Kategoria: UUTISET

Mika Sankari
HARTOLA

Kalhon kylästä löytyy ensimmäinen maininta vuodelta 1405.

Uusin arkeologinen tutkimus tehtiin Nuuttilanmäellä ja Kalhon muilla kohteilla pari vuotta sitten. Sen tarkoituksena oli mm. selvittää alueen soveltuvuutta drone-pohjaiseen ALS (Airborne Laser Scanning) – eli ilmalaserkeilauskäyttöön. Laserkeilaus on mittaustapa, jolla kohteesta saadaan lasersäteiden avulla tarkkaa kolmiulotteista tietoa kohteeseen koskematta. Geotrim Oy suoritti laserkeilauksen droneilla.

Selvityksen perusteella Nuuttilanmäki on suurempi ja monipuolisempi arkeologinen alue kuin tiedettiin. Tutkimusraportin uusia tulkintoja alueesta: Alueella on mahdollinen rautakauden asutusalue ja metsässä hautakummut näyttävät erilaisilta kuin aukeilla. Löydettyjen hautojen määrä kaksinkertaistui: Alkuperäinen arvio oli 30–40 hautaa, kun uusi arvio on 89 hautaa.

Noin 14 kilometriä koilliseen Kalholta sijaitsevalla Kotisalon saarella voisi olla samanlainen rautakauden hautausmaa, jossa on kuppikiviä ja mahdollinen asutuspaikka.

Tutkimusalue sisälsi vanhaa kuusimetsää, nuorta mäntymetsää ja avointa laidunaluetta, jossa oli runsaasti kasvanutta ruohoa.

Kenttätyöt tehtiin sujuvasti droonin avulla. Muutaman tunnin aikana tehtiin kolme erillistä lentokierrosta. Saman alueen yhtä tarkka mittaaminen ja saatujen tulosten puiminen olisi kestänyt muilla menetelmillä useita päiviä tai jopa viikkoja.

Tärkeä ALS-menetelmän käyttöä arkeologiassa rajoittava tekijä on instrumenttien korkea hinta. Niiden käyttämiseen ja tulosten tulkintaan tarvitaan osaamista. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 75 prosenttia, joten tämä muodostaa haasteen menetelmän hyödyntämiselle arkeologisessa tutkimuksessa.
Kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta drone-pohjainen ALS voi tarjota hyödyllistä tietoa ja eri alojen ammattilaiset hyötyvät sen tuottamista tiedoista. Jatkossa esimerkiksi arkeologien ja metsäalan ammattilaisten yhteistyö voi hyödyttää molempia.

-Tämän tutkimuksen tulosten perusteella ilmalaserkeilaus voisi olla sopiva, tarkka ja nopea tapa korkean tarkkuuden tutkimusmenetelmä suurille arkeologisille kohteille. Metsäpeite ja muu kasvillisuus vaikuttaa kuitenkin mittaustulosten suorittamiseen, johtopäätöksessä todetaan.

Lisää aiheesta: Roiha, Johanna, Einari Heinaro ja Markus Holopainen. ”The Hidden Cairns—A Case Study of Drone-Based ALS as an Archaeological Site Survey Method.” Remote Sensing 13.10 (2021): 2010 tai Lähilehdessä 45/2019.

Kuvassa: Arkistokuva viime vuonna Kalholla tehdystä samantyyppisestä droneilmakuvauksesta.

Helena Mäkinen
HARTOLA

Viime lauantaina oli perinteinen markkinasää. Aurinko paistoi ja ilmassa oli jo syksyn tuntua. Vaikka virallisia Hartolan markkinoita ei järjestetty, olivat markkinakauppiaat sankoin joukoin tuoneet tarjolle tuotteitaan. Valikoimista löytyi niin päälle, suuhun kuin pakettiin pantavaa. Arjen tarpeisiin oli koreja ja siivoustarvikkeita. Kaikenikäisille löytyi kiinnostavia tuotteita.

Kirkon parkkipaikalla käytiin tiukkaa säbäturnausta, Kotikahvilan kulmalla taas oli useita kirppismyyjiä ja trubaduuri musisoimassa.

Seija Keinonen oli tullut Siuntiosta myymään mm. hamam- eli kylpypyyhkeitä ja kertoi seuraavana päivänä suuntaavansa Nastolaan.

Mikkelistä tullut Petri Tuominen kertoi syntyneensä tivoliperheeseen. Suuria laitteita ei tällä kertaa ollut mukana, mutta asiakkaat pääsivät kokeilemaan tarkkuusheittoa ja narunvetoa.

-Viime kesänä oli vain elokuu markkina-aikaa, tänä kesänä heinä-syyskuu. Ensi kesänä sirkushuvit käytät toivon mukaan taas kaupaksi.

Vastaantulijat tutut tuumasivat, että tuntuu ihan markkinoilta ja yllättävän paljon on myyjiä. Joku mietti, miten markkinoiden sitten käy, kun nykyinen myyjäsukupolvi lopettaa kiertämisen. Kun nuoret myyvät vaan netissä.

Jarno Pulkkinen oli ajellut Tampereelta myymään kaikenlaisia kortteja edulliseen hintaan. Pitäisiköhän ilahduttaa ystäviä perinteisellä korttipostilla?

Kiteeläinen Petri Päivinen kauppasi markkinapalloja ja oli tyytyväinen, että markkinat toteutuivat.

-Loistavat markkinat, ihan hyvät näin pienimuotoisenakin. Illalla menen vielä Lahteen Tivoliin myymään. 30 vuotta olen kiertänyt markkinoilla.

Perinteisiä Viipurin rinkeleitä kolmea kokoa myytiin ainakin kolmella kojulla. Lappeenrantalainen Mia Kosonen oli yksi näistä.

Seija Rajala Satakunnan mummot ry:stä oli ensimmäistä kertaa Hartolassa.

-Kierrämme myymässä arpoja, että saamme rahaa omaishoitajayhdistysten virkistyskäyttöön. Tulot menevät aina sille paikkakunnalle, missä olemme, eli nyt Hartolan omaishoitajien hyväksi.

-Kaksi vuotta sitten saimme 5000 euroa kerättyä omaishoitajayhdistyksille, viime vuonna meni tappion puolelle, kun kaikki peruutettiin. Mutta nyt on taas aloitettu reippain mielin! Olin äitini omaishoitaja ja sain virkistystä yhdistyksen kautta, siksi teen tätä työtä. Aiemmin toimin Satakunnan yhdistysten hyväksi, mutta nyt työ on valtakunnallista. Olemme toimineet vuodesta 2014 saakka.

Markkinamyyjiä jututtaessa tuli tunne, että kaikki olivat iloisia markkinoille pääsemisestä – ja niitä oikeita Hartolan markkinoita odotetaan innokkaasti.

Kuvassa: Petri Päivinen ja markkinapallot.

Kuvat Pekka Pyykkö
Tulokset Matti Tanskanen

Porraskunkku- ja hirrentyöntökisat käytiin perinteiseen tapaan Hartolan Soriksella perjantaina 3.9.2021.

Tulokset

PORRASKUNKKU

Tytöt ja pojat alle 10 v.
1) Masi Kojola 30.5, 2) Eedla Kojola 31.4, 3) Samuel Miller 31.7.

Naiset alle 15 v.
1) Iitu Ylönen 24.0, 2) Olivia Miller 26.5, 2) Vilma Salo 26.5.

Naiset yli 15 v.
1) Elsa Pantelivi 22.0, 2) Sari Olkkonen 23.3, 3) Krisse Harjula 23.5, 4) Sanna Valjakka 24.4, 5) Raili Tonteri 29.9, 6) Mari Lehtosaari-Miller 31.7.

Miehet yli 18 v.
1) Jani Tonteri 20.9, 2) Vilho Uurainen 22.5, 3) Tero Mäyrä 22.7, 4) Vesa Long 23.1, 5) Jeremias Sankari 24.0, 6) Kari Olkkonen 29.1.

HIRRENTYÖNTÖ

Naiset 15 kg
1) Elsa Pantelivi 6,16 (20 kg 5,60), 2) Sari Olkkonen 4,59.

Miehet alle 50 v.
1) Yrjö Penttinen 7,93, 2) Pekka Järvinen 7,78, 3) Jani Tonteri 6,50, 4) Tero Mäyrä 6,09.

Miehet yli 50 v.
1) Erkki Saarinen 7,07, 2) Tuomo Elfvengren 6,54, 3) Vilho Uurainen 6,44, 4) Kari Olkkonen 6,35.

Kyösti Piippo
SYSMÄ/HARTOLA

Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeen projektipäällikkö Anne Lahikainen-Aho kutsui Kesäkahvila Cafe Meijerinliiteriin Joutsaan hankkeessa mukana olevien kuntien (Hartola, Sysmä, Pertunmaa, Joutsa) yrittäjät pohtimaan päättymässä olevan hankkeen merkitystä ja mahdollista jatkoa sille. Pohdinnan pohjaksi paikalle oli kutsuttu Hotelli Punkaharjun yrittäjä Saimi Hoyer kertomaan oman yrittäjätarinansa.

Hoyer nousi maailmanmaineeseen mannekiinina, mutta maailman turuilla liikkuessaan hän tunsi koko ajan vetoa ja kaipuuta Punkaharjulle, missä hän vietti lapsuutensa kesät. Vakava sairastuminen pisti Hoyerin ajatukset täysin uusille urille.

– Henkeni pelasti bakteerikannan uusiminen ja sairaalasta pääsyn jälkeen tulin Punkaharjulle opettelemaan kävelyä. Löysin traktorin jäljistä korvasieniä ja kävelin niiden perässä pitkän matkan. Kävelin elämään.
Sitten hän toteutti miehensä kanssa kaikkien mielestä hullun idean ja osti v. 2016 vanhan, mutta arvokkaan Valtionhotellin.

– Minua sanottiin hulluksi, mutta intohimo ja lapsuuden väkevät kokemukset ajoivat minut tähän uuteen elämänvaiheeseen. Onneksi en osannut pelätä.

Hoyerit pistivät paikan kuntoon ja ensimmäinen toimintakesä olikin myynnillisesti hyvä. Mutta sitten tuli syksy.

– Syksy oli kamala. Sieniä tuli paljon, mutta ei asiakkaita, sanoo sienihullu Saimi Hoyer.

Hotelli Punkaharju horjui kannattavuuden rajamailla vuodet 2016 – 2018, mutta sitten ajat paranivat. Saimi oli malliuransa aikana luonut merkittävän verkoston, suuren joukon erilaisia ihmisiä.

– Näiden viisaiden ihmisten neuvojen ja yrittäjien yhteistyön avulla homma alkoi pyöriä. Täytyy vain uskaltaa kysellä, kysyvä ei tieltä eksy, ravisteli Hoyer kuulijoitaan.

Saimi Hoyer uskalsi kysellä ja yritys alkoi mm. järjestää erilaisia teema-iltoja (historiaa, jazzia ja tietty sieniä). Aluksi asiakkaita ei tullut paljoakaan, mutta nyt tilanne on toinen. Tinkimättömyys, uskaltaminen ja markkinointi olivat nousun avainsanoja.

Tilaisuuden hyväksi lopuksi paikalla olevat yrittäjät pohtivat ryhmissä jatkotoimenpiteitä Nelinvoimaa -hankkeelle ja antoivat uuden hankeanomuksen tueksi koko joukon hyviä ideoita paikallisen yrityselämän edelleen kehittämiseksi. Avainteemoiksi nousi mm. nuorten yrittäjien tukeminen, jatkuva verkostoituminen, yrittäjien yhteistapaamiset kyläkierrosten merkeissä ja kuntien yhteisen elinkeinoasiamiehen palkkaaminenkin nostettin yhdeksi vaihtoehdoksi.

Kuvassa: Saimi Hoyer kertoi yrittäjätarinansa Joutsan Meijerinliiterin yrittäjätilaisuudessa.

Mika Sankari
HARTOLA

Konepaja Seppo Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jani Suomi on valittu Hartolan Vuoden Yrittäjäksi 2021.
-Valinta yllätti minut, hämmensikin, mutta otan sen toki tyytyväisyydellä vastaan. Olin menossa hakemaan tilaamiani kakkuja Golfravintolan Pasi Joroselta, kun Hartolan Yrittäjien hallituksesta Päivi Koskela pääsi minut yllättämään asialla, Suomi muistelee.

Vuonna 2012 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos ja Jani siirtyi jatkamaan isänsä Seppo Suomen 1970-luvulla aloittamaa konepajatoimintaa. Seppo käy edelleen silloin tällöin sorvin ääressä. Äiti Hilkka Suomi hoiti Työkalu-Suomen myymälätoimintaa Risulantiellä.
Perhepiiristä löytyi halukkaita jatkajia, joten yritystä ei tarvinnut myydä ulkopuolisille.
Vanhemmat edustavat eri sukupolvea ja varoittivat häntä aikanaan liian suurista investoinneista eli välttämään riskejä. Isot investoinnit ovat kuitenkin osoittautuneet oikea-aikaisiksi ja onnistuneiksi.

Yrityksellä on esimerkiksi käytössään eräs Suomen harvoista jäysteenpoistouuneista. Sillä pystyy poistamaan koneistuksessa muodostuvat purseet kappaleiden sisältä ja ulkoa ja se soveltuu lähes kaikille materiaaleille. (Purse on koneistuksessa esim. erisuuntaisten porausten risteykseen tai vastaaviin kohtiin jäävää liika-ainetta).

Yrittäjyydessä häntä kiehtoo sen suoma vapaus, joka ei kylläkään ihan täyttä totta aina ole. -Tämä on aikataulullisesti sitovaa. Kiireaikoina on kädet täynnä töitä ja lisäkädet olisivat tarpeen. Toisaalta, viikonloppuisin voi ottaa sen aikataulun kanssa hieman rennommin, jos hallille on tultava.

Yritys työllistää tällä hetkellä kolmetoista työntekijää. Toimitusjohtaja osallistuu mm. tuotekehitykseen ja uusien tuotteiden testaamiseen ennen niiden laajamittaisen tuotannon aloittamista.
-Olemme saaneet lupaavia yhteydenottoja isoilta yrityksiltä, joista voi tulla meille uusia asiakkaita. Jos sopimukset syntyvät, aukeaa heti kaksi uutta työpaikkaa. Nytkin olisi tarpeen löytää sellainen moniosaaja, joka hoitaisi sujuvasti CNC-koneistajan hommia ja osaisi toimia räjäytyskoneen operaattorina.
Risulantielle on juuri asennettu uusi sorvauskeskus, sekä Fastemsin robottisolu, joka ruokkii jatkossa myös miehittämättömänä kahta cnc-sorvia.
-Robotiikka ei vähennä töihin tarvittavan henkilöstön määrää, mutta kilpailukyky paranee, tuottavuus kasvaa ja tuotannon määrä tehostuu sen ansiosta, toimitusjohtaja korostaa.

Kahdessa hallissa tehtävät työt jakaantuvat karkeasti yleistäen niin, että Risulantiellä sorvataan ja Opintiellä jyrsitään. Laadukkaat tuotteet työstetään valtaosin Ovako Imatran terästehtaan materiaalista. Akselimateriaalit tulevat Ovakolta Ruotsista.
Konepajalla on lukuisia merkittäviä suuryrityksiä, kuten Cargotec Oyj, Parker Hannifin ja Mesera Cranes Finland Oy asiakkainaan.
-Esimerkiksi puutavaranostureissa ja metsäkoneissa on tekemiämme osia.

Työ on opettanut tekijäänsä hyvin vuosien varrella.
-Harvalla, jos millään, koululla on varaa sijoittaa nykyaikaisimpiin koneisiin opetustiloissaan. Tässä on oltava ajan hermolla koko ajan ja käytettävä uusimpia menetelmiä, Suomi kertoo.
Hän seuraa alan kehitystä tarkasti ja vierailee säännöllisesti isoilla messuilla Saksassa ja Italiassa. Seuraavat EMO-messut järjestetään lokakuussa Milanossa.
-Näitä messuja järjestetään vuorotahtiin, useammin Saksassa kuin Italiassa. Hannoverin messutapahtuma on huomattavan monipuolinen tapahtuma. Nelipäiväisen visiitin aikana siitä ehtii nähdä hädin tuskin pintaraapaisun, vaikka kuinka kiirehtisi.

Vapaa-ajallaan toimitusjohtaja Suomi toivoo esimerkiksi pääsevänsä seuraamaan Pelicansin pelejä Lahteen jälleen ensi talven aikana.