Järjestöjen Joulumyyjäiset

Helena Mäkinen
HARTOLA

Järjestöjen joulumyyjäiset keräsivät kolmantena adventtina jälleen runsaasti väkeä Hartolan seurakuntatalolle. Alkuhartauden jälkeen alkoi kova pulina ja tohina, arpoja ostettiin ja tarkistettiin. Sitten kakut, leivät, mehut, sinapit, karjalanpiirakat, sämpylät, piparit ja monet muut jouluherkut löysivät ostajansa. Lämpimiä sukkia oli tarjolla isoihin ja pieniin jalkoihin. Kahvituksesta ja muista järjestelyistä vastasivat Maa- ja kotitalousnaiset.

Hieman ihmetytti, että järjestöjä oli paikalla vain kolme. Korona-aikako muutti tilanteen?
Myyjäisvieraat kuitenkin viihtyivät ja tekivät löytöjä.

Kuvassa: Maa- ja kotitalousnaisten värikkäitä tuotteita.

Eläkeliiton pöydiltä löytyi mm. ruisleipiä, kakkuja ja sukkia. Toisella pöydällä oli edellisenä iltana leivottuja karjalanpiirakoita, jotka ostettiin huippunopeasti.

SilmukkaKoukussa –arpajajaisissa oli mm. hienoja käsitöitä. Piparimökit olivat erityisen houkuttelevia.

Kahvin kanssa oli tarjolla suolaista ja makeaa.

Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.

Hartolan Yrittäjäjuhlat

Samuli Simula
HARTOLA
 
Viisikymmentä yrittäjää kohottaa alkumaljoja Hartolan yrittäjien vuosijuhlissa Shell Kuninkaanportissa. Vaikka viimeaikojen maailmantilanne on vaikea niin Hartolaan on kuluneen vuoden aikana perustettu yhdeksän uutta yritystä. 
 

  • Keskusta ei ole nyt yhtään niin Kaurismäkeläinen kuin se on joskus ollut, naurahtaa Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela avajaispuheessaan.
     
    Kivijalkaliikkeisiin on myös löytynyt uusia toimijoita ja valoja ikkunaa. Keskustan lisäksi yrittäjyys on laajalti levinnyt pieniin kyliin Hartolan ulkopuolella. Näin tarjonta on moninaista ja alueen kysyntään räätälöityä. Pienten kylien elinvoiman säilyminen on tärkeä kokonaisuuden kehityksen kannalta. 
     
    Tapahtumat houkuttelevat osallistujia eri puolilta Suomea ja tämä kasvattaa myös liiketoimintaa. Yrittäjät osallistuvat aktiivisesti kaikkeen tapahtumalliseen toimintaa. Varsinkin kulttuurillisiin tilaisuuksiin on panostettu runsaasti. Tämä antaa kunnalla tärkeää näkyvyyttä. Nykypäivänä kilpailu on kovaa.
     
    Päivi painottaa puheessaan:
  • On tärkeää, että paikkakuntalaiset ja yrittäjät myös itse arvostavat omaa osaamistaan tuoden sitä aktiivisesti ja ylpeästi esille. Kun kaikki osaaminen tunnetaan on yhteistyöhön ryhtyminen helpompaa. Unohdetaan vanhakantainen ajattelu muista yrittäjistä kilpailijoina ja nähdään heidät mieluummin mahdollisina yhteistyökumppaneina.
     
    Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korostaa puheessaan myös yhteistyön merkitystä. Yritykset ja yhteisöt ovat merkittävässä osassa kunnan kehitystä ajatellen. Jarkko haastaa kaikki yrittäjät kutsumaan hänen vierailulle yrityksiin jotta voi tutustua kattavasti koko  paikkakunnan palveluihin.
     
    Juhlassa palkittiin ensimmäistä kertaa Hartolan Vuoden Nuori Yrittäjä. Hän on Simo Tonteri. Vuoden Yrittäjä -viitan sai harteilleen Hart Control Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Ansiomerkkejä jaettiin neljä. Timanttiristin sai 30 vuoden yrittämisestä Juhani Talikka ja Kari Uustalo. Kultainen yrittäjäristi ojennettiin Jouko Lehtiselle. Pronssisen yrittäjäristin sai Tuija Valmela. Tuija kiittää lyhyessä puheessaan Hartolan Yrittäjiä kodinomaisesta lämminhenkisestä yhteisöllisyydestä. Sitä hän ei koskaan aikaisemmin ole kokenut ollessaan yrittäjänä muualla.
     
    Illallisen jälkeen korkkarit kattoon ja estradille astuu Duo Asa ja Mikko.

Kuvassa Palkitut vasemmalta: Jouko Lehtinen, Tuija Valmela, Juhani Talikka ja Kari Uustalo.

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Kiitos kaikesta -konsertti

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Baritoni Hannu Musakka esiintyi Tainionvirran seurakunnan järjestämässä yksinlaulukonsertissa Hartolan kirkossa viime perjantaina. Musakka lauloi ilman säestystä. Konsertin nimenä oli ”Kiitos kaikesta! Amen!”. Kaavilla asuva laulaja ja runoilija vaalii karjalaisia juuriaan ja konsertin kantavana teemana oli kiitollisuus. Musakka kiittää Luojaansa laulun ja runon keinoin juuristaan, suomalaisesta luonnosta, veteraanien tekemistä uhrauksista – koko elämästä.

Konsertin yhteydessä Musakka kertoi omista ja vanhempiensa ja esivanhempiensa elämän käännekohdista. Hän on syntynyt Lappeenrannassa jouluna 1945 ja hänen isänsä juuret ovat Kannaksella Pyhäjärven Musakanlahden kylässä.

-Kun parikymmentä vuotta sitten pääsin käymään Pyhäjärvellä, minulle tuli vahva tunne, että täältä minä olen kotoisin. Karjalaisuus kielessä on säilynyt, vaikka olen asunut pitkään muualla.

Myös pohjoinen Lappi ja Norja ovat Musakalle tärkeitä. Hän tekee siellä usein laulukeikkoja. Kiitollisuuden velassa hän kokee olevansa norjalaisille, koska hänen äitinsä isovanhemmat selvisivät hengissä 1860-luvun pahoista nälkävuosista matkustamalla kauas Jäämeren rannalle.

-Sen ansiosta mummoni, äitini ja minä synnyimme. Muuten se ei olisi ollut mahdollista, Musakka toteaa omilla verkkosivuillaan.

Musakka kertoi myös olevansa kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta. Hän mainitsi kahden vuoden takaisen pahan hirvikolarin Puumalassa elämän välitilinpäätökseksi. Hirvi kuoli, mutta hänelle varsinaisen tilinpäätöksen aika ei vielä ollut. Musakka selvisi onnettomuudesta laastarilla etusormessa.

Hannu Musakan kantava, laaja ja soiva ääni on parhaimmillaan kirkossa. Hartolan konsertti alkoi J. Alfred Tannerin kupletilla ”Elämäni on lauluni”. Ohjelmisto sisälsi tuttuja lauluja kuten ”Nocturne”, ”Oi kallis Suomenmaa” ja ”Veteraanin iltahuuto”. Harvemmin kuultuja laulujakin kuultiin, esimerkiksi P.J. Hannikaisen suomennos laulusta ”Toivioretkellä”. Laulu- ja runovalinnoillaan hän kunnioitti muun muassa Eino Leinoa ja Yrjö Jylhää sekä viime vuonna menehtynyttä säveltäjä Kari Tikkaa. Laulujen väliin sijoittuneista runoista useat olivat Hannu Musakan omia.

Runoja Musakka on kirjoittanut tuhansia, mutta runokirjan julkaiseminen odottaa vielä.

-Ehkä sitten, kun ne vielä paranoo, hän totesi.

Kuvassa: Hartolan kirkossa esiintynyt Hannu Musakka on kiitollinen elämälle.