Avainsana: Hartola

Julkaistu

Meelian TREENIPÄIVÄ Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Jonna Niemisen Meelia ja Sanni Nybergin Tahto Works järjestivät loppiaispäivänä Päijänne-Areenalla usean eri harjoitustunnin TREENIPÄIVÄN. Yhteistyökumppani Suvituuli sponsoroi osallistujille välipalapussit. Päivä alkoi kehonkoostumusmittauksilla. Yrittäjät olivat tyytyväisiä osallistujamäärään, sillä mukaan oli ilmoittautunut 23 innokasta treenaajaa.

Treenit aloittanut Sanni Nybergin kehonkoostumusmittaus tehtiin kaikille osallistujille. Harjoitussessio koostui viidestä tunnista, joista jokainen sai valita mieleisensä tuntiyhdistelmän. Valittavana oli kiertoharjoitus, HIIT-treeni, kahvakuula, RVP (reisi-vatsa-pakara) sekä TREENIPÄIVÄN päättänyt liikkuvuus /kehonhuolto-osuus.

Meelian Jonna Nieminen on toiminut yrittäjänä pää- tai sivutoimisesti vuodesta 2007 asti niin liikunnan kuin taloushallinnonkin alalla. Hän kertoo Meelian verkkosivuilla, että Meelia syntyi halusta auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisemmin. Kolmen lapsen äiti kertoo, että Meelia on hänen ”neljäs lapsensa” ja hän toivoo yrityksensä heijastavan toiminnassaan hänen omia arvojaan.

Jonna Nieminen on suuntautunut ratkaisukeskeiseen valmentamiseen.

-Taustalla minulla on hyvinvointi-, kuntosali ja PT- (personal trainer) valmennuskoulutus. Harvoin kuitenkaan yksin liikunta- ja ravitsemussuunnittelu auttaa. Vuonna 2020 kävin Life Coach -koulutuksen. Ratkaisukeskeistä valmennusta voidaan hyödyntää lähes millä tahansa elämän osa-alueella. Se auttaa asiakasta selkiyttämään ajattelutapaansa ja etenemään kohti haluttua päämäärää.

-Teen yksilövalmennusta PT:nä sekä ryhmävalmennusta mm. työpaikoilla. Ohjaan myös Kansalaisopistolla, Sysmän Sisussa sekä Voimistelijoissa. Personal trainer -valmennus toteutetaan asiakkaan toiveen mukaan joko etänä tai normaaleina lähitapaamisina. Uutena palveluna asiakkaille on puhelimeen ladattava treenisovellus, Jonna Nieminen toteaa.

Loppiaisen TREENIPÄIVÄ oli Meelian ensimmäinen tämäntyyppinen, mutta suunnitelmissa on jatkoa. Palaute oli hyvää.

-Päivän päätteeksi keräsimme osallistujilta palautteet, jotta tiedämme missä onnistuimme ja mitä kehitettävää on tulevaisuudessa. Palautteiden perusteella päivämme oli erittäin onnistunut niin järjestelyjen kuin sisällön puolesta. Toive uudesta TREENIPÄIVÄSTÄ nousi vahvasti esiin. Olemme itsekin erittäin tyytyväisiä päivään, Jonna Nieminen iloitsee.

Kuvassa: Iloiset treenaajat ryhmäkuvassa. Kuva Jonna Nieminen

Julkaistu

Jokiranta viilenee – kuinka käy käyttäjille?

Mika Sankari
HARTOLA

Jokirannan kerrotaan siirtyvän käytön suhteen säästöliekille tänä vuonna. Pari kysymystä aiheesta Hartolan vs. tekniselle johtajalle Niina Varjolle.

Mitä tapahtuu Jokirannan rakennuksen lämmittämisen suhteen?

-Lämmittäminen ei lopu, kiinteistöteknisistä syistä pidämme siellä kuitenkin peruslämmön yllä.

Mihin Jokirannassa kokoontuneet yhdistykset voivat siirtyä jatkossa?

-Jokirantaa ovat käyttäneet mm. talviuimarit, eläkeyhdistykset, Hartolan 4H sekä muutamat yhdistykset muutaman tunnin ajan viikoittain. Talviuimarit voivat edelleen jatkaa Jokirannassa harrastuksensa parissa. Pukuhuonetila on käytettävissä omalla avaimella, tosin lämpötila lasketaan jatkossa noin +12 asteeseen. Koska Jokirannan sähkökulut ovat talvikaudella todella kovat ja käyttöaste on alhainen, kuten edellä olevasta määrästä voidaan todeta, esitimme käyttäjille mahdollisuutta vaihtaa aktiviteettipaikkaa talvikaudelle. Näin ollen bocciaa pelaavat eläkeyhdistykset siirtyvät koululle ja 4H-kerho pitää jatkossa tapaamisensa kunnantalolla. Olen ainakin saamastani sähköpostiviestinnästä saanut sen käsityksen, että yhdistykset ovat ymmärtäneet hyvin perusteet paikan vaihdokselle ja taisipa joku heistä todeta, että on hienoa olla mukana säästötalkoissa. Eli perusteet ovat relevantit ja ymmärrettävät.

Millaisia tuloksia odotatte säästötoimien tuottavan?

-Jos talvi jatkuu säiden puolesta tällaisena ja saamme sähkölaskun puolitettua, säästö on tulevaltakin kevättalvelta useita tuhansia euroja. Seuraamme talviuimareiden pukeutumistilan osalta palautetta ja tarvittaessa teemme korjaavia toimenpiteitä talven kuluessa. Kokonaisuudessaan olen tyytyväinen siihen, että käyttäjät ovat ymmärtäneet, miksi muutoksia ja säästöjä tehdään. Meillä kunnassa on kuitenkin halu palvella ja osoittaa myös mahdollisuus aktiviteettien harrastamiseen jatkossakin, vaikka ympäristö muuttuisikin. Yhessä tehen siis!

Julkaistu

Hartolan valtuusto 8.12.

Mika Sankari
HARTOLA

Hartolan valtuusto kokousti torstaina 8. joulukuuta talousarviokokouksen merkeissä. Talousarvio vuodelle 2023 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2025 hyväksyttiin.

-Kyse on todellakin arviosta, sillä epävarmuustekijöitä on niin paljon ilmassa, kunnanjohtaja Jarkko Seppälä sanoi heti aluksi.

Verotuloissa ja valtionosuuksien määrissä tulee tapahtumaan dramaattinen pudotus ensi vuonna. Talousarvio on alijäämäinen, sillä se siinä varaudutaan v. 2023 aikana vanhan ala-asteen alueella tapahtuviin purkutöihin.

Ryhmäpuheenvuoroissa käytiin läpi yhtenäisesti mm. varautumista hyvinvointialueen toiminnan käynnistymiseen, koronaa, muutoksia kunnan henkilöstössä, Ukrainan kohtaamaa Venäjän hyökkäystä sekä kohonneita hintoja kaupassa ja tankilla.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Maija Pentikäinen-Laine kaipasikin arvaamattomien aikojen tähden kristallipalloa käyttöön ensi vuodeksi ja torui oman pesän likaajia.

Kokoomuksen puheenvuorossa Jarkko Fågel vakuutti kunnan varautuneen hyvin pahempiakin aikoja varten, ja kiitteli kylän yleisilmettä sekä yrittäjien yhteistyötä.

-Kuntayhteistyö Heinolan kanssa on toiminut rakennus- ja ympäristötoimessa hyvin, Markku Karnaattu kiitti Sdp:n ryhmän puolesta. Hän puhui painokkaasti myös uusiutuvan energian sekä Nelostien läheisyyden paremman hyödyntämisen puolesta.

Veli-Pekka Lehtosaari piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron. Hän arvosti koronan seurauksena muuttuneita toimintatapoja mm. hygieniaan ja etätyöskelyyn liittyen. Maatalousyrittäjien ahdinko huolestuttaa. Valtuuston hyväksymää, vuoteen 2027 ulottuvaa Yhessä tehen! -kuntastrategiaa (jossa arvoina avoimuus, hyvinvointi, sinnikkyys ja yhteisöllisyys) Lehtosaari kuvasi hyvin tehdyksi.

-Elämme suurinta epävarmuuden aikaa vuosikausiin, kristillisdemokraattien Pekka Pyykkö totesi ryhmäpuheenvuoronsa alkuun.

Se on kuitenkin auttanut kasvattamaan vastuuta lähimmäisistä hänen mukaansa.

Helppoja vuosia ei ole luvassa, joten kestettävää riittää. Itsestään huolehtimalla on mahdollista vähentää terveydenhuollon paineita, Pyykkö toteaa.

Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa, jonka valtuuston puheenjohtaja Jeremias Sankari luki poissaolojen tähden, korostettiin muutoksen suomia mahdollisuuksia. TE-toiminnot siirtyvät kunnan hoidettaviksi vuodesta 2025 alkaen.

-Kuinka velkataakasta selvitään, onko olemassa suunnitelmallisempia vaikuttamiskeinoja maakunnallisten hallintoelinten suuntaan, vihreissä kysytään.
KOy Kuninkaanpitäjän 80.000 euron kassalainojen maksuaikaa jatkettiin 31.12.2023 saakka.

Vihreiden ja perussuomalaisten yhteisessä valtuustoaloitteessa ehdotetaan muraalin maalaamista Yhtenäiskoululle. Ysiluokkalaiset saivat kuulla asiasta paikan päällä.

Julkaistu

Erinomaista lukiokokemusta rikkaampana

Mika Sankari
HARTOLA

Kevään ohella syksy on erinomaista aikaa ylioppilaskirjoituksille, joten Itä-Hämeen opistossa kuusi ylioppilasta sai painaa valkolakin päähänsä vastikään.

Yhdelle heistä eli Helsingissä syntyneelle Annika Hyvöselle Hartola on tullut tutuksi jo nelivuotiaasta lähtien.

-Mökkielämää on tullut vietettyä täällä paljon, hän kertoo.

Sittemmin lukio-opinnot Kaikulanmäellä toivat hänet asumaan Hartolaan.

Nyt tuore ylioppilas keskittyy työntekoon, kenties muutamankin “välivuoden” ajaksi, sillä pitkän opiskeluputken jälkeen on aika hengähtää opiskeluilta.

-Ei tule juuri nyt mieleen mitään jatkosuunnitelmia hakujen suhteen.

Hyvönen ehti aiemmin opiskella myös ravintolakokiksi.

Hartolaa hän pitää kokemansa perusteella erinomaisena opiskelupaikkana.

-Pienessä yhteisössä on eri fiilis kuin kaupungissa opiskellessa. Apua saa Itä-Hämeen opiston henkilökunnalta heti, kun sille on tarvetta. Oman WhatsApp-ryhmän avulla yhteydenpito oli helppoa kanssaopiskelijoiden kesken, siten muodostui hyvä vertaisryhmä.

Kesäaikaan koulun ympäristö (golf, Aurinkoranta, Tainionvirta jne.) tarjosi paljon tekemistä ja kokemista.

-Pienenä opin uimaan Auriksessa. Muistan, että Urheilukentän uimapaikalla tuli hypittyä paljon. Kunnankirjastossa tuli käytyä opiskelujen tähden tiheään tahtiin. Hiihtoladut ovat hyvät, Hyvönen listaa Hartolan oheispalvelujen antia.

Kaikki eivät valmistuneet samaan aikaan, mutta hyvät juhlat saatiin järjestettyä syksylläkin valmistuneiden kesken.

-Hyviä ystäviä sain lukioaikana muualta Suomesta ja ulkomailtakin saakka.

Annika Hyvönen suosittelee opiskelupaikkaa muillekin.

-Ehdottomasti kannattaa hakea, kyseessä on täydellinen paikka lukio-opiskelulle. Matalan kynnyksen paikassa koko henkilökunta tulee opintojen aikana hyvin tutuksi. Opiskelijat tulevat mielipiteineen hyvin kuulluksi, ja kuten todettua, vapaa-ajalle riittää monenlaista aktiviteettia.

Kuvassa: Annika Hyvönen viime kesänä otetussa reissukuvassa.

Julkaistu

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.