Kategoria: UUTISET

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Harri Hynynen – yritys Oval Design Oy – on Sysmän vuoden 2021 vuoden yrittäjä. Harri syntyi ja varttui kauppiasperheen yrittäjäystävällisessä ilmapiirissä ja ajatuksena lienee jossakin vaiheessa ollut, että poika jatkaa isänsä jalanjälkiä. Keskon koulutusohjelmankin hän suoritti läpi kiitettävin arvosanoin. Toisin kävi ja Harri perusti yhdessä Matti Jutilan kanssa Lafka -nimisen yrityksen, perustamisella haluttiin tukea rallitoimintaa. Yrityksen ensimmäisiä projekteja olivat parkkipaikkojen ruutujen maalaukset lähiympäristössä. Kauempanakin käytiin ja yksi työkohde oli USA:n suurlähetystön piha-alueen ruuduttaminenkahtena vuonna.
– Sitä hommaa tehtiin tosi tiukan valvonnan alaisena, muistaa Harri.

Lafkan tilat sijaitsivat Meritan kiinteistön alakerrassa 5 x 6 neliön suuruisessa tilassa ja meteli siellä kiinnikkeiden porailu seinään aiheutti kerran poliisivierailun pankin hälyttimien soidessa.
Lafkan tuotevalikoima kasvoi ja yritys alkoi valmistaa valaistuja hinta- ja kuvatauluja mm. nakkikioskeille, ns. köyhän miehen digitaalitauluja. Pankin ahdas kellaritila vaihtui entisen Sysmän Kehräämön tilaksi.
– Kehräämöllä viivyttiin viitisen vuotta ja nykyinen Koskuenmäen halli ostettiin vuonna 1995. Lama-aika 90- luvun alussa toi lunta tupaan valuuttalainojen merkeissä, mutta eteenpäin mentiin koko ajan.

Työ opasti tekijöitä, laitekanta kehittyi ja tilauksia alkoi tulla, infotauluja, työopasteita jne – tilauskanta kasvoi. Kaukomarkkinoiden alihankkijana tuli isoja tilauksia Moskovaan (mm. Panasonic, Technics) ja koko Suomi täyttyi vuosina 1998 – 2002 yrityksen valmistamista, toreille pystytetyistä infotauluista.

Yrityksen nimi oli vaihtunut Oval Design Oy:ksi ja Harri Hynynen omisti koko osakekannan.
Runsaasti työvoimaa ja käsityötä vaatinut tekniikka vaihtui nopealla vauhdilla digi- ja skanneriaikaan. Tällä hetkellä työntekijöitä on neljä. Ovalin laitekanta on pysynyt koko ajan mukana kehityksen kärjessä. Hyvien yhteistyökumppaneiden avulla yritys on varustanut opastein mm. Color LineAreenan Hampurissa, Espoon LänsiAuto Areenan ja Silja Linen kaikkien laivojen tax free ja parfymeria -myymälät.

Harri Hynysen mukaan Ovalin erikoisosaaminen ja kehityksen kärjessä oleva konekanta ovat yrityksen vahvuus ja takaavat menestyksekkään toiminnan myös tulevaisuudessa. Mies itse vierailee säännöllisesti Kiinan suurilla alan messuilla, missä uusimmat innovaatiot ovat esillä.
– Tässä hommassa pitää omata shakinpelaajan taidot. Tehdä siirtoja reaaliajassa ja nähdä pari siirtoa eteenkinpäin, kiteyttää Harri Hynynen.

Oval Design Oy:n rinnalle on perustettu Printmedia Oy -niminen yritys, mikä toimii lähinnä suurkuvatulostimien, värien, tarvikkeiden ja medioiden tukkumyyjänä.

Vuoden yrittäjän uusimmat suunnitelmat liikkuvat uusien energiaratkaisujen kehittämisessä.

*Muokattu 6.9.2021 klo 9.00*: Korjattu muutama lyöntivirhe.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Kiinalaiset ilotulitteet tulivat Euroopassa ensiksi Venetsiaan. Tästä juontanee juurensa nimi venetsialaiset. Myös Suomessa se on perinteinen veneily- ja mökkikauden päätösjuhla, jonka oleellinen osa on ilotulitus. Alun perin Länsi-Suomen rannikkoalueiden juhla on levinnyt koko Suomeen. Nykyään sitä vietetään kaikkialla elokuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin illat ovat pimeitä.

Sysmässä jo perinteenä
Sysmässä venetsialaisia on vuosia pidetty elokuun viimeisenä lauantaina. Mökkiläiset kokoontuvat päättyvää kesää juhlistamaan. Rantoja valaistaan tulilla ja myös yksityiset saattavat ampua raketteja. Terasseille kokoontuu väkeä ja musiikkiohjelmaakin on. Sysmän yrittäjät järjesti jälleen pimeän tultua näyttävän ilotulituksen. Raketit ammuttiin Suvisaaresta. Majutveden rannoille ja etenkin Marinaan kokoontui runsaasti juhlaväkeä.

Tommi Läntisellä pitkä ura
Pitkän linjan muusikko Tommi Läntinen oli saapunut Marinaan duo-keikalle. Ennen illan keikkaa Läntinen jutusteli hetken urastaan ja nykyisistä kuulumisistaan. Hän kertoi käyneensä lapsena Sysmässä sukulaisperheen mökillä. Myös 90-luvulla hän muisteli tehneensä täällä yhden keikan.
Muusikon ura on jo 40 vuoden mittainen. Se urkeni Turun rockpiireistä 80-luvun alussa. Ehkä tunnetuin Läntisen yhtyeistä on 80-luvun lopun Boycott. Sen jälkeen musiikista suurin osa on ollut soolotuotantoa.
-Pitkäsoittolevyjä on takana kaikkiaan parikymmentä. Viimeisin on Isoja aikoja -levy vuodelta 2011. Sen jälkeen on tullut pari kokoelmaa. Mutta uutta on tekeillä ja ensi helmikuussa ilmestyykin urani paras levy, Läntinen hymyili.

Monipuolinen ohjelmisto
Illan ohjelmiston Läntinen kertoi olevan hittimeininkiä. Uutta ja vanhempaa, molempia tasaisesti. Läntinen on ollut urallaan paitsi rockmies myös koskettavien balladien tulkitsija. Rööperin kuu ja Syvälle sydämeen sattuu ovat keikkojen vakiotavaraa.
-Molemmat menevät, samaa tavaraa on niin rock kuin balladit, vain muoto on eri. Musassa täytyy olla mukana pää, sydän ja munat, muusikko räväytti.
-Keikkapaikka näyttää tosi hienolta. Mikä tässä on lopetellessa noin 20 keikan kesää hienossa illassa. Toivottavasti yleisö on sopivasti mukana.
Itse keikan alettua Marina oli täynnä venetsialaisten juhlijoita. Melko paljon oli mukana Läntisen uudempaa tuotantoa, mutta totta kai myös se suurin hitti Via Dolorosa kuultiin.

Nette Rimpioja
HARTOLA

Tällä viikolla tapaamme Viikon henkilönä hartolalaisen Toni Millerin. Miller valittiin juuri Hartolan kokoomuksen edustajaksi tekniseen lautakuntaan, sekä Itä-Hämeen Opiston kansalaisopistotoiminnan johtokuntaan Hartolan toiseksi jäseneksi.

Hei Toni, kertoisitko kuka olet ja mitä teet tällä hetkellä?
–Olen hartolalainen 45-vuotias perheenisä. Työskentelen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän huoltomestarina, kunnossapitopalveluiden työnjohtajana.

Miten olet päätynyt Hartolaan?
–Olen sysmäläislähtöinen, eli kauaksi en asettunut aloilleni. Opiskelin Lahdessa ja sen jälkeen työskentelin Hartolassa, Sysmässä ja Lahdessa kunnes elämä toi Hartolaan. Päivääkään en ole Hartolassa työskennellyt paikkakunnalle muuton jälkeen, vaan tuon verorahani kunnan ulkopuolelta kuntaan. Pian lähes 20 vuotta on tullut täällä asuttua ja vapaa-aikaa vietettyä.

Työskentelet siis Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän huoltomestarina, kuinka päädyit nykyiseen työhösi?
–Olen työskennellyt kuntayhtymällä 16 vuotta, joista 11 vuotta työntekijänä kunnossapitopalveluilla ja 5 vuotta työnjohtajana. Päätehtäviämme ovat yhtymän omistamien kiinteistöjen ja irtaimiston ylläpito ja korjaus. Olen viihtynyt todella hyvin Lahdessa, yksikön porukka on hyvä. Monipuoliset työtehtävät ja riittävä haastavuus pitävät motivaatiota yllä. Työmatkaahan toki on Lahteen, onneksi tie on hyvä ajaa. Joskus on jopa vitsailtu työni olevan harrastus, sillä matkustaminen vie 10h vapaa-ajastani viikossa. Tämän vuoden alusta työnjohtajan pestini vakinaistettiin virallisesti. Yhtymän nimi on muuttunut työurani aikana useasti, tuleva maakunta- ja soteuudistus vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin osaltaan myöskin.

Osallistuit myös kesän kuntavaaleihin kokoomuksen ehdokaslistalta, ja pääsit tekniseen lautakuntaan viralliseksi jäseneksi. Mikä sai sinut kiinnostumaan vaikuttamisesta ja millaisia tavoitteita sinulla on lautakuntatyöskentelyssä?
–Kiinnostus heräsi viimeistään silloin kun minua kysyttiin henkilökohtaisesti lähtemään ehdolle. Aiemminkin kuntapäätöksenteko on kiinnostanut ja olen seurannut esityslistoja ja päätöksiä säännöllisesti. Olen kiinnostunut kunnan kehittämisestä ja siitä kuinka Hartola pidetään elinvoimaisena vielä tulevaisuudessakin. Korona vaikutti osaltaan paljon kevään vaalityöhön, ihan kaikkea ei saanut irti kampanjoinnista. Kokemus oli silti positiivinen. Katse on jo tulevissa 4 vuoden päästä pidettävissä kuntavaaleissa, sillä kunnan asioihin vaikuttaminen kiinnostaa laajemminkin. Ammattitaitoa löytyy teknisen lautakunnan asioihin työni puolesta, toivottavasti pääsen hyödyntämään osaamistani. Yritän osaltani huolehtia. että kunnan toimitilat, liikuntapaikat, ja muu infra pysyy kunnossa kuntalaisten käyttöä varten. Palvelut pitää pystyä tuottamaan tehokkaasti ja niiden tulee asukkaiden näkökulmasta olla toimivia. Kuntalaisten ja kunnan etua odotan pääseväni käytännön tasolla ajamaan.

Mitä teet vapaa-ajallasi?
–Harrastan monipuolista ulkoilua ja liikuntaa koiran kanssa ja ilman. Kalastan mielelläni kesällä ja talvella. Lisäksi lasten harrastusten kautta olen kiinnostunut seuratoiminnasta. Ja tietysti omakotitalon ylläpito ympäri vuoden vie oman aikansa.

Olet ollut aktiivi myös Hartolan vanhempaintoimikunnassa. Millaiseksi kasvuympäristöksi kuvailisit Hartolaa lapselle?
–Hartola on mielestäni erittäin hyvä kasvuympäristö lapsille ja lähipalvelut ovat hyvin saatavilla. Täällä on aktiivista seura- ja harrastustoimintaa, sekä liikuntapaikat kunnossa. Uusi koulurakennus ja pienet ryhmäkoot takaavat laadukkaan oppimisympäristön. Maaseudulla on rauhallista ja omaa tilaa liikkua luonnossa, jota arvostan. Toimikunnassa pääsee vaikuttamaan hyvin koulun kanssa tehtävään yhteistyöhön ja mahdollisiin epäkohtiin ja sitä kautta omien lasten kouluarkeen.

Mika Sankari
HARTOLA, SYSMÄ

Suomen luonnon päivä on kansallisten juhlapäiviemme uusin tulokas. Merkkipäivää on vietetty vuodesta 2013 alkaen, neljä vuotta sitten sen kunniaksi liputettiin ensimmäistä kertaa ja viime vuonna se kirjattiin Yliopiston almanakkaan. Sisäministeriö suosittelee liputusta tänäkin vuonna.

-Päiväkoti Vantussa tutkitaan luontoa koko ajan ja eskarilaiset käyvät juhlapäivää edeltävänä päivänä luontoretkellä, Hartolan varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Onali kertoo.

Suomi tekee historiaa, sillä maamme juhlistaa ensimmäisenä valtiona maailmassa omaa kaunista luontoaan virallisen liputuspäivän merkeissä vuodesta 2023 alkaen. Juhlapäivän kunniaksi tullaan liputtamaan jatkossa aina elokuun viimeisenä lauantaina. Sen voi tehdä monella tavalla, kuten vetämällä lipun salkoon omalla pihalla, koristelemalla retkieväät pikkulipuin tai pukeutumalla sinivalkoiseen.
Virallinen Suomen luonnon päivän juhlaleivos on mustikkapiirakka.

Juhlapäivän yhteydessä valtakunnallinen Vesistökunnostusverkosto kannustaa kaikkia alueellisia verkostoja ja yksittäisiä toimijoita järjestämään tapahtumia saman päivän aikana tai samalla viikolla. Näin juhlitaan samassa yhteydessä myös Suomen ainutlaatuisia vesistöjä ja vesiluontoa.
Nuku yö ulkona- haasteessa Suomen Latu haastaa kaikkia nukkumaan yönsä ulkona. Majoitteena voi olla teltta, laavu tai vaikka kuusenalunen. Tärkeintä on nauttia luonnosta ja jokamiehenoikeuksien suomasta mahdollisuudesta ulkona yöpymiseen. Yönsä voi viettää esimerkiksi Päijänteen kansallispuistossa, Kammiovuorella, Päijätsalon retkeilyalueella tai miksei omalla pihalla. Aina ei tarvitse lähteä kauas, yöpyminen vaikkapa oman koulun pihalla Hartolan Yhtenäiskoululla voisi olla elämys!

Suomen luonnon päivää koordinoivana ohjausryhmänä toimivat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen Luontopalvelut, YLE Luonto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökoulujen liitto ja Suomen Latu.
Luonnon juhlapäivänäkin innostetaan tekemään havaintoja kasvi-, eläin- ja sienilajeista sekä ympäristöstä. Kansalaishavainnointi on tärkeä keino kerätä tietoa lajeista ja luonnosta sekä ympäristön muutoksesta. Käytä somessa tunnisteita #kansalaishavainto #lajitieto #luonto.

Kuvassa Perättömänlampi. Kuva Aimo Ojanen.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sunnuntai iltapäivän Viis’ raitilla -lauluyhtyeen konsertti käynnistyi ruotsalaisella kansansävelmällä Vanha kevätlaulu. Myös Junnu Vainion Käyn ahon laitaa kuultiin sysmäläisen mieskvartetin konsertissa Nuotta-salissa. Muutenkaan ei ohjelmistosta lähenevän pimeän vuodenajan alakuloa juuri löytynyt. Samalla loppukesän sää oli kääntynyt erittäin syksyiseksi.

Viis’ raitilla on konsertoinut perinteisesti keväisenä helatorstaina. Perinne on jatkunut jo 24 kertaa ja sunnuntaina pidettiin 25. ”helatorstaikonsertti”. Korona-aika on aiheuttanut moneen perinteeseen katkoksen. Niin myös mieskvartetin osalta. Niin esiintyjistä kuin yleisöstä kävi ilmi, että tätä on kaivattu. Kun kvartetti konsertin lopulla spiikkasi laulamisen pitkästä aikaa olleen erittäin hauskaa, kuului yleisöstä heti vastaus ”niin on meillekin”.

Nuotta-sali täyttyi sunnuntaina terveysturvallisuus huomioiden täyteen yleisöä. Konsertin kohokohtia oli Paul Ankan You’re my destiny suomeksi esitettynä (Olet kohtaloni). Kvartetin 1. tenori Jari Häkkinen vetäisi kertosäkeen komeasti alkuperäiskielellä. Yleisö piti kuulemastaan. Myös ohjelmiston vakiotavaraa oleva, encore-esitys Säkkijärven polkka, sai melkoiset suosionosoitukset. Toinen encore, Georg Otsin tunnetuksi tekemä Uudelleen jos luokses tulla voisin enteilikin jo jatkoa kvartetin konsertteihin.

Viis’ raitilla perinteisiin kuuluu myös välispiikkeihin heitetty tilannekomiikka. Nytkin pienet tekniset ongelmat mikrofonin kuuluvuudessa käännettiin voitoksi. Toinen perinne kvartetilla on amerikkalaisen kirjailija-humoristi Mark Twainin kaskut ja ajatelmat. Tätä perinnettä jatkoi Kyösti Piippo. Ajattelemisen aihetta antoi esimerkiksi seuraava mietelause: ”Jos löydät itsesi enemmistön puolelta, on aika parantaa tapasi.”

Viis’ raitilla -mieskvartetissa laulavat Jari Häkkinen, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Kyösti Piippo. Säestäjänä sekä ohjaajana ja harjoittajana toimii ansiokkaasti Jaak Luts. Kvartetin on alun perin 90-luvun lopulla koonnut Sakari Korhonen. Hän poistui lauluyhtyeestä kolmisen vuotta sitten muutettuaan paikkakunnalta. Ohjelmiston yhtye kokoaa aina yhteistyönä. Keikkoja heillä on takana jo satoja, vaikka viimeiset pari vuotta ovatkin olleet hiljaiseloa.

Kuvassa vasemmalta: Jaak Luts, Kyösti Piippo, Pertti Lehtosalo, Kyösti Neva ja Jari Häkkinen.