Avainsana: Hartola

Julkaistu

Hoituuko hautojenhoito?

Mika Sankari
HARTOLA

Lähilehden lukija tiedusteli, miksi muualle haudattujen muistomerkki oli viime talvena usein huonolla hoidolla mm. puutteellisen aurauksen takia. Tällöin monien oli hänen mukaansa hankalaa päästä käymään haudalla. Muutakin sanomista oli.

Tainionvirran seurakunnan talouspäällikkö Tarja Uustalon valaisi asiaa lisää.

-Hautausmaan pääkäytävät pidetään auki talvisin. Kiinteistönhoitotyöt ovat Hartolassa yhden henkilön vastuulla eli suntion vapaapäivät ovat voineet vaikuttaa asiaan. Niitä on arkisinkin. Muulloin hautaa hoitavat lähinnä vapaaehtoiset. Lisäksi viime talvi oli melkoisen runsasluminen ja kaikki aurattu meni uudelleen umpeen hetkessä. Kiinnitämme kuitenkin huomiota asiaan ja vien viestiä eteenpäin, Uustalo vakuuttaa.

Seurakunta hoitaa haudalle istutukset eli kesäkukat kesällä ja kanervat syksyllä sekä pyrkii pitämään haudan siistinä. Muuten hautojenhoidosta vastaavat omaiset.

-Joskus muualle haudattujen muistomerkille kertyy kaikenlaisia lasipurkkeja, lyhtyjä ja metalliruukkuja. Mitä tehdä niille – uskaltaako niitä heittää ainakaan heti pois, hän pohtii.

Perinteisiin haravointitalkoisiin osallistui maanantaina 24. lokakuuta jälleen kymmenittäin talkooväkeä. Viileän ja sateettoman syyssään vallitessa oli mukavaa viimeistellä hautausmaata siistiin talviasuun ja nauttia sen perään Järvisen Hannun tarjoiluista.

Kuvassa: Kuva otettu viime viikolla maanantaina 17.10.2022.

Kuva otettu maanantaina 24.10.2022.
Julkaistu

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.

Julkaistu

Kansanedustaja päivitti poliittisen tilanteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) tarjosi viime viikolla Hartolassa ja Sysmässä halukkaille kahvit ja antoi samalla infoa alkusyksyn poliittisista kuvioista. Päivä oli tärkeä, sillä samana päivänä maan hallitus julkisti esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.

Hilkka Kemppi on istunut eduskunnassa kolmisen vuotta ja kuuluu jäsenenä perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.

Kansanedustaja oli listannut kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa esitykseensä ja kertoi niistä omat ja puolueensa näkemykset.

– Sulkia hattuun saimme sote-uudistuksen valmistumisesta, perhevapaauudistuksesta ja Nato-prosessin nopeasta etenemisestä. Kivinä kengässä painavat korona-pandemia, sodan aiheuttama energiakriisi ja monella alalla ongelmallinen osaajapula.

Energiapula ja sähkön hinnan raju nousu ovat puhuttaneet kaikkia viime aikoina. Kemppi näki positiivisena asiana Suomen halun saavuttaa pian omavarainen energian tuotanto tuuli- ja aurinkovoiman sekä biovoiman avulla. Myös Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönotto on toteuttava pikaisesti. Positiivisia ovat myös hallituksen päätökset sähkön ALV-veron laskusta 10 prosenttiin ja ylimääräisen yhden kuukauden lapsilisän maksamisesta joulukuussa.

– Isoja asioita päätösten takana ovat puolueiden erilaiset arvopohjat ja järjestelmien hidas taipuminen muutosten teossa.

Hoitajamitoutuksen nostamista 0,7:ään Hilkka Kemppi piti mahdottomana toteuttaa sovitussa aikataulussa, aikaa tarvitaan lisää vähintään vuosi.

Hilkka Kempin kahvitilaisuuteen tuli ihan kohtuullinen määrä kuulijoita molemmissa tapaamisissa. Keskustelu oli vilkasta ja paikalla esittäytyi myös hänen uusi poliittinen avustajansa heinolalainen Mikko Hallikas.

Julkaistu

Avoimet ovet yhtenäiskoululla markkinoiden alla

Mika Sankari
HARTOLA

Uudelta puolelta ja KunkkuAreenalta aloitettiin kouluun tutustuminen.
Reippaat ysiluokkalaiset, kuten Ella Sarvilahti ja Helmi Seppälä kierrättivät yleisöä koulun uusissa tiloissa kertoen uusista tuulista koulumaailmassa.
Koulutoimen vastuuhenkilöitä oli tavattavissa iltapäivän tunteina.

-Hieno kiipeilyseinä, moderni pukuhuone, kyllä täällä kelpaa liikkua, Sarvilahti ja Seppälä kertoivat tyytyväisinä esittelykierroksellaan KunkkuAreenan puolella.

Yläkerran kahviossa oli juuri menossa iltapäiväkerho eikä sinne päästy käymään.

Toisaalta alakerran ruokalassa oli katettuna oikein hyvä pullakahvitarjoilu kaikkia kävijöitä varten.
Kierros eteni luokkahuoneittain eteenpäin.

-Hienot on paikat ja hyvät puitteet. Ennen oli toisin, mentiin esimerkiksi veneellä Valittulan koululle – mutta hyvä näin, vieraat ihastelivat. Kaikkeen puitteiden kohdillaan olo ei silti auta, sillä huonovointisuutta esiintyy nuorison keskuudessa.

-Some aiheuttaa omat paineensa, nuoret muistuttivat.

Nykyisin kurssitarjonta on peruskoulussakin kattava ja oppaat kertoivat, millaisin perustein valinnaisia opintoja valitaan.

Erillisessä teknisen työn rakennuksessa muistutettiin, että opettaja Ilpo Raatikaisen koppiin ei ole menemistä.

-Hän on ammattitaitoinen ja osaa auttaa joka asiassa, kuului yhteinen nuorten arvio.

Nk. sähköhuone on täynnä monenlaista härveliä ja on maalaustöillekin pyhitetty oma huoneena.

-Kaupassa käydessä on hihasta tartuttu ja tällaista avointen ovien päivää on usein pyydetty järjestettäväksi. Tarkoituksena oli, että vaikkapa entiset koulun oppilaat voisivat tulla katsomaan rennoissa merkeissä uusia tiloja ja modernia kouluympäristöä, yhtenäiskoulun rehtori Tiina Kotila-Paaso kertoi.

Tilaisuudesta ilmoitettiin monilla kanavilla etukäteen, ja jonkin verran yleisöä paikalle saapuikin.

Julkaistu

Markkinamuisteloita

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan markkinat näyttää säilyttävän suosionsa vuodesta toiseen. Pari koronan aiheuttamaa välivuotta ja jälleen oli Hartola täynnä markkinavieraita ja markkinatunnelmaa. Myyjien määrä on jonkin verran vähentynyt, mutta kokonaisyleisömäärän kerrotaan edelleen olevan noin 30000 henkeä.

Ehkä salaisuus on juuri se, että markkinat eivät ole muuttuneet suuresti. Vaikka oheisohjelmaakin on ja myytävät tuotteet vuosikymmenten kuluessa muuttuvat jonkin verran, on markkinat juuri sitä, mitä nimi kertoo.

Jo yli sata vuotta sitten vakiintui syyskuun ensimmäinen lauantai markkinoiden ajankohdaksi. Ensimmäisiä virallisia ja luvallisia markkinoita vietettiin vuonna 1937. Jos aikaisemmin paikalla olikin suurin osa paikallisista ja naapurikuntien asukkaista, niin nykyään tilalle on tullut vapaa-ajanasukkaita sekä vieraita kaukaakin. Eihän vastaavanlaista yksipäiväistä suurtapahtumaa muualla Suomessa ole.

Lapsuudessa markkinat oli odotettu juttu. Aiemmin kuin missään suuressa kaupungissa, ihmisvilinää ja tungosta tuli nähtyä juuri Hartolan markkinoilla. Olihan se ihmeellistä. Tietenkin alle 10-vuotias joutui pitämään tiukasti vanhemman tai sisaren kädestä, ettei kadonnut ihmispaljouteen.

Tuolta ajalta ovat elävässä muistissa markkinoiden äänet, tuoksut ja maut. Tuostakin vielä vitoseen, huusi helppoheikiksi nimitetty kauppias ja lappoi kassiin rukkasia, papereita tai karamellejä. Ilmeisesti se karkkikassikin on kotiin joskus tullut, koska muistikuvat kertovat kovista ja mauttomista karkeista. Mutta olihan ne markkinoilta.

Äänekkäiden helppoheikkien ympärille oli kerääntynyt laaja rinki miesvoittoista yleisöä. Puhetta tuli ja kauppa kävi. Muistan, että joskus joku ringissä kokeili omia verbaalisia lahjojaan helppoheikki-kauppiaan kanssa, mutta totesi hyvin pian jäävänsä toiseksi. Joku totesi, että Rukkas-Antin kanssa ei kannata suuta soittaa. Pieni markkinavieras ihmetteli, kun Antti tunki seteleitä lakkinsa sisään. Eihän rahaa noin voi säilyttää, kävi mielessä.

Muistissa olevat hajut tulivat harvoin saaduista hattaroista, markkinarinkeleistä ja grillimakkarasta. Tivolit ja muut, hieman salaperäiseltä vaikuttaneet teltat äänineen kiinnostivat tietenkin. Ja surmanajo – kerrottiin, että siellä ajetaan jonkun padan seinämillä.

Ei ollut enää surmanajoa eikä naisia sahattu kahtia. Markkinarinkeliäkään ei löytynyt. Mutta johan oli markkinat!

Kuva: Arkistokuva vuodelta 2014.