Avainsana: Hartola

Julkaistu

Bussiyhteydet Sysmään toimivat

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän julkinen liikenne saa runsasta kritiikkiä. Viestitetään, että surkea julkinen liikenne on jopa este paikkakunnan kehittymiselle. Tämä johtuu tiedon puutteesta. Sysmässä on tällä hetkellä käytössä kaikille mahdollinen, toimiva ja nerokas liitännäispalvelu.

  • Kutsuohjattu liikennöinti on tätä päivää. Se on järkevä täydentävä palvelu. Tyhjiä vuoroja ei ajeta. Sysmäläisille avautuu palvelun kautta yhteys kaikkiin valtatie 4:llä liikennöiviin vuoroihin, opastaa liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuljetus Järvisen liikenteellä Sysmä-Hartola tai Hartola-Sysmä välillä maksaa 6,10 euroa. Liitännäiskuljetus onnistuu kaikkiin valtatie 4:n bussiyhteyksiin 24/7. Tarkistin Matkahuollon sivuilta, millaiset yhteydet liitännäispalvelu avaa sysmäläisille arkisin Lahteen. Tuloksena 9 OnniBus vuoroa molempiin suuntiin. Hartolasta lähtevä aamun kello 6.20 vuoro on Lahdessa 7.15, millä ehtii hienosti kouluun tai töihin.

  • Liitännäispalvelu toimii molempiin suuntiin. Me kuljetamme Hartolaan tai noudamme sieltä aina sovittuun aikaan. Tilaus tulee tehdä edellisenä päivänä. On myös mahdollista, että asiakas noudetaan tai viedään suoraan kotiovelle. Tällöin asiakashinta nousee hieman, kertoo Mika.

Yhdellä vaihdolla pääset lämpimästä autosta suoraan toiseen lämpimään autoon. Jos sukulainen tai tuttava on tulossa vierailulle, niin tätä palvelua käyttämällä vieras ei ainakaan voi helpolla eksyä. Palvelu on siis tarjolla kaikille, olit sitten paikkakuntalainen, vapaa-ajan asukas tai vieras. Tätä palvelua kannattaa kaikkien yritysten jakaa aktiivisesti ilmoitustaululla.

  • Talvella ollaan mahdollisuuksien mukaan pysäkillä odoteltu asiakkaan kanssa jatkoyhteyttä. Asiakkaat ovat saaneet istua lämpimässä autossa eikä ole tarvinnut ulkona pakkasessa värjöttää, paljastaa Mika.

Liikennöitsijän mukaan palvelu on löytänyt jo asiakkaita, mutta monelle tämä liitännäispalvelun tarjoama yhteys on vielä täysin vieras. Sosiaalisessa mediassa julkiselle liikenteelle lokaa heitetään aivan turhaan. Jos alettaisiin tarjota suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Sysmästä eri paikkakunnille, hintalappu olisi niin korkea, että nykyisillä asiakasmäärillä se on mahdotonta toteuttaa.

Ottakaa julkisen liikenteen liitännäispalvelu käyttöön! Yhdellä vaihdolla aukeaa koko Suomi. Tehkää tilaukset Järvisen Liikenteen numerosta p. 044 728 0751.

Julkaistu

Suurpetokatsaus

Reetta Keisalmi
SYSMÄ, HARTOLA

Suurpetotilanne ja erityisesti sudet ovat viime aikoina puhuttaneet paljon, mutta millainen on tilanne Sysmässä ja Hartolassa petojen suhteen?

-Petotilanne Sysmän ja Hartolan seudulla on tällä hetkellä rauhallinen ja hyvin hallinnassa, Juha Kytölä kertoo Sysmän riistanhoitoyhdistyksestä.

Alueella tehdään runsaasti havaintoja erityisesti karhuista ja ilveksistä. Markku Lepistö Sysmästä ja Eero Nurminen Hartolasta kertovat havaintomääristä. Kunnissa kertyy karhuhavaintoja vuosittain arviolta vajaa 50 ja ilveshavaintoja vähintään 60, mahdollisesti enemmänkin. Näissä havainnoissa saattaa toki olla päällekkäisyyksiä. Sekä karhu- että ilveskannat ovat alueella kasvussa. Ilves on monille jo niin tuttu näky, ettei kaikkia havaintoja enää ilmoiteta eteenpäin.

Susihavainnot ovat sen sijaan harvinaisia. Sysmän alueella niitä oli viime vuosina kuusi, ja Hartolassa neljä yksilöä. Pohjois-Hartolassa sudet liikkuvat ajoittain alueella, joka ulottuu jo pohjoisen reviirin laidalle, mutta pysyvää kantaa ei ole muodostunut. Susille Sysmän ja Hartolan seutu ei kuitenkaan ole otollisinta elinaluetta, sillä ravintoa ei ole riittävästi pysyvän kannan muodostumiseen. Villisikoja esiintyy jonkin verran erityisesti Sysmän ja Hartolan rajaseudulla, mutta kyse on yksittäisistä eläimistä, ei suurista laumoista. Lisäksi molemmissa kunnissa on tehty muutama ahmahavainto.

Petojen ei katsota aiheuttavan vaaraa ihmisille, vaikka esimerkiksi ilvesten vierailut mökkipihoilla ovat melko yleisiä. Myöskään liikenteessä ei ole ollut viime aikoina petoihin liittyviä vaaratilanteita. Karhuista aiheutuu ajoittain haittaa lähinnä maanviljelijöille revittyjen paalien ja mehiläistarhaajille tuhottujen pesien muodossa.

Asukkaita kehotetaan suhtautumaan petohavaintoihin rauhallisesti. Eläimen kohdatessa paras toimintatapa on pysyä rauhallisena ja antaa pedolle tilaa poistua. Kaikki petohavainnot olisi hyvä ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, vaikka havainnot tuntuisivat arkipäiväisiltä. Havaintojen kirjaaminen auttaa seuraamaan petokantojen kehitystä ja ennakoimaan mahdollisia ongelmia.

Kytölän mukaan tilanne on tällä hetkellä tasainen, mutta tulevaisuudessa petokantojen hallintaan toivotaan lisää keinoja. Ilveskannan osalta nähdään tarvetta metsästyksen aloittamiselle, jotta kannan kasvu ei johtaisi ongelmiin. Yleisviesti asukkaille on selkeä: petotilanne on hallinnassa, eikä aihetta huoleen ole.

Kuvassa: Ilves on monelle tuttu näky nykyisin.

Toimi näin, jos kohtaat pedon

  • Pysy rauhallisena. Suurin osa pedoista väistää ihmistä ja poistuu itsestään.
  • Älä lähesty eläintä tai yritä kuvata sitä läheltä.
  • Anna pedolle tilaa poistua ja siirry rauhallisesti kauemmas.
  • Ilmoita havainnosta petoyhdyshenkilölle, vaikka havainto tuntuisi arkipäiväiseltä.
  • Villisikakolarin sattuessa pysy ajoneuvon sisällä ja ota yhteys hätäkeskukseen.
Julkaistu

Mitä kuuluu Hartolan kuntaan?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä ehtii Joulumarkkinoiden tuoksinassa kertoa lyhyesti kunnan loppuvuoden tunnelmista.

– Ihan hyvät on tunnelmat. Työ ja toiminta jatkuu ennallaan ja perusvireeltään optimistisena. Paljon kyllä mietitään sitä, mitä talotehtaan kanssa tapahtuu. Se on tuonut mustia pilviä horisonttiin, mutta elämisen vire on kuitenkin ihan positiivinen. Maailmantilanne ei valitettavasti tässä vaiheessa näytä kohentuvan, se on menossa aina vain hullummaksi.

Seppälän mielessä ovat myös kuntiin vaikuttavat ajankohtaiset asiat.

– Valtiovallan tasolla on ollut vireillä isoja uudistuksia. Valtionosuusuudistus kaatui, mutta hankintalakia nyt vielä yrittävät saada eteenpäin. Nämä vaikuttavat erityisesti pienempiin kuntiin.

Seppälä tekee selkoa valtionosuusjärjestelmän kiemuroista.

– Suurin haaste on se, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä on rakennettu alun perin rahoittamaan sote-palveluita. Kun ne siirtyivät pois kunnilta, niin järjestelmä ei enää vastaa kunnan nykyisiä tehtäviä. Nyt kaatuneella järjestelmän uudistuksella olisi ehkä pystytty tekemään pieniä muutoksia, mutta se ei olisi poistanut perusongelmaa.

– Valtionosuuksien osana ovat vielä pysyvät sote-erät, jotka eivät varsinaisesti perustu mihinkään. Tästä syystä naapurikunnassamme Sysmässä saadaan niitä 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin Hartolassa – se tekee monta miljoonaa. Sysmä teki sote-palveluiden kokonaisuudistuksen, mitä ministeriö ei olisi halunnut tehtävän. Me taas toimimme niin kuin ministeriö ohjeisti, joten meitä rangaistaan ja Sysmää palkitaan…

Kunnanjohtaja toteaa kuitenkin, että ongelmat ovat kaikissa kunnissa aika samanlaisia. Nykyinen tilanne vaatisi kunnon remonttia ja arvovalintoja.

– Tarvittaisi isoja kokonaisuudistuksia ja linjauksia. Pitäisi päättää, halutaanko Suomessa vähentää kuntien määrää. Halutaanko vain isoja kuntakeskuksia, vai ollaanko valmiita tukemaan nykyistä kuntarakennetta, jossa monet pienet kunnat pystyvät tuottamaan omat palvelunsa. Se edellyttäisi arvovalintoja valtion päässä. Olisi päätettävä, mihin suuntaan tätä laivaa lähdetään ohjaamaan. Rahoituselementtien pitäisi sitten tukea niitä tavoitteita, mitä on asetettu.

Lopuksi Seppälä toteaa, että jos tavoitteet eivät ole tiedossa, ei rahoitusjärjestelmäkään voi olla kovin looginen.

Julkaistu

Ruokatottumukset vaikuttavat

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

Eväitä teini-ikään -verkkovanhempainillassa olivat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja THL. 

Nuorten masennus ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorilla yksi keino hallita omaa kehoa on kontrolloida syömistä ja tämä johtaa syömishäiriöiden lisääntymiseen.

  • Me elämme monikriisien aikaa, josta meitä muistutetaan jatkuvasti mm. uutisissa. Verkkomaailma ja some on vaikeasti hallittava ympäristö,  kertoo Kristiina.

Arkisen yksinkertaiset asiat kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto ovat nuorten mielenterveyden rakennusaineita.

  • Murrosikää voisi kuvailla sanalla muutos. Nämä nuoret soittavat meille usein, kun ovat huolissaan omasta kehityksestään ja biologisista muutoksistaan verrattuna muihin samanikäisiin, opastaa psykoterapeutti Tatjaana Pajamäki. 

Henkinen irtautuminen vanhemmista alkaa. Kaverit ovat tärkeässä roolissa ja kaverisuhteita kannattaa tukea. 

  • 15-18 vuotiaan nuoren elämä on identiteettipohdinnan aikaan. Ihastukset, harrastukset, musiikkimaku ja mielipiteet vaihtuvat tiuhaan. Nuori asettaa kritiikkiä vanhempiaan kohtaan ja haluaa olla erilainen kuin he, kertoo Tatjaana. 

Nuorelle on tärkeä saada tilaa itsenäistyä, mutta huolenpito ja suojaavat rajat tuovat turvallisuutta.

  • Hyvä ravitsemus on keskeinen terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sillä on pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Ravitsemuksella on suora vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen, vireyteen, oppimiseen ja suorituskykyyn, opastaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti aamiaista ja koululounasta nauttivat oppilaat pitivät muita useammin koulunkäynnistä. Heillä oli harvoin koulu-uupumusta, vähemmän myöhästymisiä sekä sairaus- ja luvattomia poissaoloja. 

Tutkimuksissa on todettu, että opetuksen seuraaminen on vaikeaa vain 11 %:lla oppilaista, jotka olivat syöneet molemmat ateriat, kun taas vaikeuksia oli 30%.lla, joilla molemmat ateriat oli jääneet väliin. Tulos on hälyttävä. Lähilehden numerossa 46 mainittiin, että sysmäläisistä oppilaista 57% nauttii kouluaterian joka päivä, kun Hartolassa melkein kaikki oppilaat syövät aterian. 

Toisessa jutussa voisi tarkastella Sysmän ja Hartolan kouluja. Ottaa mukaan liikunnan tavoitteet. Panostus nuoriin lisää kouluviihtyvyyttä! Miten se voisi olla mukana kuntastrategiassa?

Kuvassa: Aamiainen on tärkeää jaksamisen kannalta.

Julkaistu

Norpat vedessä

Samuli Simula
HARTOLA

Nina Kettunen perusti oman Pinnalla -yrityksen 1994. Hän järjestää uimakouluja kaiken ikäisille aina vauvasta vaariin. Hän jakaa kurssilaisille myös yksilöllistä ohjausta.

  • Laskin tuossa juuri, että olen keskimäärin kolmekymmentä tuntia vedessä ohjaamassa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä kysyntä kursseille on todella kova sillä viime kesän dramaattiset hukkumistapaukset on selkeästi lisänneet kysyntää eri kursseille, avaa Nina kurssista.

Kaikki kurssilaiset esittäytyvät. Tällä keinolla Nina kartoittaa kurssilaisten yleisen tason ja talviuintikokemukset. Mukana ovat myös Tainionvirran Norppien perustajajäsenet Päivi ja Hiltsu. Alkuun jäseniä olivat he kaksi, mutta nykyään Norppien talviuinti Jokirannassa on osa Hartolan Ladun toimintaa ja jäseniä kannatusjäsenineen kuutisenkymmentä.

  • Maksaako kunta avustusta toiminnalle? Tämä on kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia edistävä harrastus, kysyy Nina.
  • Ei maksa mitään. Siinä olis jollekin valtuutetulle tehtävää, että tuo ranta edes trimmattaisiin, vastaa Hiltsu.
  • Olosuhteet on kyllä hyvät ja viihtyisät. Kivat sisätilat, missä voitte vaihtaa vaatteita, jatkaa Nina.
  • Avantouinti tekee hyvää mm. verenkierrolle, ääreisverenkierrolle ja kivun sietokyky kasvaa. Kuuntele kehoasi, miten se reagoi. Kylmä vesi aiheuttaa kylmäshokin. Siinä tilassa ihminen hyperventiloi, hengitys katkeilee, pulssi ja verenpaine nousee. Kaksi tärkeää asiaa ovat kylmän sieto ja liikkuminen. Uintitekniikka on tärkeä. Harjoittele kylmässä vedessä oloa. Opettele rauhoittumaan ja hengittämään syvään, opastaa Nina.

Suurin ongelma on, että uidessa niska jäykistyy ja kaula on korkealla vedestä.

  • Hyvään uintitekniikkaan kuuluu, että kasvot menee veden alle. Silloin liu’un aikana on koko vartalo virtaviivaisesti pinnan tuntumassa. Sisäänhengitys tapahtuu suulla ja uloshengitys nenän kautta veteen. Jos pää nousee korkealle vedestä, niska jäykistyy, vartalo kaartuu ja jalat painuvat veden alle ja silloin alat kyntämään vettä, opastaa Nina.

Tärkeää on lämmitellä vartalo kunnolla ennen veteen menoa ja venytellä. Voit käyttää pipoa, hanskoja ja tossuja. Älä koskaan mene uimaan yksin. Suomen ladun sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita talviuinnista. Tutustukaa ja sukeltakaa mukaan kokeneen harrastajan seurassa sikäli mikäli se on mahdollista.

Kuvassa: Yhdessä alkulämmittely ja venyttely. 

Nina opastaa oikeaa uintitekniikkaa ja kannustaa henkilökohtaisesti osallistujia.