Avainsana: Hartola

Julkaistu

Mitä kuuluu Hartolan kuntaan?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä ehtii Joulumarkkinoiden tuoksinassa kertoa lyhyesti kunnan loppuvuoden tunnelmista.

– Ihan hyvät on tunnelmat. Työ ja toiminta jatkuu ennallaan ja perusvireeltään optimistisena. Paljon kyllä mietitään sitä, mitä talotehtaan kanssa tapahtuu. Se on tuonut mustia pilviä horisonttiin, mutta elämisen vire on kuitenkin ihan positiivinen. Maailmantilanne ei valitettavasti tässä vaiheessa näytä kohentuvan, se on menossa aina vain hullummaksi.

Seppälän mielessä ovat myös kuntiin vaikuttavat ajankohtaiset asiat.

– Valtiovallan tasolla on ollut vireillä isoja uudistuksia. Valtionosuusuudistus kaatui, mutta hankintalakia nyt vielä yrittävät saada eteenpäin. Nämä vaikuttavat erityisesti pienempiin kuntiin.

Seppälä tekee selkoa valtionosuusjärjestelmän kiemuroista.

– Suurin haaste on se, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä on rakennettu alun perin rahoittamaan sote-palveluita. Kun ne siirtyivät pois kunnilta, niin järjestelmä ei enää vastaa kunnan nykyisiä tehtäviä. Nyt kaatuneella järjestelmän uudistuksella olisi ehkä pystytty tekemään pieniä muutoksia, mutta se ei olisi poistanut perusongelmaa.

– Valtionosuuksien osana ovat vielä pysyvät sote-erät, jotka eivät varsinaisesti perustu mihinkään. Tästä syystä naapurikunnassamme Sysmässä saadaan niitä 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin Hartolassa – se tekee monta miljoonaa. Sysmä teki sote-palveluiden kokonaisuudistuksen, mitä ministeriö ei olisi halunnut tehtävän. Me taas toimimme niin kuin ministeriö ohjeisti, joten meitä rangaistaan ja Sysmää palkitaan…

Kunnanjohtaja toteaa kuitenkin, että ongelmat ovat kaikissa kunnissa aika samanlaisia. Nykyinen tilanne vaatisi kunnon remonttia ja arvovalintoja.

– Tarvittaisi isoja kokonaisuudistuksia ja linjauksia. Pitäisi päättää, halutaanko Suomessa vähentää kuntien määrää. Halutaanko vain isoja kuntakeskuksia, vai ollaanko valmiita tukemaan nykyistä kuntarakennetta, jossa monet pienet kunnat pystyvät tuottamaan omat palvelunsa. Se edellyttäisi arvovalintoja valtion päässä. Olisi päätettävä, mihin suuntaan tätä laivaa lähdetään ohjaamaan. Rahoituselementtien pitäisi sitten tukea niitä tavoitteita, mitä on asetettu.

Lopuksi Seppälä toteaa, että jos tavoitteet eivät ole tiedossa, ei rahoitusjärjestelmäkään voi olla kovin looginen.

Julkaistu

Ruokatottumukset vaikuttavat

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

Eväitä teini-ikään -verkkovanhempainillassa olivat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja THL. 

Nuorten masennus ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorilla yksi keino hallita omaa kehoa on kontrolloida syömistä ja tämä johtaa syömishäiriöiden lisääntymiseen.

  • Me elämme monikriisien aikaa, josta meitä muistutetaan jatkuvasti mm. uutisissa. Verkkomaailma ja some on vaikeasti hallittava ympäristö,  kertoo Kristiina.

Arkisen yksinkertaiset asiat kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto ovat nuorten mielenterveyden rakennusaineita.

  • Murrosikää voisi kuvailla sanalla muutos. Nämä nuoret soittavat meille usein, kun ovat huolissaan omasta kehityksestään ja biologisista muutoksistaan verrattuna muihin samanikäisiin, opastaa psykoterapeutti Tatjaana Pajamäki. 

Henkinen irtautuminen vanhemmista alkaa. Kaverit ovat tärkeässä roolissa ja kaverisuhteita kannattaa tukea. 

  • 15-18 vuotiaan nuoren elämä on identiteettipohdinnan aikaan. Ihastukset, harrastukset, musiikkimaku ja mielipiteet vaihtuvat tiuhaan. Nuori asettaa kritiikkiä vanhempiaan kohtaan ja haluaa olla erilainen kuin he, kertoo Tatjaana. 

Nuorelle on tärkeä saada tilaa itsenäistyä, mutta huolenpito ja suojaavat rajat tuovat turvallisuutta.

  • Hyvä ravitsemus on keskeinen terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sillä on pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Ravitsemuksella on suora vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen, vireyteen, oppimiseen ja suorituskykyyn, opastaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti aamiaista ja koululounasta nauttivat oppilaat pitivät muita useammin koulunkäynnistä. Heillä oli harvoin koulu-uupumusta, vähemmän myöhästymisiä sekä sairaus- ja luvattomia poissaoloja. 

Tutkimuksissa on todettu, että opetuksen seuraaminen on vaikeaa vain 11 %:lla oppilaista, jotka olivat syöneet molemmat ateriat, kun taas vaikeuksia oli 30%.lla, joilla molemmat ateriat oli jääneet väliin. Tulos on hälyttävä. Lähilehden numerossa 46 mainittiin, että sysmäläisistä oppilaista 57% nauttii kouluaterian joka päivä, kun Hartolassa melkein kaikki oppilaat syövät aterian. 

Toisessa jutussa voisi tarkastella Sysmän ja Hartolan kouluja. Ottaa mukaan liikunnan tavoitteet. Panostus nuoriin lisää kouluviihtyvyyttä! Miten se voisi olla mukana kuntastrategiassa?

Kuvassa: Aamiainen on tärkeää jaksamisen kannalta.

Julkaistu

Norpat vedessä

Samuli Simula
HARTOLA

Nina Kettunen perusti oman Pinnalla -yrityksen 1994. Hän järjestää uimakouluja kaiken ikäisille aina vauvasta vaariin. Hän jakaa kurssilaisille myös yksilöllistä ohjausta.

  • Laskin tuossa juuri, että olen keskimäärin kolmekymmentä tuntia vedessä ohjaamassa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä kysyntä kursseille on todella kova sillä viime kesän dramaattiset hukkumistapaukset on selkeästi lisänneet kysyntää eri kursseille, avaa Nina kurssista.

Kaikki kurssilaiset esittäytyvät. Tällä keinolla Nina kartoittaa kurssilaisten yleisen tason ja talviuintikokemukset. Mukana ovat myös Tainionvirran Norppien perustajajäsenet Päivi ja Hiltsu. Alkuun jäseniä olivat he kaksi, mutta nykyään Norppien talviuinti Jokirannassa on osa Hartolan Ladun toimintaa ja jäseniä kannatusjäsenineen kuutisenkymmentä.

  • Maksaako kunta avustusta toiminnalle? Tämä on kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia edistävä harrastus, kysyy Nina.
  • Ei maksa mitään. Siinä olis jollekin valtuutetulle tehtävää, että tuo ranta edes trimmattaisiin, vastaa Hiltsu.
  • Olosuhteet on kyllä hyvät ja viihtyisät. Kivat sisätilat, missä voitte vaihtaa vaatteita, jatkaa Nina.
  • Avantouinti tekee hyvää mm. verenkierrolle, ääreisverenkierrolle ja kivun sietokyky kasvaa. Kuuntele kehoasi, miten se reagoi. Kylmä vesi aiheuttaa kylmäshokin. Siinä tilassa ihminen hyperventiloi, hengitys katkeilee, pulssi ja verenpaine nousee. Kaksi tärkeää asiaa ovat kylmän sieto ja liikkuminen. Uintitekniikka on tärkeä. Harjoittele kylmässä vedessä oloa. Opettele rauhoittumaan ja hengittämään syvään, opastaa Nina.

Suurin ongelma on, että uidessa niska jäykistyy ja kaula on korkealla vedestä.

  • Hyvään uintitekniikkaan kuuluu, että kasvot menee veden alle. Silloin liu’un aikana on koko vartalo virtaviivaisesti pinnan tuntumassa. Sisäänhengitys tapahtuu suulla ja uloshengitys nenän kautta veteen. Jos pää nousee korkealle vedestä, niska jäykistyy, vartalo kaartuu ja jalat painuvat veden alle ja silloin alat kyntämään vettä, opastaa Nina.

Tärkeää on lämmitellä vartalo kunnolla ennen veteen menoa ja venytellä. Voit käyttää pipoa, hanskoja ja tossuja. Älä koskaan mene uimaan yksin. Suomen ladun sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita talviuinnista. Tutustukaa ja sukeltakaa mukaan kokeneen harrastajan seurassa sikäli mikäli se on mahdollista.

Kuvassa: Yhdessä alkulämmittely ja venyttely. 

Nina opastaa oikeaa uintitekniikkaa ja kannustaa henkilökohtaisesti osallistujia.
Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.

Julkaistu

”Tilloo” vai ”tiloa”?

Lauri Hildén
SYSMÄ

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat saattaneet huomata, on Lähilehti loppukesän aikana uudistanut sloganiaan. “Lähilehti tulloo, jos sitä tilloo!” on muuttunut muotoon “Lähilehen soa, kun sen tiloa!”. Uusi iskulause on nähtävillä lehden etusivun yläkulmassa.

Muutos sai alkunsa Lähilehden pitkäaikaisen tilaajan ja Tampereen yliopiston kielikeskuksen entisen johtajan Antti Hildénin lähettämästä palautteesta toimitukselle. Hildén kritisoi sitä, että paikallisuuteen voimakkaasti ankkuroituvaa lehteä mainostetaan eri murteella, kuin mitä lehden levikkialueella puhutaan.

– Sysmän ja Hartolan murteeseen ei kuulu geminaatio eli konsonanttien kahdentuminen, ja pitääkin mennä muutaman pitäjärajan yli, ennen kuin tilloo ja tulloo -tyyppiset muodot yleistyvät, kirjoittaa sysmäläissyntyinen Hildén sähköpostissaan.

Yksittäisestä mainoslauseesta pohdintaa voidaan jatkaa myös pidemmälle. Sopii miettiä, mikä on paikallislehden vastuu oman alueensa murteen ja sitä kautta kulttuurin vaalimisessa. Vaikka uutisteksteissä ja muissakin juttutyypeissä on paikallaan käyttää hyvää yleiskieltä, ei oman pitäjän murteen ominaispiirteitä kannata silti unohtaa.

Esimerkiksi juuri mainoslauseet ovat erinomainen tapa nostaa esiin paikallismurteen pieniä nyansseja, jotka saattavat olla etenkin nuoremmalle sukupolvelle tuntemattomia. Toisaalta kannattaa muistaa, että murteen kirjoittamisessa on omat ongelmansa. Niillä ei ole yhteisesti sovittua kirjoitusnormia, ja tietyille murrepiirteille, kuten joillekin äänteille, kirjoituksellisen vastineen löytäminen voi olla vaikeaa.

-Hyvä ratkaisu murteen kirjoitetussa käytössä voisikin olla käyttää yksittäisiä, laajasti tunnettuja lausahduksia, joihin kiteytyy kaikkein tunnistetuimpia murrepiirteitä ja mahdollisesti myös kyseisen alueen ihmisiin liitettyjä ominaisuuksia, evästää Antti Hildén.

Aihe on myös sikäli ajankohtainen, että murteisiin suhtaudutaan nykyisin suopeasti. Julkisuuden henkilöt ovat saattaneet tehdä murteen puhumisesta osan henkilöbrändiään, ja moni nuorikin haluaa vaalia oman murteensa erityislaatuisuutta puheessaan, vaikka elämä olisikin vienyt kotoa pois esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Voi sanoa, että kieli on iso asia. Se on yhteisöjen tunnusmerkki, paikallisuuden kielellinen ilmenemismuoto ja ihmisen ensimmäinen äidinkieli – opimmehan ensiksi puhumaan ja vasta sitten kirjoittamaan.