusaamattomuuteen. Tavoitteena on, että jokainen oppilas saa kasvaa ja opiskella kaikin puolin turvallisesti, olla oma itsensä ja kokea itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi juuri sellaisena kuin on. Koulussa työskentelevät aikuiset eivät välttämättä huomaa kaikkea, siksi heille on tärkeää ilmoittaa, jos epäilee jonkun joutuvan kiusatuksi. Näistä tilanteista voi ilmoittaa oppilas tai huoltaja. Tärkeää on, että asia käsitellään.

Rehtori Sinervo painottaa yhteispeliä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Uusi Sysmän Yhteiskoulun rakennus luovutettiin käyttöön perjantaina 5.8. Työt pysyivät aikataulussa haasteista huolimatta. Alkuviikon opettajat ja henkilökunta ovat olleet valmistelemassa koulutyön alkua ja oppilaat aloittivat uuden lukuvuoden 10.8.
Muutto tapahtui kesän aikana ja sen suoritti muuttopalvelu Niemi. Rehtori Simo Sinervon mukaan kokemus oli myönteinen.

-Muutto sujui hyvin, siitä on annettava erityiskiitos apulaisjohtaja Tuula Vuoriselle ja tietenkin tekninen johtaja Martelinille. Niemi hoiteli kaiken tyylikkäästi ja kohtuukustannuksin. Tavarat ovat sisällä ja nyt niille etsitään omia paikkoja, Sinervo totesi maanantaina upouusissa tiloissa.

-Innostuneita ollaan. Nyt on hyvät mahdollisuudet tehdä hyvällä tavalla uutta suomalaista perusopetusta. Arkkitehtuuri mahdollistaa perinteisen luokkaopetuksen, mutta iso aulatila opinportaineen mahdollistaa muutakin. Ovia tullaan pitämään auki mahdollisimman paljon, myös liikuntasaliin saakka. Näin saadaan yksi, iso tila.

Rakennus on uusi, mutta opettajakunta jatkaa melko pitkälle entisin voimin. Sinervo kertoi, että uusia talossa ovat Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg ja Nuoramoisista siirtynyt Mikko Ojala luokanopetuksessa, Johanna Viitanen lukion äidinkielessä ja kirjallisuudessa ja Tuuli Koski (kemia, fysiikka, matematiikka). Nuoramoisten kouluun jäävät vielä luokat 0.–4. Sinervon hoitaessa myös sen lakisääteiset hallinnolliset tehtävät.

Koulun uusissa tiloissa voidaan myös siirtyä uusiin käytäntöihin. Kuten useimmissa uusissa kouluissa, ulkokengissä ei liikuta sisällä.

-Käytännössä ulkojalkineilla ei koulussa kuljeta, opettajilla ja oppilailla on sisäkengät ja vierailijoille tarjotaan kenkäsuojat.
-Yhteispeliä vaaditaan, se on iso tavoite. Liikuntatunnit on järjestetty samanaikaisesti 8. ja 9. luokilla. Isossa ryhmässä on 51 oppilasta ja kolme opettajaa. Ajatus on, että pystytään hakemaan myös tasoryhmittelyä. Vastaavanlainen isompi liikuntaryhmä on myös 5. ja 6. luokilla sekä lukion 1. ja 2. luokilla. Opettajille varataan oma, kaikille yhteinen yhteissuunnitteluaika. Myös oppilaiden aktiivinen välituntitekeminen on tavoitteena, Sinervo kertoi.

Keskiviikkona alkoi työ uudessa koulussa. Koulun saattoliikennepaikka on koulun kohdalla Leppäkorventiellä. Parkkipaikat koulun takana odottavat vielä asfaltointia.

Posti ei tule aina perille, missä mättää??

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Posti laajensi keväällä sanomalehtien varhaisjakeluaan. Jakelusepät Oy:n varhaisjakelutoiminnot siirtyivät näin ollen Postin hoidettaviksi Päijät-Hämeessä. Osa työntekijöistä siirtyi vanhoina työntekijöinä Posti Palvelut Oy:n palvelukseen. Muutoksen yhteydessä luvattiin, että lehtien tilaajille muutos ei näy ja jakeluajat pysyvät ennallaan. Aivan näin kitkattomasti asiat eivät ole kuitenkaan sujuneet, ja Lähilehden tilaajilta on saapunut vihaista palautetta eri kanavia pitkin. Erityisesti taajamien ulkopuoliset alueet ovat kärsineet useaan otteeseen viivästymisistä. Yritimme selvittää, mistä asia voisi johtua.

Ongelmia Lähilehden jakelussa
Viimeisten kuukausien aikana ilmenneitä jakeluongelmia ovat olleet mm.
-Taajama-alueen ulkopuolella pieleen mennyt Kesänumeron täyspeittojakelu
-Roskiksista löytynyt jakamattomia lehtinippuja
-Väärään osoitteeseen toimitettuja lehtiä
–> Seurauksena kymmeniä valituksia ja reklamaatioita lehdestä riippumattomista syistä.

Päivi Salonen, Posti Oyj
-Hartolan ja Sysmän alueista monien muiden kuntien ohella vastaava Pauli Hirvonen on nyt lomalla, ja toimin hänen sijaisenaan. Tunnen viimeisimmän (heinäkuisen) tapauksen parhaiten. Silloin lehdet eivät saapuneet meille tänne Lahden päähän ollenkaan jaettaviksi. Vika oli sillä kerralla Helsingin päässä, koska Postin ohjauskeskuksesta ei jostain syystä lähtenyt mitään lähetystä eteenpäin. Se ei valitettavasti tullut jakoon, ja kyseinen prosessi on käyty läpi tarkasti. Varmistuksia tehdään, ja asiaan kiinnitetään isoa huomiota. Lehti saa sille kuuluvat palvelunsa. Työvoimatilanne on hyvä vastuualueella, eikä lehtien saapuminen ole siitä kiinni. Jakajilla on käytössään oma (postimobiili)sovellus, jonka avulla he hoitavat jakelunsa.

Jakajan näkemys
-Esa Jakelut vaihtui Jakeluseppiin, ja sitten Posti Palveluiksi. Tuntuu, että ei se ainakaan paremmaksi ole mennyt näiden muutosten myötä. Päiväposti lajitellaan Heinolassa, ja tuodaan sieltä valmiiksi lajiteltuna jakajille. Siellä ei osata kuitenkaan huomioida paikallisten asukkaiden muuttoja ja muita paikallisten jakajien tietämiä asioita. Näin ollen jakeluvirheet sekä viivästykset lisääntyvät ja se aiheuttaa turhaa työtä. Sairaslomat ruuhkauttavat entisestäänkin pienellä porukalla tehtävää työtä. Taajama-alueiden varhaisjakelussa taas toimitaan entiseen tapaan eli lajitellaan lehdet itse ja lähdetään sen jälkeen jakamaan. Saa nähdä, mikä seuraavaksi muuttuu. Ihan varmasti jotain tapahtuu.

Toimitus vastaa
-Ongelmista on reklamoitu tämän vuoden aikana useaan otteeseen Postin suuntaan, mutta vastauksia on saatu niukanlaisesti.
-Jakeluongelmat ovat pääasiassa johtuneet Postin toiminnasta.
-Teemme kaikkemme, jotta asiakkaat saavat lehtensä, kuten kuuluukin.

Lähilehteä julkaisevan Sysmän Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Marttina Lallukka on pettynyt postin toimintaan.
– Ensimmäisen jakeluhäiriön reklamaatioon mikä koski kesänumeron laajaa jakelua, Posti vastasi ja lupasi tutkia häiriön syyt ja tehostaa jatkossa jakelua. Viimeisiin reklamaatioihin olemme saaneet vastaukseksi ”inhimillinen virhe”, joka tuntuu nyt neljännen kerran sanottuna jo tekosyyltä.

Lallukka tähdentää, että kaikki jakeluun liittyvät häiriöt koituvat viimekädessä lehden maksettavaksi.
– Harmillista on se, että jakeluvirheitä epäillään monta kertaa ensimmäiseksi lehden tekemäksi. Lähilehti lähtee aina ajallaan painoon ja jakeluun, joten tältä osin ei lehden ilmestymiselle normaalissa aikataulussa synny minäänlaisia viivästyksiä eikä muita häiriöitä.