Mainostusasiat kuntoon

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Lehtemme asiakaspalaute. Aktiivinen lukija:

  • Toivon, että lehdessä olisi näkyvämpää ajankohtaista mainontaa tulevista tapahtumista.

Hän harmittelee, että huomaa ensi kertaa tapahtuman, kun lehdessä on kirjoitus menneestä konsertista. Lähilehdellä on Sysmä-Hartola paikallislehtenä vielä ensisijaisen tärkeä rooli tiedon välittäjänä.

Mediaa käytetään nykyään erilailla kuin ennen. Varsinkin nuorten tapa hankkia tietoa on muuttunut. Harvemmin heitä tapaa kadulla tai kahviloissa sanomalehti kädessä. Lehdellä on kuitenkin vielä todella merkittävä rooli paikallisena tiedonvälittäjänä. Se on myös osa paikallista identiteettiä. Muutosvastarinta takaa lehden suosion vielä pitkään. On hyvä muistaa myös, että suurin tapahtumia kuluttava kohderyhmä on aktiivisia lehden lukijoita.

Sähköisen sosiaalisen verkoston voimakas kasvu ja valtava kilpailu alustojen kesken on tehnyt somesta jo nyt täysin sekavan sillisalaatin. Somessa feedisi, eli sinun oma näkymäsi täytyy kissavideoista, uutisista, valeuutisista, mainoksista ja syötteistä, joita alustan ja palvelun tarjoaja haluaa sinun näkevän. Puskaradioihin rakennettu hieno mainos jää suurimmalta osalta huomaamatta.

Mikä voi saavuttaa tarkemmin kohdistetun yleisön kuin oma pieni paikallislehti? Ei mikään. Sysmä-Hartola alueen tapahtumat saavat varmasti eniten näkyvyyttä ja tavoittavat oikean kohderyhmän paikallislehdessä. Lehti löytyy kirjastoista, kahviloista ja oikein rakennettu ilmoitus leviää varmasti myös suusta suuhun. Jutun saama huomioarvo on näin suurempi kuin lehden levikki. Somen tietotulvassa harva juttu jää edes selkeänä mieleen.

On tärkeää muistaa, että Lähilehden sisältöä ei määrää muutama toimittaja ja toimitus, vaan kaikki levikkialueen asukkaat rakentavat sitä yhdessä. On päivänselvää, että kokonaan paikallisiin tapahtumiin ja uutisiin keskittyvä media takaa vuorovaikutteisesti hedelmällisintä yhteistyötä nyt ja tulevaisuudessa. Kunta, yrittäjät, yhdistykset ja kaikki kuntalaiset yhdessä voivat rakentaa ilmoituksilla paikan, missä oikeasti tullaan kuulluksi.

Lehteä selatessa minuutti sitten luettu ilmoitus löytyy helposti yhtä sivua taaksepäin kääntämällä. Somessa juttu on minuutissa välilehtien ja klikkiotsikoiden bittitaivaassa.

Mieti, missä ilmoitat ja mainostat tapahtumaasi!

Minna Ulmala laittaa moottorit ja ajaa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Jokamiehenluokka eli jokkis on harrastajamääriltään suurin autourheilulaji. Luokka pyritään pitämään edullisena. Kilpailun jälkeen auto on myytävä, jos siitä tehdään ostotarjous. Myyntihinta on 2000 euroa. Autot arvotaan kaikkien tarjouksen tehneiden kesken.

Hartolalainen Selänkylä Racing on aktiivinen jokkisharrastuksessa. Minna Ulmala on ajanut heti, kun jalat polkimille ylettyivät, jopa aiemminkin. Hän kertoo Selänkylä Racingista ja yleensäkin harrastuksestaan.

-Selänkylä Racing on meidän kotipaikalta Selänkylästä lähtöisin ja siinä on lisäkseni velipoika Mika ja hänen vaimonsa Jessica. Naapurista Heikkilän Mika on vahvasti mukana. Ja tietysti myös iskä ja äiti. Mukaan on myös liittynyt tuttavia, jotka kannustavat ja ovat muutenkin mukana. Perhepiiristä tämä on lähtenyt.

-Kilpailuissa käyn itse kaikkein eniten. Lähes tulkoon joka kesäviikonloppu on jossain päin kisat ja usein kilpailen niissä itsekin. Suomea on kierretty ristiin rastiin, Minna Ulmala kertoo.

Lähimmät radat tällä seudulla löytyvät Heinolan Komostenkylästä ja Joutsasta. Radat ovat pääasiassa asfaltti-sora -ratoja ilman rallicrossratojen hyppyreitä ja autot ovat yleisön nähtävänä koko kilpailun ajan. Näin laji on hyvin yleisöystävällinen.

Pellon rata ja Pellon poikkinaintiajot ovat harrastajien erityisesti hehkuttamat.

-Se on hieno rata ja se koko tapahtuma on älyttömän upea. Siellä ollaan joka kesä, se on eräänlainen kesälomaviikkofestari. Neljä päivää ajetaan kilpaa ja siellä on oma Lapin taikansa. Ajoissa kaikki ovat vähän kuin samaa perhettä. Vaikka kilpaillaankin toisia vastaan. Auttamisen halu on upeaa, jos sulta hajoaa jotain, aina löytyy porukkaa auttamaan.

Minna Ulmala on ollut peltoauton ratissa aivan lapsesta lähtien.

-Ensin sylissä ja heti kun on vähän varpaankärki polkimille yltänyt, niin ajamaan vaan. Peltoa on ajettu ympäri tosi monella autolla. Penkan puolellekin suistuttiin aika usein, hän nauraa.

-Varsinaisen jokkiksen sai aloittaa 15-vuotiaana. Eka kisa oli kohta Vääksyssä ja siitä lähtien on ajettu aika säännöllisesti. Kisoja laskin olevan takana nyt 182. Ensimmäinen voitto kilpailuissa tuli 2015. Tähtäin on nyt naisten SM-kisat Joutsassa 2025.

Autojen laittaminen kisoja varten on suuressa roolissa. Minnan veli Mika tekee yleensä korit ja hän itse huolehtii moottorit autoihin.

Retkeillen Lapissa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime torstaina Hartolan Yhtenäiskoululla kuultiin mielenkiintoisia kertomuksia Lapin päiväretkikohteista. Luontokuvaaja ja tietokirjailija Harri Ahonen Tampereelta kertoi kirjansa

Lapin retkeilyreitit pohjalta lukuisista retkikohteista ympäri Lappia. Ahonen on kirjoittanut useita vaellusoppaita, joita on käännetty myös saksaksi.

Ahosen kiinnostus retkeilyyn ja vaellukseen on lähtöisin Pohjois-Norjasta.

-Olen kotoisin Tampereen länsilähiöstä, eikä retkeilykokemuksia lapsuudesta juuri ole. Olen kuitenkin hiihtänyt kilpaa. Yli 20 vuotta sitten olin Norjan Tromssassa vaihto-oppilaana. Siellähän ainakin joka toinen retkeilee ja hienot kohteet ovat lähellä. Siitä se alkoi.

Pohjois-Norja ja Skandinavia laajemminkin ovat tulleet Ahoselle sen jälkeen tutuiksi. Kokemukset sieltä hän on kirjoittanut vaellusoppaiksi. Lapin kohteista kertovan kirjan lisäksi hän on kirjoittanut Pyhän Olavin retkeilyreitit -oppaan. Reitti kulkee halki Etelä-Suomen Savonlinnasta maan lounaisosiin poiketen myös Hartolaan ja Sysmään.

Uusin kirja Lapin retkeilyreitit keskittyy päiväretkikohteisiin, joissa normaalikuntoinen retkeilijä voi piipahtaa yhden päivän aikana. Se esittelee 225 retkikohdetta Ranuan, Posion ja Meri-Lapin kohteista aina pohjoisimman Suomen Nuorgamiin ja Kilpisjärvelle saakka.

-Lapissa kiersin kohteita alkukesällä noin kuukauden ajan. Pahimman hyttysajan pidin taukoa, mutta noin heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun vietin siellä. Reitit kävin läpi vähintään kerran. Päiväretkikirjan tekemiseen menee kaikkiaan noin kaksi vuotta. Olen ajatellut, että teen vielä kaksi kirjaa ja sitten lopetan retkeilykirjojen tekemisen, Ahonen mietti.
Hartolassa Ahonen kertoi niin tunnetuista kuin tuntemattomammista Lapin helmistä. Hän ei kirjoissaan kerro pelkästään luontokohteista, vaikka ne tärkeässä roolissa ovatkin.

-Minulla on aina tapana ottaa myös kulttuurihistoriallinen ulottuvuus mukaan, jos reitti vain sen mahdollistaa.

Tunnetuimmista kohteista Pallastunturin aluetta ei voi Ahosen mukaan ohittaa. Myös kaukaista Utsjokea saamelaiskulttuureineen ja Norjan rajoineen hän pitää hyvin viehättävänä paikkana.

Vähemmän tunnetuista kohteista Ahonen hehkutti muun muassa Nuvvus-Dalvadas -reittiä Utsjoella, Pielpajärven erämaakirkkoa Inarissa, jonne pääsee ainoastaan kävellen sekä Pöyrisjärven erämaa-aluetta Enontekiöllä.

Kuvassa: Harri Ahonen kertoi Lappi-tarinoita Hartolan Yhtenäiskoululla.

Nuvvus-Dalvadas -reitin maisemia. Kuva Harri Ahonen.

Valokuidusta jaettiin infoa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Mikkeliläinen valokuituoperaattori MPY piti tiedotustilaisuudet Sysmässä ja Hartolassa viime viikolla. MPY kertoo www-sivuillaan, että valokuitu on nopein mahdollinen liittymä asunnon tietoverkkoyhteyden toteuttamiseen. Nettiyhteyden nopeus ja tiedon määrän käsittelykyky ovat ylivoimaisia verrattuna muihin vaihtoehtoihin. Se tuo myös monipuolisen kaapeli-TV- ja viihdetarjonnan. Kuidulla netinkäyttö ei hidastu, vaikka perheessä samanaikaisesti tehtäisiin etätöitä, pelattaisiin tietokoneella ja katseltaisiin elokuvia.

Asia tuntuu herättävän kiinnostusta, sillä Sysmässä Teatteritalo lähes täyttyi infoa kaipaavista kuulijoista. Useat tuntuivat jo valokuituasiaa miettineen ja onhan täällä liikkunut myös muita palvelun tarjoajia.

Aluksi MPY esitteli konserniaan. Sen taustalta löytyy pohjoismainen, infrastruktuuriin sijoittava toimija Infranode. MPY on rakentanut valokuituverkkoja Etelä-Savon alueella sekä Suonenjoella, Leppävirralla ja Varkaudessa. Rakenteilla verkkoja on Joutsassa, Orimattilassa, Heinolassa ja Lahdessa. Sysmä ja Hartola sijaitsevat heidän kannaltaan sopivasti Joutsan ja Heinolan välissä. Asiakkaina MPY:llä on kuntien lisäksi vuokrataloyhtiöitä, taloyhtiöitä, yksityisiä kuluttajia sekä yrityksiä.

MPY:n edustajat huomauttivat TV-kuvan ajoittaisista häiriöistä tällä alueella. Heidän mukaansa kaapeli-TV tarjoaisi erittäin laajan tarjonnan häiriöttömästi ja laajalla HD -sisällöllä. Yleisesti he näkivät kuituliittymän tulevaisuudessa olevan yhtä tärkeää perusinfraa, kuin sähköverkot ja vesi ovat tänä päivänä.

MPY esitteli liittymiä ja niiden hintoja taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Sopimukset ovat 24 kuukauden mittaisia. Jos tilauksia saadaan riittävästi, tulee verkko taajama-alueille. Alueen läheisyyteenkin verkkoa on valmius jatkaa, mikäli asiakas /asiakkaat maksavat ylimääräistä. Kuidun vetämisen kalleuden vuoksi harvemmin asuttu maaseutu jäänee joka tapauksessa ilman sitä. Parhaassa tapauksessa verkon rakentaminen taajamiin voisi alkaa kesällä.

On selvää, että rakentamiseen ei ryhdytä, ellei sopimuksia saada ennakolta riittävää määrää. Kun asiaa kysyttiin Sysmässä, oli vastaus, että kunnan ja yritysten lisäksi tarvittaisiin noin 200 taloyhtiöasuntoa ja 100 omakotitaloa.

Lopun keskustelussa tuli esiin, että usean operaattorin tilanteessa saattaa käydä niin, että kukaan ei saa sopimuksia riittävästi ja verkko jää rakentamatta. Mielenkiintoista onkin nähdä kuntien rooli asiassa.

Kiinteänä liittymänä valokuidulla on selkeät etunsa. Vasta aika näyttänee, tuleeko valokuituverkosta joskus sähköverkon kaltaista perusinfraa. Mobiiliyhteydet on kuitenkin saatu jo kohtuullisen hyvin toimiviksi.

Teijalla kasvohoidossa

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Hartolalainen Teija Heikkonen on toiminut kosmetologina 32 vuotta. Teijalla on oma liike: Jalka- ja Kauneushoitola Teija, Sysmäntie 47, Sysmä. Teija tekee myös joka viikko kotikäyntejä. Teija Heikkosen perheeseen kuuluu neljä lasta ja kolme lastenlasta.

Teijalla on hyvin töitä.

  • Teen peruskosmetologin hoitoja, eniten on jalka- ja kasvohoitoja. Lisäksi teen käsihoitoja, kynsien lyhennystä ja muotoilua, kasvo- ja jalkahierontoja, kestovärjäyksiä kulmiin ja ripsiin, kulmien muotoilua ja ihokarvojen poistoa kasvoilta. Meikkauksia on vain vähän, kertoo Teija.

Sain Teijalle lahjakortin kasvohoitoon, johon kuului ihonpuhdistus ultraäänellä. Edellisestä kosmetologikäynnistäni on vuosia aikaa. Minulla on hieman huono omatunto asiasta, kun ihonhoitoni on ollut lähinnä pesu ja perusvoide.

Teijan liike on rauhallinen, viihtyisä ja kauniisti sisustettu. Ensiksi Teija peittelee minut lämpimästi hoitotuoliin. Saan pääni alle tyynyn, samoin polvien alle. Allani on lämpöpeitto, voisin nukahtaa siihen paikkaan. Tämän jälkeen Teija suojaa hiukseni.

Kasvohoito alkaa ihon huolellisella pintapuhdistuksella. Tämän jälkeen Teija antaa lämmintä kasvohöyryä kasvoilleni, kaikki ihohuokoset suurenevat ja iho pehmenee. Kasvohöyryn jälkeen iho saa kuorinnan. Kasvohoitoon kuuluu myös kaulan ja dekolteen hoito. Kuorinnan jälkeen Teija tekee kasvoilleni ultraäänilaitteella syväpuhdistuksen. Toimenpide on miellyttävä, mutta tuntuu myös, että iholta lähtee kaikki ylimääräinen kuona.

Syväpuhdistuksen jälkeen Teija laittaa kosteuttavan ihoseerumin. Tämän jälkeen saan kasvoilleni miellyttävän naamion. Naamion jälkeen Teija ehdottaa kulmien muotoilua sekä kulmien ja ripsien värjäystä. Suostun oitis, kun kaikki meikkaamiseen liittyvä on mielestäni hankalaa silmälasien kanssa. Keskustelemme myös suurentavista peileistä ihonhoidossa ja meikkaamisessa. Lopuksi saan vielä hoitovoiteen kasvoilleni. Kaiken kaikkiaan ultraääni-ihonhoito on ihana ja hemmotteleva kokemus. Suosittelen kaikille.

  • Sysmässä on kolme kosmetologia, samoin Hartolassa. Lisäksi on ripsien ja geelikynsien tekijöitä, kertoo Teija.

Kotona katsottuani tarkemmin peilistä iho näyttää ja tuntuu pehmeältä, tuntuu kuin rypytkin olisivat silenneet. Vaikka toisaalta keskustelimme, että on ihan hieno juttu, kun nykyään voi kantaa rypytkin ihan pää pystyssä, ne kun kuuluvat elämään.

Kuvassa: Teija Heikkonen liikkeessään Jalka- ja Kauneushoitola Teijassa.