Avainsana: Hartola

Julkaistu

Kauppaleikeistä harrastus

Kyösti Piippo
HARTOLA

Lapsuus- ja koulukaverit Raija Ritomaa-Järvinen, Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen leikkivät lapsena monille samanikäisille tuttuja kauppaleikkejä. Rahat olivat paperista itsetehtyjä tai voikukan ja piharatamon lehtiä.

Nyt sama kolmikko on pyörittänyt kirpputoria Hartolassa jo muutaman vuoden ajan.

– Vähän samanlaista leikkiä tämä on, mutta rahat ovat kyllä oikeita, sanoo Raija.

Idea kirpputorista syntyi siitä, kun jokaiselle heistä oli kertynyt nurkkiin ihan liian paljon tavaraa. Ensin kirpputorin paikaksi valikoitui Länkelinin vanha tehdas kolmen vuoden ajaksi, mutta kiinteistön myynnin ja koronan jälkeen kolmikko muutti Nestor Länkelinin vuonna 1918 rakentamaan punaiseen mökkiin samalle tontille. Mökki oli ollut jo vuosikausia tyhjänä, mutta Raija halusi jättää kohteen kiinteistökaupan ulkopuolelle. Nyt Suutarintorpaksi nimetty mökki palvelee toista kesää naiskolmikon kirpparina.

– Viimemmäksi mökissä pyöritti suutarinliikettään Jukka Virlander ja siitä saimme hyvän nimen kirppikselle, kertoo Raija Ritomaa-Järvinen.

Suutarintorppa on paisi nimeltään myös näöltään oikein sopiva kirpputoriksi. Pieni punainen mökki Hartolan keskustassa Toritiellä viestittää olemuksellaan rauhaa ja mennyttä aikaa.

Sen mökin Raija, Eeva ja Leena sitten täyttivät tavaroillaan ja kauppa on käynyt.

– Taloustavaroita, työkaluja, musiikkia eri tallenteina ja kirjojakin. Vaatteet eivät oikein mene kaupaksi, niiden pitäisi varmaan olla tosi vanhoja. Varsinaisia hittitavaroita ovat Arabian ja Iittalan tuotteet ja niitä suuren osan vuotta Sveitsissä asuva Leena tuo myytäväksi sieltä toisesta kotimaastaan.

Kierrätys on tämän päivän asia ja se näkyy myös kirpputorilla. Vanhoja esineitä ja tavaroita ei vähätellä ja moni löytää kirpparilta ehkä kauankin etsimänsä tuotteen.

Kolmikko aikoo pistää Suutarintorpan ovet lukkoon markkinoilta, mutta ensi kesänä he aikovat jatkaa jo lapsena yhdessä aloittamaansa harrastusta. Tavaravalikoiman he lupaavat lisääntyvän seuraavaan sesonkiin mennessä.

Kuvassa: Raija Ritomaa-Järvinen (vas), Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen istahtivat idyllisen Suutarintorpan kynnykselle.

Julkaistu

Sisulle uusi toiminnanjohtaja

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ, HARTOLA

Sysmän Sisu on valinnut toiminnanjohtajakseen Jonna Niemisen. Seuran palkkaushanke on vuoden mittainen, ja optio toiselle vuodelle on olemassa. Hakijoita tehtävään oli useampia.

-Saimme neljä hakemusta. Hakijoista Jonna oli ainut, jolle Sysmä ja Sisu toimintaympäristönä olivat valmiiksi tuttuja. Jonnan vahvuudeksi katsoimme vankan toimintakentän tuntemisen, taloushallinnon osaamisen sekä innostuneen otteen liikuntatoimintamme kehittämisessä, perustelee Sisun puheenjohtaja Lilli Rantahakala.

-Toiminnanjohtajan palkkaamisella vapautamme aikaa ja energiaa seuran aktiiveilta monipuolisen toiminnan järjestämiseen. Tärkeä osa toiminnanjohtajan tehtävää on nuorten kanssa liikuntaharrastusten ideointi ja toteuttaminen.

Jonna Nieminen on aloittanut tehtävässä kesäkuun alussa. Hän on kotoisin Orimattilasta ja asunut Sysmässä 11 vuotta. Liikuntaharrastuksissaan hän on pysytellyt harrastepuolella, harrastaen aiemmin muun muassa koripalloa ja karatea. Jonna on suorittanut useita liikunta-alan koulutuksia. Hän on personal trainer, hyvinvointi-, kunto- sekä ravitsemusvalmentaja ja myös ratkaisukeskeinen valmentaja.

-Olen käynyt koko ajan pientä kurssimuotoista täydennyskoulutusta. Haluan kehittää omaa toimintaani, etten vaan jämähdä paikoilleni, Jonna Nieminen toteaa.

Jonnalle lähiseudun liikuntatoiminta on tuttua.

-Olen ohjannut lähikuntien seuroissa, niin Sysmässä kuin Hartolassa. Myös Itä-Hämeen Opistolla olen pitänyt kursseja. Tänä kesänä olen tehnyt Sysmä ja Hartola liikkeelle -hankkeessa töitä. Kurssit olivatkin tosi täynnä ja ne tulevat jatkumaan syksyllä.

-Tämä uusi Sisun osa-aikainen toiminnanjohtajuus sulautuu hyvin muuhun työhöni. Oman yritystoiminnan kautta olen pitänyt esimerkiksi lasten liikuntakerhoja sekä aikuisten ulkotreenejä. Ulkotreenit ovat olleet suosittuja, eikä sieltä jäädä pois sään takia. Useimmat kuitenkin tekevät töitä sisätiloissa.

Jonna kertoo tehtäväkuvaansa kuuluvan seuran tiedotuksen hoitamisen, hallinnolliset asiat sekä nuorten toiminnan kehittämisen. Hän tulee tekemään yhteistyötä myös etsivän nuorisotyön kanssa.

-Jäsenten aktivointi toimintaan on tärkeää. Itse tykkään kovasti ideoida ja kokeilla uutta. Mielikuvani Sisun hallituksesta on freesi ja siellä ollaan valmiita toteuttamaan uusia asioita.

Kuvassa: Jonna Nieminen tykkää ideoida ja kokeilla uutta. Kuva Jonna Niemisen albumi.

Julkaistu

Hartolassa tasokas sahtikisa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Hartolassa maisteltiin viime viikon lopulla oikein tuomareiden avulla sahtinäytteitä tavoitteena löytää paikkakunnan paras sahdintekijä. Näytteitä tuotiin paikalle kahdeksan ja tuomaristossa istuivat Mikko Ruoppi, Eine Rosenberg, Osmo Haikka, Mirkku Tammisto, Seppo Suomi, Hannele Heinonen ja Kyösti Piippo.

Yhdestä asiasta tuomarit olivat samaa mieltä – paikalle jätettyjen näytteiden taso oli korkea ja tasalaatuinen. Hartolassa toimiva sahtiseura on tehnyt ilmeisen hyvää työtä ja paikkakunnalla tehdään kautta linjan tasokasta perinnejuomaa. Voittaja tietysti löytyi, kun tuomarit pisteyttivät sahdit oman suunsa mukaiseen järjestykseen.

Vuoden sahtimestarin tittelin voitti toisen kerran peräkkäin Matti Sundström 55 pisteellä. Hopeaa sai Riikka Virtanen (53 pistettä) ja pronssia Jouko Vänttinen (53 pistettä). Sahtiseuran puheenjohtaja Hannu Siren sijoittui tällä kertaa neljänneksi myös 53 pisteellä.

Sahtimestari Matti Sundström kertasi jo vuosi sitten antamiaan lausuntoja, miten se hyvä sahti syntyy.

– Äiti opetti minut aikoinaan tekemään sahtia ja hän painotti kärsivällisyyttä tekoprosessin aikana. Kiirehtiä ei saa, käynti ottaa oman aikansa. Myös Hannu Sireniltä olen saanut paljon hyviä käytännön neuvoja. Olen jatkanut perinnettä, sillä poikani on jo voittanut Lahden mestaruuden tässä jalossa lajissa.

Kärsivällisyyden lisäksi välineiden puhtaus on toinen perusasia. Lisämausteita Sundströn ei juurikaan käytä, minkä vähän katajaa lisää kuurinaan jossakin vaiheessa.

– Käytän puukuurinaa ja monta kertaa pikkusormi on se tarkin mittari käymisen eri vaiheissa!

Sahdinteon Suomenmestaruuskisa käydään elokuun alussa Nakkilassa ja sinne Hartolan mestari lähtee varmuudella mukaan.

Kuvassa: Hartolan mestaruuskilpailun mitalikolmikko: Voittaja Matti Sundström (kesk), hopeaa Riikka Virtanen ja pronssia Jouko Vänttinen.

Julkaistu

Hartolan kunnanhallitus

Helena Mäkinen
15.5.2023

Kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen

Kuluvan talven ja kevään aikana on kuntaan tullut palautteita koskien paikallisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 ja Hartolan terveyspalveluiden tuotanto siirtyi Harjun Terveys Oy:lle.
Palveluiden siirto hyvinvointialueille on merkittävä uudistus ja koskettaa monin tavoin kaikkia alueen asukkaita. Hartolan kunta haluaa osaltaan tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukkaan tuotannon edellytyksiä.
Erityisen huolissaan Hartolan kunnassa ollaan palvelujen alueellisesta saatavuudesta ja alueen asukkaiden yhdenvertaisuudesta. Myös asiakasohjauksessa ja viestinnässä on parannettavaa.
Kuntalain 39 §:n mukaisesti kunnanhallituksen tehtävänä on ”valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.”
Asiasta on toivottu tehtäväksi kannanottoa.
Kunnanhallitus päätti antaa Päijät-Hämeen hyvinvointialueelle kannanoton koskien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta.

Kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali toimikaudeksi 2023-2025

Valtuusto päätti 10.8.2021 päättänyt neuvottelutulosten pohjalta, että kunnanhallituksen toimikausi on kaksivuotinen ja kunnanhallituksen toimikausi päättyy 30.6.2023. Uusi kaksivuotiskausi alkaa 1.7.2023 ja jatkuu valtuustokauden loppuun.
Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se valitsee kunnanhallitukseen seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle 2023-2025 sekä kunnanhallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vastavakuudet tytäryhtiöiden lainoille ja omavelkaisille takauksille

Tilintarkastaja on tilintarkastuksen yhteydessä nostanut esiin kunnan myöntämät lainat tytäryhtiöille sekä yhtiöiden lainoihin myönnetyt omavelkaiset takaukset. Kunnassa on ollut linjauksena, että vakuuksia ei ole edellytetty.Kuntalain 129 §:n mukaan: ”Kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla taivastavakuuksilla.”Kunnan 100-prosenttisesti omistamia tytäryhtiöitä ei ole suljettu pois lain vaikutuspiiristä. Tilintarkastaja on suosittanut, että kunta ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin vastavakuuksien määrittelemiseksi. Kunnanjohtaja on käynyt neuvotteluja yhtiöiden toimitusjohtajan kanssa ja vastavakuuksien määrittely on työn alla. Lähtökohta on, että antolainoille ja kunnan myöntämille takauksille sovitaan riittävän kattavat vastavakuudet.Lainojen myöntämisestä ja omavelkaisista takauksista on päätetty valtuustossa asianmukaisesti. Vastavakuuksista sopiminen on päätösten toimeenpanoa, eikä vastavakuuksia ole tarpeen hyväksyttää valtuustossa.
Samalla päivitetään velkakirjat ajan tasalle, vastavakuudet huomioiden.
Kunnanhallitus päätti valtuuttaa kunnanjohtaja Jarkko Seppälän sopimaan kunnan tytäryhtiöiden kanssa riittävän kattavista vastavakuuksista kunnan antolainoille sekä omavelkaisille takauksille. Päivitetyt velkakirjat tuodaan kunnanhallitukselle tiedoksi.

KANNANOTTO
Hyvinvointialueen otettava huomioon alueelliset erot nykyistä paremmin

Hartolan kunta on huolestunut sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden keskittämisestä Lahteen. Viime aikoina tämä on tullut esiin esimerkiksi rintasyövän seulontatutkimuksissa, joihin on aiemmin päässyt paikallisesti Hartolassa. Kuluvan vuoden alusta alkaen on seulontaa varten jouduttu lähtemään Lahteen asti. Naapurikunnissa Sysmässä ja Heinolassa tutkimukset onnistuvat oman kunnan sote-keskuksessa.
Hartola on sijainniltaan Päijät-Hämeen kunnista kauimpana suhteessa keskuskaupunki Lahteen. Hartolasta ei ole kattavaa julkisen liikenteen kulkuyhteysverkkoa, joka mahdollistaisi asioinnin järkevästi muuten kuin omalla autolla. Erityisen heikossa asemassa ovat erityisryhmät, kuten kehitysvammaiset ja liikuntarajoitteiset.
Hartolan kunta vaatii, että Päijät-Hämeen hyvinvointialue ottaa palvelutarjonnassaan paremmin huomioon hyvinvointialueen alueelliset erot ja erityispiirteet. Tavoitteena on oltava palveluiden saatavuuden yhdenvertaiset mahdollisuudet. Tämä voi tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen kunnissa on erilaisia toimintatapoja. Edestakainen matka Hartolasta keskussairaalaan on noin 170 kilometriä. Sairaanhoidon palveluiden tilanne on erilainen, koska silloin on käytettävissä myös Kela-taksi. Mammografia-tutkimuksissa tätä mahdollisuutta ei ole.
”Hyvinvointialueella ei voi olla varaa heikentää seulontatutkimusten kattavuutta liian pitkien etäisyyksien vuoksi. Seulontatutkimuksilla päästään ajoissa kiinni sairauksiin, mikä pienentää myös hoidosta yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia,” muistuttaa kunnanjohtaja Jarkko Seppälä.
Vakavan haasteen aiheuttaa myös terveyspalveluiden puutteellinen asiakasohjaus. Kuntaan on tullut tietoja esimerkeistä, joissa akuuteissakin tapauksissa on asiakas ohjattu virheellisesti asioimaan väärässä paikassa. On selvää, että muutoksia on tehty ja muutoksia on tulossa jatkossakin. Hartolassa kokemus valitettavasti on ollut sen suuntainen, että muutoksista tiedotetaan vasta sitten, kun joku on muutoksen huomannut.
Hartolan kunta ojentaa yhteistyön kättä ja on mielellään hyvinvointialueen tukena myös viestintään liittyvissä asioissa. Palveluiden muutosten, aukioloaikojen ja muiden tärkeiden tietojen viestinnässä voidaan yhteistyössä hyödyntää myös kunnan viestintäkanavia, kunhan tietoa saadaan myös kuntaan.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen www-sivuilla on kattavasti tietoa tarjolla, mutta se hautautuu informaatiotulvaan ja tarpeellinen tieto on usein hyvin monen klikkauksen takana. Tietoa pitää siis myös osalta löytää. Hartolan kunta ehdottaakin, että hyvinvointialueen sivuille tulisi selkeät kuntakohtaiset näkymät – esimerkiksi osoite paijatha.fi/hartola voisi johtaa suoraan kuntatietoon, josta löytyisi kaikki olennainen kunnan alueen palveluihin, yhteystietoihin, aukioloaikoihin ja asiakasohjaukseen liittyvä tärkeä tieto.
”Muutos on ollut suuri ja pääosin Hartolassa ollaan tyytyväisiä paikallisiin terveyspalveluihin, mutta alueelliset erot on otettava palveluiden saatavuudessa paremmin huomioon ja ajanmukaisen tiedon saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan toimenpiteitä,” vaatii kunnanjohtaja Jarkko Seppälä.

Hartolassa 15.5.2023
kunnanhallitus

Julkaistu

Matkailuillassa useita puheenvuoroja

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Viime viikon keskiviikkona järjestettiin Kuninkaanportissa Hartolan kunnan, Yrittäjien ja Lahti Regionin (Visit Lahti) yhteistyönä matkailuilta paikallisille matkailutoimijoille. Lahti Region Oy:n toimitusjohtaja Raija Forsman ja seudullisen matkailuyhtiön edustajat alustivat tilaisuuden kertomalla ajankohtaisia kuulumisia matkailumarkkinoilta.

Parasta antia illassa oli lopun keskusteluosuus, missä positiivisen suoralla tavalla tuotiin esiin yrittäjien omia ajatuksia – myös kriittisin äänenpainoin. Tilaisuus päättyi kuitenkin hyvässä hengessä molemminpuolisen ymmärryksen vallitessa.

Visit Lahti twiittasikin tilaisuuden jälkeen, että puhetta riitti golfista, Purnusta, koiraystävällisistä matkailupalveluista, pyöräilystä – ja sahdista tottakai! Eteenpäin mennään yhdessä ja asiakasta kuunnellen.

Avauksessaan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korosti, että matkailu oli tärkeässä osassa Hartolan uuden kuntastrategian laadinnassa. Seppälä toi esiin vahvuuksia ja mainitsi puutteena majoitustilojen vähäisyyden Linna-hotellin sulkemisen jälkeen. Asia tuli esille myöhemminkin, kun Visit Lahden Anu Kärkkäinen esitteli kokous- ja kongressimatkailun näkymiä alueella.

Alueen matkailun näkymiä Visit Lahden edustajat pitivät positiivisina. Pääkaupunkiseutu on lähellä ja kansainväliset matkailijat haluavat jo nähdä muutakin Suomea kuin vain Lapin. Markkinointia kohdistetaan luonnosta, aktiivisesta elämästä, urheilusta ja paikalliselämyksistä kiinnostuneelle kohderyhmälle. Erikseen nousi esiin mm. nosteessa oleva pyörämatkailu. Hartolan-Sysmän alueella onkin valmistunut Vellamo retkipyöräilyreitti Hartolan Ladun ja Sysmän Sisun yhdessä toteuttamana Leader-hankkeena.

Keskusteluosuudessa tuli esille Hartolan hyvät oheispalvelut, kuten golf ja Purnu. Mutta Hartola Golfin Tera Heinonen totesi, että ”keskusyksikkö” puuttuu ajatellen vaikkapa kokousmatkailua. Sopiva paikka niille puuttuu eikä majoitustiloja ole paljon. Kritiikkiä esitettiin Visit Lahden pitkästä kansainvälisen matkailun esittelystä. Sen mahdollisuudet tulevaisuudessa silti tunnistettiin.

Hartolan Yrittäjien Päivi Koskela näki tärkeänä Lahti Regionin lupaaman check-listan matkailuyrittäjille. Hän korosti alueellista verkostoitumista sekä mainitsi yritysryhmän todenneen Sysmän ja Hartolan ”salassa rakkaiksi”.
Ehkä kylätappelujen aika on ohi.