Kategoria: UUTISET

Helena Mäkinen
SYSMÄ

Sysmän kunnan rakennusvalvontaan tulee runsaasti yhteydenottoja, jotka koskevat uudistettua jätevesilaskutusta ja kiinteistöverotusta. Salpakierron laskutus ja kiinteistöverotus perustuvat Digi- ja väestötietoviraston (DVV) rakennus- ja huoneistorekisteriin (RAHU), jota kunta voi päivittää lain mukaan ainoastaan rakennus- tai purkulupamenettelyn kautta.

Tästä syystä asiakkaille on avattu kunnan rakennusvalvonnassa mahdollisuus hakemuksesta selvittää, ovatko heidän RAHU-rekisterissä olevat tietonsa todellisen rakennuskannan mukaiset. Selvityksen perusteella kiinteistöjen omistajia ohjataan laittamaan lupa-asiat kuntoon. Selvitys ja mahdolliset korjaustoimenpiteet ovat maksullisia. Jos rekisterissä olevat tietojen ristiriitaisuudet ovat DVV:n tai kunnan virheistä johtuvia, selvitys ja korjaukset ovat asiakkaalle maksuttomia ja oikaisut tehdään viran puolesta ilman lupakäsittelyä.

Kunnan sivuilla on linkki, josta ohje ja hakulomake löytyvät: Rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen korjaaminen – Sysmä (sysma.fi).

Kiinteistön omistaja voi pyytää lomakkeella rakennusvalvontaa selvittämään ja tarvittaessa korjaamaan kiinteistöllä olevien rakennusten tiedot. Hakemus tulee jättää vuoden 2021 osalta 20.9.2021 mennessä osoitteeseen: RAHU-korjaukset/Sysmän kunta, Valittulantie 5, 19700 Sysmä.

RAHU-rekisterissä olevia tietoja käyttävät useat viranomaiset, mm. verottaja ja jätehuoltoviranomainen. Rekisteri on osa väestötietojärjestelmää, jota pitää yllä Digi- ja väestötietovirasto. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus ilmoittaa edelleen väestötietojärjestelmään rakennuslupien tai rakennusten purkulupien yhteydessä luvan hakijan ilmoittamat tiedot. Kunnassa tehtävä kuuluu rakennusvalvontaviranomaiselle.

Hakemukseen tulee liittää sijaintikartta/alustava asemapiirros rakennuspaikalla olevista rakennuksista ja rakennelmista sekä niiden käyttötarkoituksista ja kerrosaloista. Hakemuksen perusteella rakennusvalvonta ottaa tarvittaessa yhteyttä asiakkaaseen.

Nette Rimpioja
SYSMÄ

Orimattilasta lähtöisin oleva sysmäläistynyt hyvinvointialan yrittäjä Jonna Nieminen elää kiireistä perhe- ja yrittäjäarkea. Tmi Meelia syntyi halusta auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisemmin, ei ainoastaan fyysisten tavoitteiden puitteissa. Nieminen asuu Sysmän ja Hartolan rajalla ja arki aikataulutetaan lasten harrastusten ja päivähoidon, Jonnan asiakkaiden ja maanrakennusalanyrittäjänä toimivan miehen töiden ympärille. Perheen esikoistytär aloittaa syksyllä Sysmässä esikoulun ja 3-vuotiaat kaksostytöt ovat päiväkoti Kastellissa.

Tmi Meelia tarjoaa kokonaisvaltaisesti palveluita yksilön tai ryhmän elämänlaadun parantamiseen. Nieminen pitää esimerkiksi henkilökohtaisia elämänmuutostapaamisia livenä ja etäyhteyksin. Yksityisasiakkaiden lisäksi Jonna vetää tällä hetkellä kahta aikuisten liikuntaryhmää ulkotreenien muodossa. Korona on pakottanut yrittäjän sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ulkona valmentamista onkin tapahtunut koko vuoden ajan.
Nieminen on pitänyt erilaisia tunteja myös paikallisissa seuroissa, muun muassa Sysmän voimistelijoissa ja Itä-Hämeen opistolla. Tmi Meelia tukee siis ihmisten hyvinvointia vauvasta vaariin. Personal trainerina Nieminen haluaa ennen kaikkea auttaa ihmisiä löytämään arjen keskellä asiakkaalle sopivat ja mieleiset tavat huolehtia kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan.

Nieminen on koulutustaustaltaan yo-merkonomi ja tehnyt myös paljon kirjanpitopalveluita toiminimiurallaan. Lukion jälkeen kokeiltu hoitoala sai orimattilalaisen nuoren ymmärtämään, ettei halua auttaa ja kohdata pelkästää sairaita ihmisiä, vaan pyrkii nykyisissä tehtävissä keskittymään ennaltaehkäisyyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Tehtyään tovin kirjanpitohommia, Nieminen kouluttautui kuntosaliohjaajaksi ja personal traineriksi. Valmistuttuaan hän ehti työskennellä Lahdessa parilla kuntosalilla ohjaajana. Tämän jälkeen yrittäjä on täydentänyt osaamistaan elämäntapakouluttajan tutkinnolla. Kaksostytärten kasvettua päiväkoti-ikäisiksi Nieminen tarttui toimeen ja uudisti toiminimensä nimen ja ryhtyi täyspäiväseksi hyvinvointialan yrittäjäksi.
Nieminen hankki itselleen toimiston viime joulukuussa Lintan Kammarin naapurista, jossa on myös Valokuvaaja Silvi Kaarakaisen ja Lähilehden toimipiste. Tmi Meelia saa asiakkaansa tällä hetkellä sosiaalisen median ja puskaradion kautta, sillä osaavan naisen työ tuottaa tulosta.

Kuvassa: Jonna Nieminen katsoo tulevaisuuteen avoimin mielin ja aikoo keskittyä yritystoimintansa kehittämiseen.

Helena Mäkinen
HARTOLA

Huuperintie 125:ssä vietettiin viime torstaina Kesävohvilan avajaisia. Eijasofia Koskisen rapeiden vohveleiden päälle sai hyvän annoksen kermavaahtoa ja aamulla omalta maalta poimittuja mansikoita. Nam!

Koronakahvipurkki takahyllyllä herätti hilpeyttä. Pääkaupunkiseudulle matkalla oleva asiakas piti kahvilasta.
– On kiva, että on erilaisia vaihtoehtoja, mutta se edellyttää sitä, että joku jaksaa nähdä vaivaa. Ja asiakkailla pitää olla kesämieltä, että malttavat tehdä ylimääräisen lenkin.
Eijasofialta oli kysytty, miten kukaan löytää paikan, kun hän oli kertonut kahvilasuunnitelmastaan.
– Avasin tämän siksi, että Timolla ja minulla on aina reissatessa tapana etsiä pieniä kahviloita.

Vohvila on sopivasti ilmastoidussa puuliiterissä, jonka seinälle kiinnitetyllä hyllyllä katselevat Pietarsaaren takaa tulleet hauskat Eija Porkolan (Tyynelän Tonttulan) tontut. Toisella seinällä on Jaana Jyrkisen villasukkia komea rivi myynnissä. Seinän takana voi käydä katsomassa kirpputorin tarjontaa.
– Pulla on myös hyvää, totesi Timo Johansson vohvelin tilanneille asiakkaille.
Keskustelua käytiin mm. nykysäännöksistä. Kymmenen vuotta sitten järjestettiin ensimmäinen ravintolapäivä, sen jälkeen on pop up -kauppojen ja ravintoloiden pito tullut helpommaksi. Sosiaalitiloja, omavalvontasuunnitelmia ja muita ei vaadita yhtä tiukasti kuin pysyvämmässä toiminnassa.
– Kerroin elintarvikevalvojalle, että minulla on kokin koulutus, hygieniapassi ja kylmälaite vieressä, kertoi Eijasofia.

Vohvila on avoinna aina torstaista sunnuntaihin klo 11-18 elokuun ensimmäiseen päivään saakka. Kaikki tuotteet ovat laktoosittomia, vohveleita saa myös gluteenittomina ja vegaanisina.
Mökkinaapuri Anita Johansson oli puolisonsa Timon kanssa toiminut Eijasofian ”puhemiehenä”.
– Eijasofia oli vuokralaisena mummonmökissämme ja tarvitsi auraajaa, Minä soitin tämän talon Timo-isännälle ja niin se auraus päättyi! nauroi Anita.
Seuraava autollinen tuli Rautaveden rannalta nelostien toiselta puolelta. Vohvelirauta sai lisää töitä.

Kuvassa: Huuperintien mökkiläiset Anita ja Timo Johansson tulivat avajaispäivänä tutustumaan naapurinsa Vohvilaan.

Mika Sankari
HARTOLA

Tuttu tuoksu leijailee jo ovella nenään. Kassan ympäristö tuotteineen ja asetteluineen näyttää tutulta… Kyllä, la Kar de Mumman herkkuja leivotaan täällä jälleen! Tavaramerkki säilyy toimintaa nyt pyörittävällä Pirtevan Herkulla.

Yhdystie kolmen kiinteistö on ollut osaksi tyhjillään. Se tuli tutuksi paikallisille vuosikymmenten kuluessa Reijo Sertin tili- ja kiinteistöisännöintitoimistona.
– Halukkaat ostajat puuttuivat. Mutta ei siinä mitään, päätimme aloittaa kahvilatoiminnan pyörittämisen Pirkko Hämäläisen ja ystäviemme kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Ystävät ovatkin tarvittaessa apunamme, Sertti kertoo.

Kodikkaasti sisustettuun kahvilaan on hankittu sisustustarvikkeita eri paikoista.
Tuotteet leivotaan paikan päällä ja niitä on saatavilla myös gluteenittomina. Näin Tainionvirran sillan kupeessa tutuksi tullut periaate jatkuu uudessakin osoitteessa. Pesto-juustofocaccia, rahkapiirakka ja muut herkut jatkavat elämäänsä Yhdystien viihtyisässä miljöössä.
– Reseptiikka on tiukasti ammattilaisten hallussa, sillä “Reijon pulla” ei ole niin hyvää, hän hymyilee.

Kahvilalla on täydet anniskeluoikeudet.
– Saatavilla on mm. erikoiskahveja, virvokkeita, Saimaan Panimon tuotteita ja Joutsan Sahtia. Viiniäkin löytyy valikoimastamme, ryhdymme tekemään talon omaa sangriaa. Paljon on kaikenlaisia ajatuksia mielessä, katsotaan mitä kaikkea tulee toteutumaan. Pikkuhiljaa hyvä tulee, Sertti miettii.

Herkkukammarista löytyy tilaa kesäaikaan ulkoalue mukaan lukien jopa usealle kymmenelle hengelle. Terassille on tulossa mm. aurinkovarjoja.

Kesän lähestyvät tapahtumat suurtoripäivineen ja Taiteiden öineen tuovat mukavaa säpinää Hartolan kesään. Herkkukammari on vahvasti menossa mukana.

Yritys kertoo toiminnastaan aktiivisesti somekanavillaan. Esimerkiksi Facebookista ja Instagramista löytyy mm. veden kielelle tuovia kuvia herkuista.

Kahvilasta voi myös tilata tuoreita tuotteita etukäteen vaikkapa juhlia varten osoitteesta herkkukammari@lakardemumma.fi tai puhelimella 040 559 7366.

Sertti on ilokseen huomannut vanhojen asiakkaiden alkavan löytää takaisin, vaikka uusi paikka onkin vähän sivummalla entiseen verrattuna.
– Ohikulkijatkin muistavat uniikit tuotteet.

Kahvila on auki kesäsesongin aikaan päivittäin.
Aukioloajat ovat ma-to 9-17, pe-la 9-21 ja su 14-20.

Kyösti Piippo
Sysmä

Sysmäläissyntyinen Mira Ylönen on pystyttänyt Sysmän kirjastoon taidegrafiikkaa sisältävän ”Aikakerroksia” -näyttelyn. Ylösen työt sijoittuvat ajallisesti neljälle vuosikymmenelle ja niissä tekijä palaa toistuvasti matkailuun liittyviin teemoihin.

– Työni ovat minun matkakertomuksia itselleni tärkeistä matkakohteista ja -toiveista. Matkojen lisäksi japanilaisen kulttuurin rikas ja monipuolinen estetiikka antaa loputtomasti inspiraation aiheita.

Ylönen löysi taidegrafiikan 1990-luvun puolivälissä artenomin opintojen yhteydessä. Hän valmistui vaatesuunnittelijaksi, toimi sen jälkeen tekstiilisuunnittelijana 10 vuotta ja jatkoi sitten tekstiilisuunnittelijan opiskeluja ja valmistui Kuopion ammattikorkeakoulusta. Aalto -yliopiston Taideteollisessa korkeakoulussa hän suoritti maisterin tutkinnon v. 2011.
Taidegrafiikka vei Ylösen totaalisesti mennessään.

Grafiikan monipuoliset, toisinaan hyvinkin tekniset menetelmät ovat vetäneet puoleensa.
Sysmän kirjastoon pystytetyn näyttelyn työt on tehty metalligrafiikan syväpainomenetelmillä. Laattamateriaalina Ylönen on käyttänyt kuparilevyjä, jotka on syövytetty hapossa. Hänen käyttämänsä tekniikat ovat viivasyövytys, akvatinta, syväsyövytys, pehmeäpohja sekä valokuvapohjaisista menetelmistä fotoetsaus ja polymeerigravyyri.

– Pitkään grafiikkaa tehneenä näen erilaisten menetelmien ja vedostustapojen tuomat mahdollisuudet lopulliseen työhön. Grafiikan menetelmät ovat kehittyneet myrkyttömään suuntaan ja uusia työskentelytapoja ilmaantuu vanhojen tilalle. Tämä tuo osaltaan innostuksen jatkaa ja kehittyä taidegrafiikan tekijänä.

Mira Ylönen on pitänyt Sysmässä aiemminkin omia näyttelyjä ja sen lisäksi hän on osallistunut lukuisiin ryhmänäyttelyhin eri puolella Suomea. Viime vuonna hänen töitään oli näytillä Espanjassa Mini Print näyttelyssä ja sieltä näyttely on nyt siirtynyt Ranskaan.

– Harmittaa, kun pandemia on estänyt omat matkat näihin mielenkiintoisiin näyttelyihin.
Ylönen työskentelee kotona, prässäystä varten hän joutuu välillä käyttämään vuokratiloja.
Miran mukaan taidegrafiikan teko on toistaiseksi harrastus, hän ei juurikaan markkinoi töitään kaupallisiin tarkoituksiin. Kuluvan kesän hän viettää Sysmässä, sillä Helsingin asunnossa on menossa putkiremontti.

Sysmän kirjaston näyttely on avoinna 29.6.–31.7. välisen ajan.