Avainsana: Hartola

Julkaistu

Pintapyynnin uranuurtaja Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Veikko Viitaniemen pihapiirissä vastaantulokomiteaa johtaa Urkki, komea pystykorva. Sen vanavedessä pyyhältää neljä pentua, joiden emo Raiku loikoilee matkan päässä. Hanhet taapertavat pihamaalla kaikessa rauhassa. Talon isännän kanssa on tarkoitus keskustella pintapyynnistä, joka on Raikun lempilaji.

Koirakatras teettää töitä.

– 3-4 kertaa päivässä keitän niille neljän litran kattilallisen ruokaa. Ne syövät paljon, mutta on niitä kiva seurata. Päivän ne ovat pihassa vapaana, mutta kun ne huomaavat, että menen sisälle, koko kakaralauma pölähtää sinne perässäni!

Viitaniemi kertoo pintapyynnistä, josta on jahtimuotona puhuttu muutaman vuoden ajan.

– Kun päästän Raikun illan hämyssä pellonreunassa irti, se kiertää koko peltoaukean. Jos siellä on supeja tai mäyriä, se ottaa vainun, lähtee seuraamaan jälkeä, pysäyttää ja alkaa haukkua.

Raiku etsii nimenomaan pienpetoja. Supi, mäyrä, minkki, kettu ja näätä saavat sen valpastumaan. Miten vahingollinen mäyrä on?

– Se on supin veroinen tuholainen. Olen kolmen vuoden aikana ampunut niitä tästä ympäristöstä toistasataa. Supeja ammun vuosittain 60-70.

– Mäyrällä on huono näkö, mutta hyvä kuulo ja hajuaisti. Jos niitä on metsässä, ne löytävät jokaisen metsäkanalinnun pesän, koska linnut hautovat kolmisen viikkoa.

Moni sanoo Viitaniemelle, että mäyriä on vähän. Mutta harva näkee pienpetoja, koska ne liikkuvat pääasiassa öisin. Paras jahtipäivä on sunnuntai.

– Ne mäyrät ja supit, jotka ovat vähän tottuneet ihmisiin, saattavat tulla sunnuntaina hiljentyneiden mökkien pihoihin jo iltapäivällä tarkistamaan, löytyisikö kompostista tai muualta ruokaa.

Viitaniemi tuumii, että pintapyynti olisi nuorille hyvä metsästysmuoto, koska sitä voi harrastaa vuoden ympäri.

– Supi ja minkki ovat vieraspetoja, niillä ei ole rauhoitusaikaa, muiden metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3.

Loukkupyyntiä Viitaniemi pitää melko tehottomana pintapyyntiin verrattuna.

– Loukulla saa muutaman supin vuodessa, mutta Raikun haukusta olen 3,5 vuoden aikana ampunut lähes 300 pienpetoa. Niitä on nyt tässä 5 kilometrin säteellä hyvin vähän.

Mikä merkitys pienpetojen pyynnillä on luonnolle?

– Metsästysseuran miehet tekevät riistakolmiolaskentaa. He sanovat että tässä ympäristössä on hyvin metsäkanalintuja. Kun alan syksyisin kulkea metsässä, siellä on paljon pyy-, teeri- ja metsopoikueita. Myös rusakko- ja jäniskanta kasvaa.

Kuvassa: Neljää yhdeksän viikon ikäisiä veitikkaa on vaikeaa saada kuvaan yhtä aikaa. Yksi pennuista jää Viitaniemelle, mutta kolme riistaveristä pintapyytäjän pentua on vielä kotia vailla. Metsästäjä-lehdessä (5/2023) on kerrottu pentueesta sivulla 23.

Julkaistu

Hartolan Vuoden Yrittäjä 2023 – HartControl Oy

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan vuoden 2023 yrittäjiksi on valittu HartControl Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Vuodesta 2006 toiminut yritys tarjoaa automaatiojärjestelmiä kaikille teollisuuden aloille. Tyypillisiä firman asiakkaita ovat esimerkiksi konepajat ja sahat. Henkilökunnalla on kokemusta alalta jo 35 vuoden ajalta.

Niin Rolig kuin Pajunen ovat hartolalaisia. Yritys toimii Hartolasta käsin koko Suomen alueella ja myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Venäjälläkin oli paljon projekteja, ennen sen aloittamaa sotaa.

Oskari Pajunen kertoo, että HartControl on perustettu loppuvuodesta 2006. Taustaa alalta Roligilla ja Pajusella on konepajayritys Har-Ko Oy:ltä. Eri vaiheiden kautta Pajunen ja Rolig päätyivät perustamaan HartControl Oy:n, jonka tärkein asiakas oli alkuun sittemmin toimintansa päättänyt Har-Ko Oy. Alkuvaiheessa osakkaana oli myös Har-Kon omistaja.

-Sana oli kiirinyt. Teimme sähköjä koneisiin eri puolilla. Pikku hiljaa asiakkaita tuli lisää, Pajunen muistelee.

-Mekaaninen metsäteollisuus – se on meidän suurin työllistäjämme. Meillä on tietysti asiakkaita myös metsäteollisuuden ulkopuolelta. Ja onhan niitä läheltäkin kuten esimerkiksi Hartolan Kuningaslämpö. Suurimmat asiakkaat ovat Suomen johtavat metsäyritykset ja konepajat, jotka valmistavat tehokkaita koneita mekaaniselle metsäteollisuudelle. Tyypillisesti toimitamme asiakkaillemme konelinjojen automaation ja sähköistyksen kokonaistoimituksena. Omissa hankinnoissamme pyrimme löytämään tuotteet ja palvelut tästä lähialueelta.

-Metsäteollisuuden suhdanteet vaikuttavat tietenkin työtilanteeseen. Koronakin vaikutti, kun puutavaraa meni solkenaan. 2007 alkanut taantuma oli hiljaista aikaa. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että hiljaisemmat hetket mahdollistavat suman purkamista.

Oskari Pajusen mielestä hän ja Rolig yrittäjinä sopivasti täydentävät toisiaan. Rolig kehittää automaatiotekniikoita ja hän taas tykkää eniten ratkaista haastavampia vikoja ja ongelmia.

-Asiakkaamme arvostavat kykyämme toimia joustavasti, ammattitaitoa ratkaista heidän tuotannon ongelmiaan ja sitoutumista yhteisiin projekteihin, toteaa Rolig.

Työntekijöitä HartControlilla on tällä hetkellä noin kymmenen, suuren osan tehdessä etätöitä.

Kuvassa: Hartolan vuoden yrittäjät Markku Rolig (vas.) ja Oskari Pajunen. Kuva: Kai Virtanen.

Oskari Pajunen johdottamassa ohjauskoteloa. Kuva Ilkka Hörkkö.
Julkaistu

Tainionvirran Taimenet notskilla

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Partiolippukunta Tainionvirran Taimenet järjesti kaiken kansan notski-illan viime viikon maanantaina Sysmässä ja tiistaina Hartolassa. Luvassa nuotiolla oli lettujen ja vaahtokarkkien paistamista sekä pieniä tehtäviä. Samalla voi tutustua paikalliseen partiotoimintaan.

Sysmässä tapahtuma järjestettiin Campingilla ja mukana kerrottiin olleen niin partiolaisia kuin ei-vielä-partiolaisiakin.

Hartolassa kokoonnuttiin hienossa elokuun illassa elämyspuisto Olohuoneella. Letunpaiston ohessa saattoi kokeilla muun muassa palapeliä ja huojuvan tornin rakentamista. Hartolassa Sudenpentujen ja Seikkailijoiden ryhmää vetävä Mari Lehtosaari-Miller kertoo partiolaisten viikkotoiminnan olevan kesällä tauolla. Notski-ilta on hänen mukaansa markkinointia, jolla yritetään saada uusia lapsia kokeilemaan partiotoimintaa.

-Kesällä on viikoittaisesta toiminnasta taukoa, mutta oman lippukunnan leiri järjestettiin Olavinrannassa. Nyt elokuun lopulla alkavat viikoittaiset kokoontumiset. Tarkoitus on ainakin aluksi touhuilla mahdollisimman paljon ulkona. Kaikenlaista on ohjelmassa: leivontaa, lintujen tuntemusta, lemmikkiteemaa ja metsäretkeilyä, selviytymistaitoja, auttamista, toisten huomioimista – sitähän se partio on. Ensiaputaidot ovat tärkeitä, Sudenpennuilla aloitetaan ihan laastarin laittamisesta. Viime vuonna meillä oli yöretkikin. Seurakunnan mailla on aika alkeellinen hirsikämppä, mutta voi siellä yöpyä talvellakin, Lehtosaari-Miller kertoo.

Vastuukysymysten vuoksi partiolaistenkin retkeily on hieman erilaista kuin joskus aikaisemmin.

-Itse olen ollut partiossa jo ihan lapsena, välillä oli pitkään taukoa ja nyt olen taas mukana.

Tainionvirran Taimenet kokoontuvat Sysmässä Järjestötalolla maanantaisin kello 17.00-18.30. 7-9 -vuotiaat Sudenpennut ja 10-12 -vuotiaat Seikkailijat kokoontuvat samaan aikaan.

Hartolassa kokoonnutaan tiistaisin seurakunnan tiloissa. Sudenpennut ovat koolla kello 16.00-17.00. Kello 17.00 aloittavat Seikkailijat sekä 12-14 vuotiaat Tarpojat. Lehtosaari-Miller kertoo, että mukaan mahtuu hyvin. Niin vanhoja kuin uusia jäseniä toivotaan mukaan partioon.

-Ehdottomasti myös aikuisia kaivataan toimintaan mukaan, hän korostaa.

Kuvassa: Partiolaisten ohjaajia Hartolan notski-illassa: Mari Lehtosaari-Miller, Aada Mäyrä, Julia Mäyrä ja Mira Sulka.

Julkaistu

Taidepiknikillä palkittiin nuori yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

Kesäinen torstai-ilta kokosi Hartolan yrittäjiä Taidesalonki Talvion pihapiiriin nautiskelemaan hyvästä seurasta ja ruuasta. Uusiakin yrittäjiä löysi tilaisuuteen paikalle kunnan ja Hartolan Yrittäjien yhteistapahtumaan. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin ja sen ohella tutustuttiin taidesalongin hienoon 40-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Johtava asiantuntija Jukka-Pekka Jauhiainen toi Päijänne-Leaderiltä terveisiä.
-Hartolassa kunnan ja yrittäjien yhteydet ovat tiiviit. Kaikki tuntevat toisensa, joten se on nähtävissä pienen kunnan etuna. Leaderin kautta myönnettävää energiainvestointitukea voidaan käyttää yrityksen energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Tukea voidaan myöntää päätoimiseen yritystoimintaan harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle yritykselle. Tuen määrä on maksimissaan 30 %. Tulisipa tästä “hittituote”, hän toivoo.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kävi läpi muutoksia kunnan kannalta. TE-palvelujen siirtyminen takaisin kunnan hoidettavaksi on vuorossa seuraavana isona haasteena.
-Se on iso urakka, mutta mahdollistaa toisaalta kunnille paljon työllisyysasioihin ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyen. Nyt työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan kunnassa. Harmi sinänsä, että todella vähän on perustettu uusia yrityksiä. Yleensä niitä perustetaan noin 12 vuosittain. Toimitiloja on paljon tarjolla sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Eri alan yrityksille Hartola on oikein potentiaalinen toimipaikka. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös ehdoton vahvuus, Seppälä korostaa.

Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela kertoi hyviä uutisia.
-Hartolassa toimii menestyviä yrityksiä, vaikkei uusia olekaan hetkeen perustettu. Keskustan liiketiloihin on saatu uutta elämää.

Sitten koitti Hartolan Yrittäjien historiallinen hetki.
-Yhdistys palkitsee ensimmäistä kertaa vuoden nuorena yrittäjänä Simo Tonterin (Hartolan rakennus- ja lvi-palvelut oy). Tunnustus jaetaan nuorena aloitetusta yritystoiminnasta ja sen menestyksellisestä hoitamisesta. Yritystoiminnan tärkeät luvut (mm. kannattavuus, kasvu) ovat vaikuttavia. Yritys työllistää muutaman henkilön. Lisäksi tulevat mainituiksi hyvä asiakaspalvelu, joustavuus, nöyryys ja tekemisen ilo, Koskela perusteli valintaa.

Julkaistu

Tässä puutarhassa silmä lepää

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan kirkonkylässä on keidas. Hyppäsen Elina ja Martti ovat yhdessä laatineet kotinsa ympärille erityisen hienon puutarhan, josta ei väriä ja vehreyttä puutu. Ja satoakin tulee yltäkyllin.

Martti näyttää puutarhan erikoisuuden, se on korkea kaappi, jonka seinää pitkin kiipeää viiniköynnös. Kaapin sisällä toimii vartiointiliike: melko suureksi kasvanut ampiaispesä. Se oli ensin varastorakennuksen seinustan työkalukaapissa. Ampiaiset innostuivat rakentamaan pesän siellä roikkuvaan keltaiseen ovitopparinaruun. Martti piti sen sijaintia vaarallisena ja siirsi pesän savustuskaappiin.
-Pitäähän pörriäisiä auttaa!

Viereisessä koristeellisessa pömpelissä köynnöstää Zilga, joka teki viime vuonna suuren rypälesadon ja pitää nyt huilivuoden.

Tontilla kasvavien upeiden, kookkaiden mäntyjen lomassa kukoistaa omppu-, kirsikka-, luumu- ja päärynäpuita, jotka kantavat komean sadon. Kirsikat on tietysti jo poimittu.
Marjavalikoimakin on melkoinen: viinimarjoja, saskatoonia, karhunvatukkaa, puutarhavadelmaa ja –mustikkaa. Heikosti marjova hunajamarjapensas on siirretty häpeämään pihan toiseen päähän.

Lipstikka rehottaa, samoin Elinan suosikkijuures palsternakka. Vihanneksia on monipuolinen valikoima. Kokkausta ryydittävät itse kasvatetut sipulit, salaatit, pavut, kurpitsat, avomaakurkut ja lehtikaali. Ne on kylvetty pyöreisiin kehiin, joiden keskustoja kaunistavat kosmoskukat ja muut kookkaat silmänilot. Eri lajiset tomaatit ja kasvihuonekurkku tuottavat satoa kasvihuoneessa.

Perunamaan kaverina on pörriäisten ikioma valtakunta.