Avainsana: Hartola

Helena Mäkinen
HARTOLA

Yhdystiellä vietettiin pikkujoulua. SilmukkaKoukussa ry:n ikkunassa oli jälleen päivittäin vaihtuva adventtikalenteri, jossa Silmu-Pupu virittää isoja ja pieniä ohikulkijoita lähestyvään jouluun.

Yhdistyksen puheenjohtajalta Eija Kunnaskarilta pitää kysyä, joko Silmukassa on valjastettu tekoäly käsitöiden tekoon?

• Ehei, teemme käsillä niin kauan kuin ne toimivat. Käsitöiden teko on kaikin puolin hyödyllistä ja virkistävää. Vaikka olisi sormissa nivelrikko, niin silloinkaan ei malta lopettaa kuin joksikin aikaa. Käsillä tekeminen on tosi monipuolista terapiaa. On myös mukava saada jotain näkyvää aikaan.

Mikä on ollut Silmukan paras juttu tänä vuonna?

• Tekisi mieli vastata, että Taiteiden Yö, koska se on joka vuosi hieno. Mutta meillä oli tänä vuonna Pienet neuleet –juttu, johon osallistui jäseniämme ja muita halukkaita. Teimme sukkia, lapasia, pipoja, kasseja, kaulahuiveja ja pussukoita. Ne sai tehdä virkaten tai neuloen. Käärimme ne pusseihin ja piilotimme ympäri Hartolaa. Niitä oli tosi monessa paikassa, mm. kunnantalon ovella, kirjaston sisäänkäynnin luona, riippusillan hiekotuslaatikon luona – joku oli senkin bongannut! – venerannassa uuden laiturin pöydän alla… Facebookiin tuli juttu, että 8-vuotias poika oli varta vasten kahdeksalta aamulla lähtenyt etsimään neuleita ja löytänyt kolme pakettia: lapaset, pipon ja pussukan. Yhden hän oli antanut isälleen, yhden siskolleen ja yhden pitänyt itse. Idean keksimme yhdessä, kerran aikaisemmin oli vastaava Sukat ja Lapaset –nimellä. Saimme tästä jutusta monta iloista viestiä.

Missä kokoonnutaan jatkossa, kun tästä tilasta luovutaan?

• Me palaamme alkujuurillemme, kun olimme kahviloissa. Olemme jo sopineet, että tammikuun ajan saamme kokoontua Herkkukammarissa ja jatkamme siinä, jos Pirkolle sopii, mutta varmaan jalkaudumme muuallekin. Kesällä voimme pistää teltan pystyyn vaikka keskelle toria, kun meillä on näppärä telttakatos. Tätä piha-aluetta saamme käyttää jatkossakin. Olisi mukavaa, kun ihmiset tulisivat katsomaan ja juttelemaan. Tämä tila oli tärkeä turvapaikka korona-aikana, pystyimme pieni porukka kerrallaan kokoontumaan, kun muut paikat olivat kiinni.

Pikkujoulun viettäjiä kokoontui kahville ja glögille. Tutussa tilassa haluttiin vielä viettää yhteinen hetki. Tapahtumia järjestetään edelleen ja tammikuussa palataan alkuperäiseen neulekahvilatoimintaan perjantaisin klo 17 alkaen.

Kuvassa: Anni tuli ovesta huolestuneena ja kysyi, tarvitseeko ikkunassa pitkää pituuttaan makaava Silmu-Pupu elvytystä. Eija toppuutteli ja kertoi, että pupu tekee lumienkeleitä. Hauskaa porukkaa!