Avainsana: Hartola

Julkaistu

Paikallisjournalismin tulevaisuus on turvattava

Paikallislehtien itsenäisten kustantajien yhteinen kannanotto

Lähilehti on tässä ja nyt. Lähilehteä kannattaa lukea, koska Lähilehti tiedottaa, kirjoittaa asioista ja ilmiöistä, haastattelee henkilöitä, kysyy kunnan päättäjiltä, mitä muut eivät kysele, raportoi tapahtumista ja kertoo monista, monista muista asioista, mutta kuinka kauan?
Itsenäisten lehtien, kuten Lähilehdenkin kannanotossa on karua kieltä paikallislehtien kurimuksesta, mutta se ei ole millään tapaa liioiteltua, vaan se on totisinta totta.
Kun kunnat, yritykset ja yhdistykset ilmoittavat Lähilehdessä, on se kaikkien sysmäläisten, hartolalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etu. Lähilehti on olemassa ja sitä on syytä käyttää aktiivisesti. Ei kannata odottaa siihen saakka, että älähdetään vasta sitten, kun Lähilehti lakkaa ilmestymästä.

Marttiina Lallukka, päätoimittaja, Lähilehti

Paikallislehdet ovat suomalaisen lähidemokratian ja arjen tiedonvälityksen kivijalka. Jokaisen kunnan alueella tarvitaan riippumaton media, joka seuraa päätöksentekoa, valvoo vallankäyttöä sekä uutisoi paikalliset asiat ja kertoo paikallisyhteisön tarinat. Viime vuosien kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa paikallislehtien toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti – erityisesti jakelukustannuksien rajujen korotusten vuoksi.

Postin hinnoittelun muutokset ovat nostaneet jakelun kustannuksia kohtuuttomasti. Korotukset ovat olleet moninkertaisia yleiseen kustannuskehitykseen verrattuna, ja ne ovat kohdistuneet erityisen raskaasti 1-2 kertaa viikossa ilmestyviin paikallislehtiin. Vaikka paikallismedioilla on toimivia digitaalisia jakelukanavia, painetun lehden jakelu on edelleen tärkeä ja tavoittavuutta merkittävästi täydentävä kanava. Digitaalinen jakelu ei siis poista tarvetta kohtuuhintaiselle fyysiselle jakelulle.
Ehdotamme, että valtio perustaa uuden määräaikaisen jakelutuen tai muuttaa nykyisiä tukimuotoja niin, että se huomioi paremmin paikallislehdet.

  • Tuki kompensoisi Postin viime vuosien kohtuuttomat hinnankorotukset, jotka ovat heikentäneet erityisesti harvaan asuttujen alueiden lehtien toimintaedellytyksiä.
  • Tuki olisi määräaikainen, ja sen aikana tulee varmistaa pysyvä ratkaisu kohtuuhintaisen ja -ehtoisen 1-2 kertaa viikossa tapahtuvan jakelun turvaamiseksi kaikkialla Suomessa.
    Pysyvänä ratkaisuna esitämme kohdennetun mediatukijärjestelmän perustamisen paikallisjournalismille.
    Ehdotamme pysyvää, kohdennettua mediatukea, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen kunnan alueella päätöksentekoa seuraa vähintään yksi riippumaton paikallismedia.
  • Kaikilla alueilla ei ole enää kaupallisia edellytyksiä paikallismedian toiminnalle. Väestön keskittyminen, mainostulojen siirtyminen globaaleille alustoille ja jakelukustannusten nousu ovat murentaneet paikallisen uutistoiminnan taloudellista pohjaa.
  • Ilman tukea Suomeen syntyy uutiserämaita, alueita, joilla ei ole lainkaan journalistista seurantaa.
  • Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii.
  • Kohdennettu tuki on esimerkiksi muissa pohjoismaissa käytetty ja toimivaksi todettu ratkaisu. Useissa Euroopan maissa on jo käytössä paikallismediaa vahvistavia tukimalleja, jotka turvaavat alueellisen uutisoinnin jatkuvuuden.

Lisätiedot
Jukka Huikko, toimitusjohtaja (Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy), päätoimittaja (Ylä-Satakunta)
029 1706 681
jukka.huikko@ylasatakunta.fi

ALLEKIRJOITTAJAT

Jussi Äärynen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ilmajoki-lehti Oy (Ilmajoki-lehti)
Tuomo Seppänen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kustannus Oy Puolangan DTP (Puolanka-lehti)
Johannes Ujainen, toimitusjohtaja-päätoimittaja Kurikka-lehti Oy (Kurikka-lehti)
Pohjankyrön Media Oy (Pohjankyrö, Kyrönmaa, Tejuka) Jalasjärvi Oy (JP Kunnallissanomat)
Tuomas Koivuniemi Kauhajoen Kunnallislehti Oy (Kauhajoki-lehti)
Sanna Makkonen, toimitusjohtaja Ruoveden Sanomalehti Oy (Ruovesi-lehti / Teisko-Aitolahti-lehti)
Hanna Kankaanpää, päätoimittaja Kotiseudun Sanomat
Juha Aro, päätoimittaja, toimitusjohtaja Punkalaitumen Sanomat Oy (Punkalaitumen Sanomat)
Marttiina Lallukka, toimitusjohtaja/päätoimittaja Sysmän Sanomat Oy (Lähilehti)
Veli-Pekka Kelloniemi, päätoimittaja Iitinseutu
Sari Sirkkiä, päätoimittaja-toiminnanjohtaja Juuka-seura ry (Vaarojen Sanomat)
Marko Torni, toimitusjohtaja-päätoimittaja Keski-Karjalan Paikallislehti Oy (Koti-Karjala)
Marko Nikkanen, päätoimittaja-toimitusjohtaja Joutsan Seutu Oy (Joutsan Seutu)
Pasi Salo, toimitusjohtaja-päätoimittaja Urjalan Sanomat Oy (Urjalan Sanomat)
Heikki Koskinen Padasjoen Sanomat Oy (Padasjoen Sanomat)
Kuhmoisten Sanomat Oy (Kuhmoisten Sanomat)
Jaana Tanner Padasjoen Sanomat
Matti Kuoppala, päätoimittaja Pohjanmaan Viitosmedia Oy (SeutuMajakka)
Mari Tuohiniemi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Kangasalan Sanomat Oy (Kangasalan Sanomat)
Susanna Landor, päätoimittaja, toimitusjohtaja ÅU Media Ab (Åbo Underrättelser ja Pargas Kungörelser/Paraisten Kuulutukset)
Elina Jyrinki, päätoimittaja-toimitusjohtaja Tervareitti Oy (Tervareitti)
Anna Hakama, päätoimittaja Pitäjäsanomat Oy (Orimattilan Sanomat)
Pekka Keväjärvi, päätoimittaja-toimitusjohtaja Paikallislehti Rantapohja
Tiina Judén, päätoimittaja Puumala-lehti
Katri Linnikko, päätoimittaja-toimitusjohtaja Präntti Oy (UutisOiva)
Milla Sirén, toimitusjohtaja Pirmediat Oy
Timo Kuukasjärvi. toimitusjohtaja Turun Seutu Oy (Turun Tienoo)
Jarno Keskinen, toimitusjohtaja Pyhäjärviseudun Paikallislehti Oy (Alasatakunta)
Pauliina Vilenius, päätoimittaja Lauttakylä-lehti
Juha Saastamoinen, toimitusjohtaja Kiuruvesi Lehti oy (Kiuruvesi)
Jari Kallio, päätoimittaja Sulkava-lehti
Tapio Romppainen, päätoimittaja Kotiseutulehti Sieviläinen
Jukka Huikko, toimitusjohtaja-päätoimittaja Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy (Ylä-Satakunta)

Kuvassa: Paikallisjournalismi on osa demokratian infrastruktuuria. Ilman sitä päätöksenteko etääntyy asukkaista, avoimuus heikkenee ja kuntien elinvoima kärsii. Sekä toive, että tilaisit paikallisen Lähilehden.

Julkaistu

Lampaat hoitavat luontoa ja maisemaa tehokkaasti

Reetta Keisalmi
HARTOLA

Heinolalaisen Parikan tilan sadat lampaat eivät tuota pelkästään villaa, karitsoita ja lihaa. Kesäisin ne tekevät arvokasta luonnonhoitotyötä eri puolilla Heinolaa sekä Hartolaa.

Parikan tilalla on noin 300 uuhta, ja se toimii valkoisen suomenlampaan jalostuslampolana. Lisäksi tilalla kasvatetaan Findorset-risteytysuuhia lihantuotantoon. Peltoa on käytössä noin 300 hehtaaria, josta merkittävä osa on luonnonlaitumia.

Kesäisin lampaat hajaantuvat noin 20 eri laidunkohteelle. Hartolassa laidunalueita sijaitsee muun muassa Ruskosalossa, Vehkasalossa ja Selänkylässä. Suurin osa tilan laiduntavista uuhista on tiineitä.

Luonnonlaidunnuksen merkitys ulottuu kuitenkin paljon laajemmalle.

– Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta laidunnus on erittäin tärkeää. Jos alueella on vielä siemenpankkia jäljellä, harvinaisempia niittykasveja voi alkaa nousta näkyviin jo vuoden tai parin kuluessa laidunnuksen aloittamisesta, Parikan tilan emäntä Pia Parikka kertoo.

Suomessa luonnonlaitumet ovat yksi uhanalaisimmista luontotyypeistä. Moni perinteinen niitty- ja laidunympäristö on kasvanut umpeen, kun laidunnus on vähentynyt. Lampaat pitävät kasvillisuutta kurissa ja auttavat säilyttämään avoimia ympäristöjä, joissa monet niittykasvi- ja hyönteislajit viihtyvät.

– Keskimäärin samalla kohteella laidunnetaan noin kymmenen vuotta. Osa alueista vaihtuu vuosien mittaan, kun joistakin kohteista luovutaan ja uusia tulee mukaan.

Valtaosa laidunalueista sijaitsee Metsähallituksen mailla ja kuuluu erilaisiin ympäristösopimuksiin. Mukana on kuitenkin myös yksityisten maanomistajien alueita. Parikan mukaan kiinnostus niin sanottuun vuokralammastoimintaan on kasvussa.

– Yhä useampi maanomistaja haluaa lampaita mailleen maisemanhoitajiksi. Eläimet voivat auttaa pitämään alueita avoimina ilman koneellista raivausta, ja samalla ne edistävät luonnon monimuotoisuutta. Laidunnuksen tavoitteena on köyhdyttää maaperää. Kun ravinteita on vähemmän, niittykasvillisuus menestyy paremmin ja monimuotoisuus lisääntyy. Lampaat soveltuvatkin tehtävään hyvin, Parikka toteaa.

Parhaimmillaan laidunnuksen vaikutukset näkyvät nopeasti. Pitkän laidunnushistorian omaavilla alueilla kasvillisuus alkaa vähitellen palautua kohti alkuperäistä tilaansa, ja samalla myös monet perinteisten maatalousympäristöjen lajit saavat uuden mahdollisuuden.

– Laidunnuksen myötä kohteet palaavat vähitellen luonnolliseen loistoonsa, Parikka toteaa.

Kuvassa: Lampaat hoitavat luonnonlaitumia tehokkaasti. Työn ohella on hyvä pitää välillä lepotaukoja. 

Julkaistu

Villisikoja liikkeellä Onkiniemellä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Paikallisten keskuudessa liikkuneet puheet villisikalaumoista ovat herättäneet huolta Sysmän Onkiniemellä. Toimitukseen yhteyttä ottanut lukija kertoo kuulleensa villisikahavainnoista Onkiniemen alueella ja pohtineensa, kuinka vakavasti asiaan pitäisi suhtautua.

– Kyllä siinä vähän säikähti. Mietin jo, uskaltaako koirien kanssa enää lähteä normaalisti lenkille, toimitukseen yhteydessä ollut lukija pohtii.

Onkiniemellä tilaa pitävä Tarmo Oksanen kertoo, että hänen viimeisimmät villisikahavaintonsa ovat viime syksyltä. Hänen mukaansa alueella on viime aikoina liikkunut enemmän karhuja kuin villisikoja.

– Hirvikumuntiellä on ollut karhuhavaintoja ja niistä on tullut viime aikoina useita ilmoituksia. Viimeiset villisikahavaintoni ovat viime syksyltä, Oksanen toteaa.
Villisiat ovat kuitenkin liikkuneet lähialueilla aiemmin. Heinolan puolella Pääsinniemellä eläimet ovat Oksasen mukaan käyneet useana vuonna tilojen pihoilla ja kääntäneet nurmikoita ravintoa etsiessään.

Riistanhoitoyhdistyksen Markku Lepistön mukaan villisikalaumat liikkuvat paljon, joten havainnot voivat muuttua nopeasti.

– Jos tällä viikolla on nähty villisikoja, ne voivat jo parin päivän päästä olla kymmenien kilometrien päässä. Onkiniemellä ei ole havaittu vakituista laumaa, joten sinänsä tilanteesta ei tarvitse olla huolissaan, Lepistö kertoo.

Jos villisian kohtaa luonnossa, tärkeintä on pysyä rauhallisena ja antaa eläimelle tilaa poistua. Eläintä ei pidä lähestyä tai yrittää ajaa pois. Alueilla, joilla villisikahavaintoja on tehty, koirat kannattaa pitää kytkettyinä, sillä irtokoira voi saada eläimen puolustautumaan.

Varovaisuutta tarvitaan myös liikenteessä etenkin hämärän aikaan ja törmäys voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Jos villisian kanssa joutuu kolariin, tilanteessa toimitaan samalla tavoin kuin hirvieläinkolareissa: tapahtumasta ilmoitetaan hätäkeskukseen tai riistanhoitoyhdistykselle, eikä loukkaantunutta eläintä pidä missään tapauksessa lähestyä itse. Villisiat ovat erityisen aggressiivisia loukkaantuneina ja voivat hyökätä ihmisen päälle.

Yksittäiset havainnot eivät vielä tarkoita, että alueelle olisi muodostunut pysyvä villisikakanta. Havainnoista kannattaa kuitenkin ilmoittaa aina riistanhoitoyhdistykseen, jotta tilanteen kehittymistä voidaan seurata paremmin.

Julkaistu

Kohteena koko Päijänne

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOALA

KulkeeVettenHalki jatkaja Tero Sotamaa on ollut vesillä yli kolmekymmentä vuotta. 

  • Olen toiminut myös Jorma Sainion perämiehenä Jenni-Maria III:lla, mutta nyt oli aika tarttua isomman aluksen ruoriin, sanoo Tero. 

Sisävesiliikenteessä Tero kumppaneineen on toiminut yrittäjänä kuusi kesää. Päijänteen vesitaksi -nimikkeen alla reitti taittuu pikaveneellä nopeasti verrattuna risteilyaluksiin ja näin jää enemmän aikaa nauttia kohteesta perillä. 

  • KulkeeVettenHalki on meille uusi erilainen palvelusegmentti. Kotisatama tulee olemaan Padasjoki. Toimintasäde on koko Päijänne yhteysvesistöineen. Kanavien kautta on mahdollista siirtyä Vesijärven puolelle ja aina Heinolaan asti. Alukselle tulee tarjoilukahvila anniskeluoikeuksin ja tilausmenu. Erakonsaari -konseptia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Erakkoristeilyt tulevat sijoittumaan todennäköisesti vasta loppukesään, mutta mahdollisesti jo ennen reittiliikenteen alkua. Reittiliikennettä Padasjoki-Karisalmi -välillä ajetaan säännöllisesti 23.6. – 31.7. kaksi vuoroa päivässä, kertoo Tero. 

Erakko Toivo Pylväläinen ja Rapalan uistintehtaan tarina on kansainvälisesti kiinnostava. 

  • Kolme vuosikymmentä omavaraisesti saaressa erakkona asunut Pylväläinen on synnyttänyt tarinoita ja on osa Päijänteen kalastushistoriaa. Erämaan Kutsun Markku Lepistö on Toivo Pylväläisen elämän asiantuntija ja Markun kanssa tullaan varmasti yhteistyöstä keskustelemaan, Tero pohtii.

Kiinnostus Päijännettä ja sisävesiliikennettä kohtaan kasvaa.  

  • Ulkomaalaiset turistit ovat löytäneet hyvin meidän vesitaksin. Heitä kiinnostaa alueen geologia, Harjusaarten muodostus jääkaudella, Päijänteen vesistön ja luonnon puhtautta ihaillaan jatkuvasti, Tero pohtii.

Kuntien satsaus on tärkeä sisävesiliikenteen kehityksen kannalta. 

–  Majutvedellä, Töijensalossa ja Suopellossa meillä on vakioasiakkaita. Sysmässä asiakkaat on lähinnä kesäasukkaita ja vierailevia asiakkaita tulee säännöllisesti Ilola Innistä. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä 2021 alkaen, Tero kertoo.
Kaikkea vesille.

  • Meiltä löytyvät myös kajakit, kanootit ja vesijetit. Tainionvirran melontareitti on hieno. Viime kesänä yksi pariskunta meloi koko reitin kolmessa vuorokaudessa. Osana palvelukokonaisuutta meillä on lisäksi myös veneiden huoltopalvelut ja kausisäilytys Päijänteen Venehotellissa, lopettaa Tero.

Kuvassa: Sisävesiliikenne vaatii jatkuvaa uudistumista, jotta kiinnostus säilyy. Uniikit vierailukohteet kiehtovat. Kuva Teron albumista.

Julkaistu

Kotina kuorma-auto

Sonja Laukkanen
HARTOLA

Tiina Edelman on tehnyt markkinahommia toiminimellä Royal Hara toukokuusta 2024. Sitä ennen hän kiersi markkinoita 3 vuotta Sola Saippuan työntekijänä. Siitä se ajatus itsensä työllistämisestä lähti.

  • Tämä on mulle erittäin sopiva työ, vaikka se on raskasta, koska siinä tapaa paljon erilaisia ihmisiä ja saa jutella heidän kanssaan. Ja Suomi tulee hyvin tutuksi, Tiina sanoo.

Tiinalla kiertäminen on verissä, sillä hänen äitinsä eno oli hevosen kanssa kiertänyt kulkukauppias Jalmar Kukkula eli Kukku-Jallu, joka oli myös täällä päin tunnettu.

Ensin Tiina kiersi 2 kesää Kansainvälisiä Suurmarkkinoita pakettiauto-traileri -yhdistelmällä, mutta lopulta traileri kävi pieneksi. Kun viime syksynä löytyi makuuhytillinen kuorma-auto perälautanostimin, sopivin ovin ja riittävän isolla korilla, Tiina osti sen ja kunnosti talven aikana. Kuorma-auto on nopeuttanut tavaroiden lastaamista ja purkua, kun tavaroita ei tarvitse kantaa tai nostella. Ja sinne mahtuu.

Tiinan päätuotteita ovat lappilaiset puukot sekä poronsarvea tai visakoivua sisältävät avaimenperät, juustohöylät ja matkamuistoesineet. Visakoivu on Hartolan kuningatarta, josta tulee parhaat kuviot. Lisäksi on käsintehtyä Sola Saippuaa, puisia paistinlastoja ja -haarukoita, voiveitsiä, kakkulapioita, kaulimia, piiraspulikoita ja leikkuulautoja. Varsinkin leikkuulaudat ovat nyt suosittuja, kun ihmiset haluavat eroon muovisista. Lisäksi on Shamaan Designin solmuvärjättyjä t-paitoja ja Hartola Kingdom -paitoja, ja Tiina itse veistää juustonappeja ja muita erikoisempia tuotteita.

Kansainväliset Suurmarkkinat kiertää 20 paikkakuntaa kesässä, 20 viikkoa toukokuusta lokakuuhun. Useimmilla paikkakunnilla ollaan neljä päivää, Tampereella ja Helsingissä viisi. Keskiviikkona rakennetaan osasto, torstaista sunnuntaihin on myynti, sunnuntai-iltana puretaan ja sitten siirrytään seuraavaan kaupunkiin. Tiinan ystävä ja tytär ovat olleet apuna kaikkein isoimmilla markkinoilla, mutta viime kesän hän kiersi yksin.

  • Tai en ole yksin, sillä minulla on mukana Iivi-kissa, Tiina sanoo.

Aloittaessaan Tiinan suunnitelmana oli kiertää markkinoita 2 vuotta, kuorma-autoinvestoinnin jälkeen näkymä on vielä 3 vuotta.

  • Kun asiakkaat on tulleet tutuiksi, voi olla, etten pysty lopettamaan, Tiina sanoo.

Kuvassa: Tiina ja Iivi.