Avainsana: Hartola

Julkaistu

Valopyöräily

Samuli Simula
HARTOLA

 – Hartolan valopyöräily järjestettiin nyt toista kertaa. 

Hartolan Martat valaisee Visantien ”Olohuone”-puiston useilla kymmenillä lyhdyillä hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkua. Värikkäästi koristeltuja pyöräilijöitä ja vilkkuvaloja lähestyy puistoa kaikista ilmansuunnista. Reilu viisikymmentä pyöräilijää saapuu paikalla.

Valopyöräilyyn osallistujien kohtaaminen saa hymyn kaikkien huulille. Nuorimman osallistujan potkupyörän rinnalle kurvaa hieman varttuneempi rouva rollaattorillaan.

Tapahtuman lisäksi heitä yhdistää etenemistapa. Kaiken karnevaalihengen takana on todella tärkeä muistutus valojen käytöstä syksyn pimeässä ja hämärässä. Mennään kaikessa turvallisuus edellä. Osallistujille annetaan vielä ennen starttia Hartolan Ladun ja Pyöräpalvelu Ari Kääriäisen lahjoittamat heijastimet. 

 – Partiolainen Siiri löysi Keski-Euroopassa järjestettävät valopyöräily festivaalit ja siitä idea meidän tapahtumaan, valaisee Satu Mäyrä. Satu itse edustaa tapahtuman järjestäjäpuolelta Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja NMKY:tä. 

Värikäs joukko starttaa puistosta iltahämärään. Täydellinen ilma pyöräilylle. Vaikka on jo hieman pakkasta ovat ajoradat sulat ja kuivat. Reitin varrella on järjestetty liikenteenohjausta tapahtumaa turvaamaan. Valopyöräilijöiden kulkue ei varmaan jätä ketään kylmäksi. Reitin varrella on mukavasti kannattajia ja hämmästelijöitä. 

Joukossa on runsaasti nuoria. He liikkuvat kaduilla usein vielä vanhempien seurassa. Hauskan yhdessä tekemisen kautta tänään opetellaan liikenneturvallisuutta. Aina, kun on mahdollista tulee muistuttaa aikuisia. Ottakaa nämä nuoret kulkijat liikenteessä aina varovaisuudella huomioon. He vasta opettelevat
sääntöjä ja kulkemista. 

Maalissa testataan Hartolan Partiolaisten makkaranpaistotaidot. Hyvä lämmin yhteishenki nuotion ympärillä ja kyllä, makkarat ovat todella maukkaita. 

Pyöräliitto on pyöräliikenteen valtakunnallinen edunvalvoja. Yksi heidän tehtävistä on kasvattaa pyöräilyn suosiota. Liitto osallistuu myös Hartolan Valopyöräilyyn. Jokainen suomalainen pyöräilee jossain vaiheessa elämää. On odotettavaa, että tällainen tapahtuma on tulevaisuudessa valtakunnallinen. 

Illat pimenevät ja viilenevät. Mennään liikenteeseen oikeilla varusteilla, toiset huomioon ottaen yhdessä ja turvallisesti eteenpäin.

Kuvassa: Koko perheen yhteinen pyöräilytapahtuma.

Julkaistu

Nelostien toimenpidesuunnitelmaa esiteltiin Hartolassa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Nelostie on Suomen merkittävin väylä pohjois-etelä -suunnassa ja liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi sille ollaan laatimassa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan ja Hämeen ELY -keskusten ja suunnitelmaa laativan A -insinöörien edustajat esittelivät tien ensimmäisiä suunnittelmia Hartolassa viime perjantaina. Runsas joukko asiasta kiinnostuneita kuntalaisia saapui paikalle, sillä koskeehan esisuunnitelma ensisijaisesti väliä Lusi – Oravakivensalmi.

– Tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta, parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, sekä vähentää liikenteen päästöjä, kiteytti ELYn edustaja Anna Elf.
Suunnitellun tieosuuden liikennemäärä on keskimäärin 6000-7000 autoa vuorokaudessa (kesällä suurempi) ja hankkeen kustannusarvio on 300 milj. euroa. Elfin mukaan näin suuri hanke etenee vaiheittain, tavoitetila toteutuu pitkällä aikajänteellä.

A-insinöörien konsultti Piritta Laitakari esitteli uteliaalle yleisölle joitakin suunnitelman tavoitteita.

– Suunnitelmissa on rakentaa jatkuva ohituskaistatie, missä ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain tai perättäin. Koko jaksolle rakennetaan kattava rinnakkaistieverkko, mikä mahdollistaa varareittijärjestelmän ja erottaa hitaan liikenteen valtatieliikenteestä.

Koko matkalle tulisi ainakin kuusi eritasoliittymää: Pääsinniemi, Onkiniemi, Nuoramoinen, Koitti, Hartolan keskusta ja Ruskeala. Liittymistä syntyikin tilaisuudessa vilkasta keskustelua ja Laitakarin mukaan niiden tarkka sijainti täsmentyy jatkossa.

Rinnakkaistiet jatkuvat Oravakivensalmeen saakka, joko nelostien länsi- tai itäpuolella.

Hartolan eteläosassa sijaitsevat Pohjolan ja Ahveslammen kohdat eivät sisälly suunnitelmaan, koska siellä harkitaan tien parantamisvaihtoehtoja uudelle linjaukselle.

Keskustelun aikana yleisöstä kuultiin toive, että myös hankkeen negatiiviset vaikutukset otetaan julkaistavaksi suunnittelmaan. Yhdessä puheenvuorossa toivottiin koko tieosuudelle nelikaistatietä keskikaiteella varustettuna. Koitti-Murakan liittymää toivottiin lähemmäksi Tainionvirtaa ja rinnakkaisteiden linjaukset toivottiin tehtäväksi peltojen laidoille.

Tilaisuuden lopuksi tutkittiin pöydille levitettyjä karttoja ja suunnittelijat saivat tarkempia toivomuksia jatkokäsittelyyn.

Toimenpidesuunnitelma valmistuu keväällä 2024.

Kuvassa: Nelostien uudet suunnitelmat kiinnostivat hartolalaisia.

Julkaistu

Pintapyynnin uranuurtaja Hartolassa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Veikko Viitaniemen pihapiirissä vastaantulokomiteaa johtaa Urkki, komea pystykorva. Sen vanavedessä pyyhältää neljä pentua, joiden emo Raiku loikoilee matkan päässä. Hanhet taapertavat pihamaalla kaikessa rauhassa. Talon isännän kanssa on tarkoitus keskustella pintapyynnistä, joka on Raikun lempilaji.

Koirakatras teettää töitä.

– 3-4 kertaa päivässä keitän niille neljän litran kattilallisen ruokaa. Ne syövät paljon, mutta on niitä kiva seurata. Päivän ne ovat pihassa vapaana, mutta kun ne huomaavat, että menen sisälle, koko kakaralauma pölähtää sinne perässäni!

Viitaniemi kertoo pintapyynnistä, josta on jahtimuotona puhuttu muutaman vuoden ajan.

– Kun päästän Raikun illan hämyssä pellonreunassa irti, se kiertää koko peltoaukean. Jos siellä on supeja tai mäyriä, se ottaa vainun, lähtee seuraamaan jälkeä, pysäyttää ja alkaa haukkua.

Raiku etsii nimenomaan pienpetoja. Supi, mäyrä, minkki, kettu ja näätä saavat sen valpastumaan. Miten vahingollinen mäyrä on?

– Se on supin veroinen tuholainen. Olen kolmen vuoden aikana ampunut niitä tästä ympäristöstä toistasataa. Supeja ammun vuosittain 60-70.

– Mäyrällä on huono näkö, mutta hyvä kuulo ja hajuaisti. Jos niitä on metsässä, ne löytävät jokaisen metsäkanalinnun pesän, koska linnut hautovat kolmisen viikkoa.

Moni sanoo Viitaniemelle, että mäyriä on vähän. Mutta harva näkee pienpetoja, koska ne liikkuvat pääasiassa öisin. Paras jahtipäivä on sunnuntai.

– Ne mäyrät ja supit, jotka ovat vähän tottuneet ihmisiin, saattavat tulla sunnuntaina hiljentyneiden mökkien pihoihin jo iltapäivällä tarkistamaan, löytyisikö kompostista tai muualta ruokaa.

Viitaniemi tuumii, että pintapyynti olisi nuorille hyvä metsästysmuoto, koska sitä voi harrastaa vuoden ympäri.

– Supi ja minkki ovat vieraspetoja, niillä ei ole rauhoitusaikaa, muiden metsästysaika alkaa 1.8. ja päättyy 31.3.

Loukkupyyntiä Viitaniemi pitää melko tehottomana pintapyyntiin verrattuna.

– Loukulla saa muutaman supin vuodessa, mutta Raikun haukusta olen 3,5 vuoden aikana ampunut lähes 300 pienpetoa. Niitä on nyt tässä 5 kilometrin säteellä hyvin vähän.

Mikä merkitys pienpetojen pyynnillä on luonnolle?

– Metsästysseuran miehet tekevät riistakolmiolaskentaa. He sanovat että tässä ympäristössä on hyvin metsäkanalintuja. Kun alan syksyisin kulkea metsässä, siellä on paljon pyy-, teeri- ja metsopoikueita. Myös rusakko- ja jäniskanta kasvaa.

Kuvassa: Neljää yhdeksän viikon ikäisiä veitikkaa on vaikeaa saada kuvaan yhtä aikaa. Yksi pennuista jää Viitaniemelle, mutta kolme riistaveristä pintapyytäjän pentua on vielä kotia vailla. Metsästäjä-lehdessä (5/2023) on kerrottu pentueesta sivulla 23.

Julkaistu

Hartolan Vuoden Yrittäjä 2023 – HartControl Oy

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan vuoden 2023 yrittäjiksi on valittu HartControl Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Vuodesta 2006 toiminut yritys tarjoaa automaatiojärjestelmiä kaikille teollisuuden aloille. Tyypillisiä firman asiakkaita ovat esimerkiksi konepajat ja sahat. Henkilökunnalla on kokemusta alalta jo 35 vuoden ajalta.

Niin Rolig kuin Pajunen ovat hartolalaisia. Yritys toimii Hartolasta käsin koko Suomen alueella ja myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Venäjälläkin oli paljon projekteja, ennen sen aloittamaa sotaa.

Oskari Pajunen kertoo, että HartControl on perustettu loppuvuodesta 2006. Taustaa alalta Roligilla ja Pajusella on konepajayritys Har-Ko Oy:ltä. Eri vaiheiden kautta Pajunen ja Rolig päätyivät perustamaan HartControl Oy:n, jonka tärkein asiakas oli alkuun sittemmin toimintansa päättänyt Har-Ko Oy. Alkuvaiheessa osakkaana oli myös Har-Kon omistaja.

-Sana oli kiirinyt. Teimme sähköjä koneisiin eri puolilla. Pikku hiljaa asiakkaita tuli lisää, Pajunen muistelee.

-Mekaaninen metsäteollisuus – se on meidän suurin työllistäjämme. Meillä on tietysti asiakkaita myös metsäteollisuuden ulkopuolelta. Ja onhan niitä läheltäkin kuten esimerkiksi Hartolan Kuningaslämpö. Suurimmat asiakkaat ovat Suomen johtavat metsäyritykset ja konepajat, jotka valmistavat tehokkaita koneita mekaaniselle metsäteollisuudelle. Tyypillisesti toimitamme asiakkaillemme konelinjojen automaation ja sähköistyksen kokonaistoimituksena. Omissa hankinnoissamme pyrimme löytämään tuotteet ja palvelut tästä lähialueelta.

-Metsäteollisuuden suhdanteet vaikuttavat tietenkin työtilanteeseen. Koronakin vaikutti, kun puutavaraa meni solkenaan. 2007 alkanut taantuma oli hiljaista aikaa. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että hiljaisemmat hetket mahdollistavat suman purkamista.

Oskari Pajusen mielestä hän ja Rolig yrittäjinä sopivasti täydentävät toisiaan. Rolig kehittää automaatiotekniikoita ja hän taas tykkää eniten ratkaista haastavampia vikoja ja ongelmia.

-Asiakkaamme arvostavat kykyämme toimia joustavasti, ammattitaitoa ratkaista heidän tuotannon ongelmiaan ja sitoutumista yhteisiin projekteihin, toteaa Rolig.

Työntekijöitä HartControlilla on tällä hetkellä noin kymmenen, suuren osan tehdessä etätöitä.

Kuvassa: Hartolan vuoden yrittäjät Markku Rolig (vas.) ja Oskari Pajunen. Kuva: Kai Virtanen.

Oskari Pajunen johdottamassa ohjauskoteloa. Kuva Ilkka Hörkkö.
Julkaistu

Tainionvirran Taimenet notskilla

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Partiolippukunta Tainionvirran Taimenet järjesti kaiken kansan notski-illan viime viikon maanantaina Sysmässä ja tiistaina Hartolassa. Luvassa nuotiolla oli lettujen ja vaahtokarkkien paistamista sekä pieniä tehtäviä. Samalla voi tutustua paikalliseen partiotoimintaan.

Sysmässä tapahtuma järjestettiin Campingilla ja mukana kerrottiin olleen niin partiolaisia kuin ei-vielä-partiolaisiakin.

Hartolassa kokoonnuttiin hienossa elokuun illassa elämyspuisto Olohuoneella. Letunpaiston ohessa saattoi kokeilla muun muassa palapeliä ja huojuvan tornin rakentamista. Hartolassa Sudenpentujen ja Seikkailijoiden ryhmää vetävä Mari Lehtosaari-Miller kertoo partiolaisten viikkotoiminnan olevan kesällä tauolla. Notski-ilta on hänen mukaansa markkinointia, jolla yritetään saada uusia lapsia kokeilemaan partiotoimintaa.

-Kesällä on viikoittaisesta toiminnasta taukoa, mutta oman lippukunnan leiri järjestettiin Olavinrannassa. Nyt elokuun lopulla alkavat viikoittaiset kokoontumiset. Tarkoitus on ainakin aluksi touhuilla mahdollisimman paljon ulkona. Kaikenlaista on ohjelmassa: leivontaa, lintujen tuntemusta, lemmikkiteemaa ja metsäretkeilyä, selviytymistaitoja, auttamista, toisten huomioimista – sitähän se partio on. Ensiaputaidot ovat tärkeitä, Sudenpennuilla aloitetaan ihan laastarin laittamisesta. Viime vuonna meillä oli yöretkikin. Seurakunnan mailla on aika alkeellinen hirsikämppä, mutta voi siellä yöpyä talvellakin, Lehtosaari-Miller kertoo.

Vastuukysymysten vuoksi partiolaistenkin retkeily on hieman erilaista kuin joskus aikaisemmin.

-Itse olen ollut partiossa jo ihan lapsena, välillä oli pitkään taukoa ja nyt olen taas mukana.

Tainionvirran Taimenet kokoontuvat Sysmässä Järjestötalolla maanantaisin kello 17.00-18.30. 7-9 -vuotiaat Sudenpennut ja 10-12 -vuotiaat Seikkailijat kokoontuvat samaan aikaan.

Hartolassa kokoonnutaan tiistaisin seurakunnan tiloissa. Sudenpennut ovat koolla kello 16.00-17.00. Kello 17.00 aloittavat Seikkailijat sekä 12-14 vuotiaat Tarpojat. Lehtosaari-Miller kertoo, että mukaan mahtuu hyvin. Niin vanhoja kuin uusia jäseniä toivotaan mukaan partioon.

-Ehdottomasti myös aikuisia kaivataan toimintaan mukaan, hän korostaa.

Kuvassa: Partiolaisten ohjaajia Hartolan notski-illassa: Mari Lehtosaari-Miller, Aada Mäyrä, Julia Mäyrä ja Mira Sulka.