Avainsana: Hartola

Julkaistu

Karkauspäivä

Heli Oksanen
SYSMÄ/HARTOLA

Tämä vuosi 2024 on karkausvuosi, jossa on 366 päivää normaalin kalenterivuoden 365 päivän sijaan. Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta, jolloin kenelläkään ei ole nimipäivää. Joka neljäs vuosi helmikuun loppuun lisätään karkauspäivä. 

Kalenterivuoden pituus 365 vuorokautta ei ole yhteismitallinen tähtitieteellisen vuoden kanssa. Ilman karkauspäivien lisäämistä vuodenajat ja kalenteri alkaisivat hiljalleen kulkea eri tahtiin. Vuodesta 2000 karkauspäivä on ollut 29.2., sitä ennen se oli 24.2. vanhan roomalaisen karkauskuukauden alkamisen mukaan. 

Karkauspäivän perinne on saanut alkunsa, kun Julius Caesar vuonna 46. eaa uudisti roomalaisen kalenterin lisäämällä joka neljänteen vuoteen yhden ylimääräisen päivän. 

Länsieurooppalaiset ovat pitäneet karkauspäivää onnettomuuksien ja nurinkurisuuden päivänä. Perinteiden mukaan karkauspäivänä on kaikki päälaellaan. Karkauspäivänä on siis mahdollisuus tehdä asiat hieman eri tavalla kuin tavallisesti. 

29.2. on neljä vuotta siitä, kun karkauspäivänä syntyneet täyttivät viimeksi vuosia. Karkauspäivänä syntyneet voivatkin viettää muina vuosina syntymäpäiväänsä joko 28.2. tai 1.3. Silloin kun täyttää 18-vuotta, lain mukaan on täysi-ikäinen vasta maaliskuun ensimmäisenä päivänä. 

Vanhan perinteen mukaan karkauspäivä oli aiemmin myös ainoa hyväksyttävä päivä, jolloin nainen saattoi kosia miestä. Karkauspäivää pidettiin tämän vuoksi vanhojen piikojen päivänä. Tuohon aikaan vanhaksi piiaksi luokiteltiin jo vasta 25 vuotta täyttänyt nainen. 

Jos mies antoi naiselle rukkaset, kosiva nainen oli oikeutettu miehen ostamaan hamekankaaseen. Kangaskaupoissa käy edelleenkin karkauspäivän seurauksena  tavallista enemmän miesasiakkaita ostoksilla. Karkauspäivänä on Englannissa kosittu jo vuosisatojen ajan. Suomessa perinne on alkanut 1800-luvun puolella. 

Karkauspäivät ovat olleet myös varsin suosittuja vihkipäiviä viime vuosina.  Karkauspäivä on myös edelleen loistava kosimispäivä tai huumorimielessä saatu ”ilmainen hamekangas” -päivä. Ja sehän on vain kunnia, jos tulee kosituksi karkauspäivänä, suostuu sitten tai ei. 

Karkauspäivä – sanan ”karkaus” ei tarkoita karkaamista, vaan ”hyppäämistä”. Jos kalenterissa on siirrettävä päivää osoittava merkki (ennen vanhaan oli puinen), karkauspäivänä merkkiä hyppyytetään karkauspäivän vuoksi.
(Lähteet: Anna.fi, Yliopiston almanakkatoimisto, Häät.fi, Wikipedia, Puutarha.net)

Kuvassa: Karkauspäivän seurauksena voi joutua ostamaan hamekankaan. 

Julkaistu

Hamekangasta, kihloja ja pullakahvit

Samuli Simula
SYSMÄ, HARTOLA

Tänä vuonna vietämme karkausvuotta. Yksinkertaisuudessaan kalenteriimme on merkitty yksi päivä lisää. Tämä johtuu siitä, että aurinkovuosi on kuusi tuntia 365 -päiväistä kalenterivuotta pitempi. Karkauspäivää 29.2. juhlitaan näin joka neljäs vuosi.

Karkauspäivänä syntynyt pääsevät juhlimaan virallista syntymäpäivää näin ollen aniharvoin. Emme tavoita ennakkoon yhtään karkauspäivänä syntynyttä. Onko heitä joukossamme? Kahvila Avillan Terhi Rekola-Lehtosella on Lähilehden lukijoille makoisa viesti: hän toivottaa teille kaikille hyvää lähi-syntymäpäivää ja tarjoaa pullakahvit kaikille niille paikkakuntalaisille, jotka todistettavasti ovat syntyneet karkauspäivänä 29.2.

Kansanperinteessä karkauspäivää on kutsuttu myös nimellä vanhojenpiikojen päivä. Perinteeseen kuuluu tapa, että naisilla on lupa kosia. Joillakin paikkakunnilla tästä päivästä on rakennettu tapahtuma. Tulokset ovat olleet lupaavia. Lapinjärven kosintamestari on ilmoittanut, että heillä kahtena karkauspäivänä järjestetyssä tapahtumassa saatiin paikkakunnalle kymmenen uutta pariskuntaa. Pariskunnat taas ovat saaneet yhdessä 14 lasta. Julkiseen kosintaan uskaltautuneille pariskunnille houkuttimena annetaan palkkio: tontti puoleen hintaan! Tämä tieto on lainattu YLEn Elävän arkiston sivuilta. Voisiko vastaavilla hauskoilla pikku ideoilla saada Sysmä-Hartola -alueen väkiluvun uuteen nousuun?

  • Tänään on karkauspäivä. Miten ois, jos mentäis naimisiin, vai tuleeko nyt hamekangas? kysyi Eija Järvinen eräältä isännältä.

Eija muistelee hymyssä suin aamun kulkua juuri ennen töihin lähtöä. Hamekangasta ei sitten kuulunut, vaikka hieman isäntä empi. Vastaus sisälsi sivulauseen, ”ois niitä kai parempiakin miehiä tarjolla”. He ovat olleet onnellisesti naimisissa vuodesta 2000 lähtien. Kuinkahan paikkakunnalla tänä vuonna käy? Mennäänkö mittaamaan hamekangasta vai ostamaan kihloja? Ei muuta kuin kosimaan vaan kaikki naiset! 

Sysmän Kello ja Kulta -liikkeen omistaja Anne Laitinen lähtee päivään mukaan. Hän tarjoaa kaikille karkauspäivänä kosinnan hyväksytysti suorittaneille tuleville pariskunnille kihlasormuksista 20% alennuksen, kun mainitset 29.2. liikkeessä ”lähi-kosinta”.

Karkauspäivästä on muodostunut nykyään myös suosittu vihkipäivä.

Kuinka moni tiesi että Sysmässä syntynyt Olavi Virta vastasi karkauspäivän kosintaan myöntävästi?

Kuva: Kihlat vai hamekangas? Jäämme odottamaan vastauksia.

Julkaistu

Eläkkeensaajien aktiiviset kerhot palkittiin

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän Eläkkeensaajien virkistys- ja kerhotoiminta palkittiin Päijät-Hämeen Urheilugaalassa viime lauantaina Sysmän vuoden 2023 liikuntatekona. Palkinto myönnetään PHLU:n alueella henkilölle tai yhteisölle, joka on laadukkaalla ja hyvinjärjestetyllä toiminnalla lisännyt hyvinvointia kunnassaan liikunnan ja urheilun avulla eri ikäryhmien tai tietyn ikäryhmän parissa.

Kunnat nimeävät palkintoehdokkaansa omien hakemustensa joukosta. Sysmän hyvinvointivaliokunta korosti valintaperusteinaan monipuolista ja säännöllistä toimintaa, jolla ikäihmiset saadaan lähtemään muiden ihmisten pariin. Liikunnan lisäksi toiminta tarjoaa yhdessä oloa ja torjuu yksinäisyyttä.
Sysmän Eläkkeensaajat ry:llä on jäseniä 144. Puheenjohtajana toimii Raimo Hartonen, joka yhdessä kolmen muun hallituksen jäsenen kanssa oli vastaanottamassa palkintoa gaalassa. Jäsenten aktivoimiseen ja liikuttamiseen yhdistyksellä on 10 kerhoa, joista suurin osa kokoontuu kerran viikossa 1-3 tunniksi. Aktiivisimmille osallistujille on tarjolla jokaiselle viikonpäivälle jotain harrastusta.

Eläkkeensaajat oli mukana viime keväänä EKL:n kahden kuukauden kuntokampanjassa, johon osallistui 44 yhdistyksen jäsentä. Tavoitteena oli saada mahdollisimman moni jäsen liikkumaan säännöllisesti. Varsinaista liikuntatoimintaa on Eläkkeensaajilla bocciassa, keilauksessa, sulkapallossa ja tuolijumpassa. Muita kerhoja ovat kalastus-, porina-, karaoke-, bingo-, tietovisa- ja matka/teatterikerho.

Sulkapallokerho on yksi aktiivisia Eläkkeensaajien liikuttajia. Se kokoontuu keskiviikkoisin iltapäivällä Päijänne-Areenalla. Kerhon vetäjänä toimii Heikki Järvi. Hän on paluumuuttaja entiselle kotipaikkakunnalleen.

-Olen syntyperäinen sysmäläinen, joka kansalaiskoulun jälkeen lähti työn perässä Lahteen, ja siellä olin huonekalualalla 43 vuotta samassa firmassa. Sysmään muutin takaisin vuonna 2010. Periaatteessa olin perustamassa tätä sulkapallokerhoa Eläkkeensaajiin. Sulkapallo oli tuttu laji, kun sitä oli pelattu jo Lahdessa kerran viikossa. Täällä meillä oli ensin oma henkilökohtainen pelipäivä, Järvi kertoo.

Oma pelivuoro muutettiin Eläkkeensaajien toiminnaksi, kun muitakin innostuneita löytyi ja nyt kävijöitä on säännöllisesti 10-14. Kävijöissä on yhtä paljon naisia ja miehiä.

-Pelaamme paljon nelinpeliä. Tykkään siitä, että kaikki pääsee pelaamaan – mieluummin jään itse pois. Sulkapallo on sopiva laji siinä mielessä, että siinä joutuu liikkumaan oman kunnon mukaan. Ja tämä on sisäpeli, mihin ei mitkään olosuhteet vaikuta. Tämä on myös helppo peli, jota jokainen voi pelata omalla tasollaan. Mukana on useita sellaisia, jotka eivät olleet aiemmin paljon pelanneet.

Aluksi osallistujat hieman lämmittelevät pallotellen, mutta pian pelataan myös pisteistä. Pistetaulukin oli Areenalla käytössä ja joka pallon jälkeen tilanne päivitettiin. Tällöin mukaan tulee heti totisempi yrittäminen.

-Sitten ruvetaan hakemaan sitä palloa. Se laittaa ihmiset liikkumaan ihan toisella lailla, Järvi naurahtaa.
Sosiaalinen puoli on myös tärkeä.

-Keskellä vuoroa pidetään aina pieni huili ja juomatauko. Pääasiahan tässä on se, että saadaan ihmiset liikkeelle, etteivät he jää kotiin.

Muista Eläkkeensaajien kerhoista Järvi on mukana kalastuskerhossa ja sitäkin kerhoa hän kertoo vetävänsä. Talvella pilkitään ja kesällä ongitaan -kisoja unohtamatta. Kerho on suosittu, kesäisin mukana saattaa olla jopa 30 jäsentä.

Hartolassa palkittiin Kristiina Harjula. Onnea palkituille!

Kuvassa: Heikki Järvi vetää Eläkkeensaajien sulkapallokerhoa.

Gaalakuva Lasse Peltonen.
Gaalakuva Lasse Peltonen.
Julkaistu

Hartolaan uusi apteekkari

Heli Oksanen
HARTOLA

Jyväskyläläinen Marika Ekholm aloittaa Hartolan apteekissa 9.2.2024 uutena apteekkarina.

  • Olen alun perin kotoisin Oulusta. Valmistuin Kuopion Yliopistosta proviisoriksi ja muutin Jyväskylään vuonna 2003. Olen työskennellyt siitä lähtien asiakaspalvelupäällikkönä ja esihenkilönä Jyväskylässä kävelykadulla sijaitsevassa apteekissa.

Into apteekkariksi ryhtymiseen syntyi pitkän apteekkiurani luontevaksi jatkoksi. Hartolan apteekin apteekkilupa tuli hakuun kesäkuussa 2023. Sain Fimean päätöksen apteekkiluvan myöntämisestä loppusyksystä ja olin iloisesti yllättynyt siitä. Hartola on sopivan työmatkan päässä Jyväskylästä, jotta voin kulkea kotoa käsin töissä.

Hartolassa on hyvä apteekki, jossa on sitoutunut ja asiantunteva henkilökunta.

  • Aikaisempi apteekkari Minna Itkonen on pitänyt hyvää huolta apteekista, henkilökunnasta ja asiakkaista. On ilo jatkaa hänen työtään. Suunnitelmissa on jatkaa apteekin entisillä aukioloajoilla. Tavoitteena on jatkaa myös muita tuttuja hyviä käytäntöjä. Uskon, että paikallisia palveluja pidetään tärkeänä ja suunnitelmissa on kehittää apteekin palveluja edelleen. Kuulen mielelläni hartolalaisilta mitä palveluja he toivovat apteekilta.

Tulevan kevään aikana apteekilla toteutetaan remontin myötä kalusteuudistus, joka mahdollistaa apteekin tuotevalikoiman laajentamisen. Palvelujen saatavuuden lisäämiseksi kesään mennessä avataan myös Hartolan apteekin oma verkkoapteekki. Jatkossa apteekkiostokset voi tilata myös verkossa ja noutaa ostokset itselle sopivaan aikaan Jari-Pekassa sijaitsevasta apteekin noutolokerikosta, kertoo apteekkari Marika Ekholm.

Marika Ekholmin perhe on urheilullinen.

  • Perheeseeni kuuluu minun ja mieheni lisäksi neljä lastamme. Perheemme vapaa-aika kuluu urheilun merkeissä. Jäähallit ovat tulleet meille erittäin tutuiksi poikamme jääkiekkoharrastuksen sekä kolmen tyttären taitoluisteluharrastuksen myötä. Itselleni tärkeitä harrastuksia ovat hiihto, lumilautailu, maastopyöräily sekä golf.

Hartolan apteekki kuuluu Liikkujan Apteekki-konseptiin ja odotan innolla, että pääsen järjestämään hartolalaisille erilaisia aktiviteetteja. Haluan tehdä yhteistyötä kunnan, paikallisyhdistysten ja muiden paikkakunnan yritysten kanssa ja olla mukana edistämässä Hartolan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, kertoo Marika Ekholm.

Julkaistu

Puheenjohtaja Annika Saarikko loi uskoa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko poikkesi Päijät-Hämeen kiertueellaan myös Itä-Hämeessa Heinolassa ja Hartolassa. Hartolassa tiistai-iltana Saarikko loi uskoa puolueen presidenttiehdokkaan Olli Rehnin mahdollisuuksiin. Uusimmat gallupit ovat kiristäneet tilannetta kärkiehdokkaiden välillä. Aiemmin selvän pesäeron repäisseet ehdokkaat Haavisto ja Stubb eivät enää ole itsestään selvästi menossa toiselle kierrokselle.

Helsingin Sanomien maanantaisen gallupin mukaan kaksi suosituinta ehdokasta olivat menettäneet aiempaan gallupiin verrattuna pari prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Keskustan Olli Rehn olivat vahvimmat nousijat.
Annika Saarikko avasi kuulijoille ensimmäiseksi tämän hetken vaaliasetelmia.

-Tulossa on kaksi kierrosta ja kunnon presidentinvaalit. Olli Rehn on haastajan asemassa. Ylen henkilökohtainen vaalitentti on nostanut hänen kannatustaan. Tentti näytti Ollin vakaana, asiallisena ja osaavana presidenttiehdokkaana, Saarikko painotti.

-Heilahduksia ehdokkaiden kannatuksessa voi tapahtua aivan lopussakin.
Annika Saarikon mukaan oleellinen asia vaaleissa on ehdokkaiden vastustus. Toisin sanoen kuka koetaan ehdokkaana, jota ei ainakaan äänestäisi. Tätäkin on selvitetty ja ehdokkaista eniten vastustusta, ehkä odotetusti, on Jussi Halla-aholla ja vähiten Olli Rehnillä.

-Toisella kierroksella pärjää se, kenellä on vähän vastustusta. Nyt Olli pitää vain tuupata toiselle kierrokselle, Annika Saarikko kannusti.
Puheenjohtaja kävi läpi Olli Rehnin vahvuuksia. Presidentin tärkein tehtävä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen. Saarikko painotti Olli Rehnin realistista otetta, myös suurvaltasuhteiden osalta.

-Venäjä on naapurimme, sen suhteen meidän on oltava tiukkoja, mutta emme tarvitse uhoa sitä kohtaan. Olemme nyt valitsemassa Suomen presidenttiä. Joka tapauksessa presidenttimme on tultava toimeen myös tulevan Yhdysvaltain presidentin kanssa, muistutti Saarikko USA:n vaalivuodesta.

Saarikko huomautti Rehnillä olevan ehdokkaista korkein sotilasarvo. Hänen mukaansa tästä ei ainakaan ole haittaa presidentin tehtävässä epävakaassa maailmantilanteessa.

-Paljon on tapahtunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Valitsemme samalla myös Puolustusvoimien ylipäällikköä.

Annika Saarikko toi vielä esiin Rehnin vahvuuksina muun muassa talousosaamisen, vahvan otteen koko Suomesta, paineensietokyvyn ja positiivisen asenteen tulevaisuuteen.

-Talous on osa turvallisuutta. Olli myös luottaa, että Suomen parhaat päivät ovat edessä. Turhan usein mietimme vain, entä jos pahin tapahtuu.

Kuvassa: Maija Pentikäinen-Laine antoi Saarikolle pussillisen lähiruokaa.