Väestönsuoja omassa pihassa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän ja Heinolan rajalle Pääsinniemen tien läheisyyteen valmistui kesän aikana väestönsuoja. Valtakunnallista huomiota saavuttanut yksityinen hanke on tässä koossa Suomessa ainutlaatuinen. Sen arkkitehtina toimi Pekka Rajajärvi, joka toteaa työurallaan olleensa mukana noin 20 000 väestönsuojan perustamishankkeessa.

Rajajärven voi sanoa olevan alansa ykkönen Suomessa. Sen hän myönsi itsekin. Noin 40 vuoden työura alalla sisäministeriössä väestönsuojavastaavana, työskentelyn jatkuessa edelleen eläkepäivinä, sekä massiivisen tietoteoksen ”Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016” kirjoittaminen antavat Rajajärvelle kaiken tietotaidon mitä väestönsuojan rakentamiseen tarvitaan.

Nuoramoisten kylältä kymmenisen kilometriä hiekkateitä ja ollaan Keskinen -nimisen järven rannalla. Heinolan alueelle Rajajärvi kertoo olevan matkaa noin 50 metriä. Piha-alueella on siisti, kookas, varastolta näyttävä rakennus, joka paljastuu joksikin ihan muuksi.

-Ostanko uuden sähköauton, kun vanha Volvoni toimii täysin, vai rakennanko väestönsuojan?

Rajajärven pohdinta viime vuodenvaihteessa kääntyi väestönsuojan rakentamiseen.

Huhti-toukokuun aikana hän selvitti rakentamisen kustannukset ja kesäkuun alussa rakennuslupa laitettiin vireille. Itse rakentamisprojekti kesällä oli hämmästyttävän nopea. Elementit olivat pystyssä ja katto valettuna elokuun puolivälissä. Syyskuussa oli valmista ja viime viikon tiistaina oli pienimuotoinen vihkiäistilaisuus. Väestönsuoja on Rajajärven oma hanke, mutta sisäministeriö oli hyvin tietoinen asiasta ja seurasi hanketta suurella mielenkiinnolla.

Väestönsuojelu on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin ajankohtainen aihe. Tämä tai oman perheen tai lähiseudun asukkaiden suojelu kriisitilanteessa oli vain yksi tekijä väestönsuojan toteuttamisessa. Hanketta voidaan helposti monistaa.

-Tätä voidaan käyttää koulutustarkoituksiin ja tehdä vaikka miehityskoe. Ulkomaillakin ollaan kiinnostuneita, Ukrainaan tästä on jo viety knowhowta, Rajajärvi kertoo.

Hän teetti rakentamisesta myös videon.

Kuvassa: Pekka Rajajärvi on Suomen paras alan asiantuntija. Ulkovarastomaisen kuoren alta paljastuu viimeisen päälle oleva väestönsuoja. 

Faktoja:
-Suomi on väestönsuojelun mallimaa, väestönsuojia on noin 50 500 ja suojapaikkoja 4,8 miljoonaa
-Rajajärven suoja on 66-neliöinen, paikkoja on 88 hengelle
-Kaikki on tehty tarkasti suomalaisten määräysten mukaisesti
-Rakentamisessa käytettiin 200 tonnia betonia ja yhdeksän tonnia terästä
-Kokonaisbudjetti noin 160 000 euroa
-Lisäkustannuksia toi rakennuksen julkisivuverhoilu

Lehdenjako-ongelmat sivukylillä

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Hämeen media on jakanut asiakkailleen tiedotteen. Siinä kerrotaan, että kustannustason nousun vuoksi viikonlopun jakeluun tulee muutoksia. Muutoksien avulla pyritään turvaamaan lehden jakelu myös tulevaisuudessa. Muutos astuu voimaan Hartolassa 30.11. ja Sysmässä 14.12. Lauantai- ja sunnuntailehdet tullaan jakamaan useamman talouden yhteislaatikkoon. Osa yhteislaatikoista on jo käytössä ja osa tulee uusia. Hartolassa tämä on herättänyt todella vilkasta keskustelua sivukylien lehdenjako-ongelmista. Ilmoitus koskee Hämeen media Oy:n lehtiä. Jokaiselle asiakkaalle on ilmoitettu erikseen omassa tiedotteessa tarkasti, mistä oman lehden voi tulevaisuudessa noutaa.

  • Tietojeni mukaan tämä on viimeinen alue, jossa mediatalo tekee muutokset. Muualla muutokset on tehty jo vuosia sitten. Ilmoituksemme koskee meidän mediakonsernin lehtiä. Pääsääntöisesti se koskee tietenkin Sysmä-Hartola -alueella Itä-Hämeen jakelua. Kuluttajalle muutos on tietenkin harmillinen. Olemme lähettäneet sysmään 218 kirjettä ja Hartolaan 222 kirjettä. Kirje menee kaikille, jotka ovat piirillä, jossa muutokset tapahtuvat. Noin puolelle kirjeen saajista jakeluun ei tule mitään muutosta, vaan he saavat tulevaisuudessakin lähetykset samaan laatikkoon kuin tällä hetkellä. Posti tulee numeroimaan laatikot uudelleen ja sen takia kirje on lähetetty kaikille, vaikkei muutosta jakeluun tule, avaa tilannetta kuluttaja myynnin johtaja Timo Sutinen.
  • Nyt näyttää kyllä, että kyläkunnille tulee vain yksi tai kaksi heittolaatikkoa. Joillekin matkaa laatikolle saattaa nyt tulla jopa kymmenen kilometriä. Meillä kahden lehden hakeminen aiheuttaa viikonloppuna kahdenkymmenen neljän kilometrin ajoa, kertoo omalta osaltaa hartolalainen Timo Saarinen.

Varsinkin vanhemmille lukijoille paperilehden merkitys on suuri. Vaikka heillä on tilaajana oikeus myös näköislehden lukemiseen netissä, niin paperinen versio on heille kuitenkin se ainoa ja oikea. Nyt jakelun muuttuessa saattaa olla että viikonloput lehdet on mahdoton noutaa. He voivat ilmoittaa tämän Hämeen Median asiakas palveluun ja viikonlopun lehdet jaetaan heille seuraavan arkijaon yhteydessä.

Monesti arvostellaan kuinka jakelussa tapahtuu myöhästymisiä ja postia jopa katoaa. Jakelua hoitavat yritykset saavat kritiikkiä. Mahdollista on usein tilata myös pelkkä digiversio. Se ei jakelussa katoa ja ilmestyy ajallaan. Lisäksi kaikki vanhat lehdet on myös usein arkistoitu ja vuosia vanhemmat lehdetkin ovat luettavissa uudelleen milloin vain. Kaikki digilehteä eivät halua ja osalle se voi olla jopa mahdotonta puutteellisten teknisten laitteiden takia.

  • Herättää ajatuksia: Mikäli en saa lehteä paperisena ajallaan, niin tilaus loppuu kokonaan, pohtii Timo Saarinen.

Paperisen postin jakelu vähenee koko ajan, kun yritykset, virastot ja eri tahot siirtyvät digitaaliseen viestintään ja laskutukseen. Postilähetysten jatkuva väheneminen nostaa jakelun hintaa koko ajan huomattavasti. Kuluvan vuoden kevätkesästä Posti ilmoitti lopettavansa ilmaisjakelulehtien jakamisen kokonaan.

Sutisen mukaan viikonloppujakelut Posti todennäköisesti ostaa alihankintana jakelijoilta. He ovat yhteistyössä katsoneet jakelijoiden kanssa reitit ja suunnitelleet uuden jakokäytännön. Lopullisen sopimuksen tekee Posti, eikä Sutinen tiedä, ovatko muutokset vähentäneet jakelijoita, mutta piirien suurentamisen syy on todennäköisimmin säästöt.

Postista sain vastauksen, että minuun ollaan yhteydessä lähiaikoina asian tiimoilta.

Saarinen ihmettelee, minne menevät sanomalehtien jakeluun tarkoitetut valtion avustukset, joilla turvataan jakeluverkkoa.

Postilta voin tätäkin asiaa tiedustella.

Paikallismediat ovat kuitenkin niin tärkeä jo kunnan ja kuntalaisten identiteetin kannalta, että jatkakaa tilauksia. Lopettamalla vain varmistettaisiin, että kaikki siirtyy todellakin nettiin. Mikäli tiedon levitys jäisi riippuvaiseksi valtakunnallisista medioista, niin omaa pientä kuntaa käsittelevää artikkelia voi joutua odottelemaan vuosikausia.

Kuvassa: – Siirretäänkö valtion lehtijakelutukea nyt tilaajille, jotka itse joutuvat lehtensä hakemaan, kysyy Timo.

Palokunnat mukana hiljaisessa hetkessä

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan Palokunta ja Sysmän VPK olivat mukana pelastusalan mielenilmaisussa turvallisemman liikenteen puolesta. Tempaus järjestettiin 16.10. klo 18.00-18.05 ympäri Suomea. Siihen osallistuttiin ulkomaita myöten. Tuolloin pelastusalan edustajat pysähtyivät viideksi minuutiksi hiljaiseen mielenilmaisuun paloasemien pihoille tai turvalliseen paikkaan liikenneväylien varrelle.

Hiljaisen hetken taustalla on tunnetun pelastajan ja liikenneturvallisuusaktiivi Mikko Saastamoisen menehtyminen pyörälenkillään Kangasniemellä 1.10. Saastamoinen valittiin vuoden palomieheksi vuonna 2020 ja hän koulutti kollegoitaan Suomessa ja ulkomailla. Hän joutui auton yliajamaksi ja ajoneuvon kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta.

Tempauksessa huomioitiin myös muuta riskikäyttäytymistä liikenteessä.

-Olemme huolissamme päihtyneistä liikenteessä. Myös esimerkiksi kännykän käytöstä johtuva tarkkaamattomuus aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita. Valitettavasti liikenteessä on havaittavissa myös piittaamattomuutta ja negatiivista asennetta suhteessa muihin liikkujiin. Tämä näkyy mm. pyöräilijöiden vaarallisissa ohituksissa, joiden seuraukset ovat nähtävissä myös oman henkilökuntamme tapaturmissa, todetaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen mielenilmauksen tiedotteessa.

-Älä koskaan lähde päihteiden vaikutuksen alaisena liikenteeseen ja estä myös muita tekemästä niin, tiedotteessa vedottiin.

Hartolan Palokunnan varapäällikkö Hannu Saarinen kertoi tapahtuman olleen maanlaajuinen. Tapahtumat pyrittiin järjestämään niin, etteivät ne aiheuta liikennehaittaa. Hartolan Palokunta autoineen kokoontuikin mielenilmaisuun kevyen liikenteen väylälle Metsäkosken suoralle kirkonkylän eteläpuolelle.
Saarinen toi esiin myös uuden ilmiön tieliikenteessä kolaripaikoilla.

-Ihmiset tulee tilannepaikalle autoineen ja katselevat mitä on tapahtunut. Joskus tämä aiheuttaa pikku kolhuja, kun ei keskitytä ajamiseen.

Toinen ongelma on kolaripaikoilla kuvaaminen. Se on tahditonta ja voi aiheuttaa vaaratilanteita. Pelastajat toivovatkin pääsevänsä tekemään tärkeää työtään rauhassa.

-Haluamme ilmaista ihmisille, että pelastusala on huolissaan tieliikennekäyttäytymisestä ja alkoholin ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajamisesta, Saarinen korosti.

Kuvassa: Hartolan Palokunta kunnioitti menehtyneen muistoa ja halusi muistuttaa turvallisesta liikenteestä.

PÄÄKIRJOITUS 3.10.2024

Upeaa kuitenkin!

Marttiina Lallukka

Mitä on olla Sysmän Vuoden 2024 Yrittäjä? Fantastista!

Bisnes ei ole kuitenkaan pelkkää ruusuilla tanssimista. Työ on henkisesti aika raskasta. Kroppa on kovilla, kun stressitaso on korkealla ja olen huomannut, että oma stressitasoni on liian korkealla, mutta mikä auttaa? Olen ikuiseksi riesaksi saanut urtikarian eli nokkosrokon, joka on viheliäinen iho-oire ja jossa ympäri kehoa voi nousta kutiavia paukamia. Olen varma, että voimakas stressi sai minulle aikaan urtikarian vuosia sitten. Kerroin stressistä silloin myös ihotautilääkärille. Muistan aina, kuinka ihotautilääkäri sen todetessaan sanoi minulle näin: ”Stressiä tulisi vähentää.” Siis yrittäjänkö tulisi stressiä vähentää? Hah, helppoa on sanoa niin. Myös sydämen ylilyöntejä minulla on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin. Välillä taas ei tule uni, kun työasiat mietityttävät yöaikaan. Onneksi näitä yövalvomisia ei ole ollut usein.

Suurta vastapainoa antaa on rakastava ja tukea antava perhe, mutta myös suurenmoinen työporukka, jonka kanssa Lähilehteä yhdessä tehdään. Joka viikko pidetään palaveri, sovitaan toimittajien jutut ja palaveri on aina vahvan kahvin kera tietenkin. Ilman ei nimittäin ”juttu luista”. Monesti jutellaan myös höpönlöpöjä. Yhteiset hetket ovat meidän tiimimme suola.

Lähilehden valinta Sysmän Vuoden 2024 Yritykseksi on meille merkityksellinen asia: Lähilehteä tilattavana sanomalehtenä kunnioitetaan ja meidän tekemistämme arvostetaan. On meille tärkeää, että Lähilehden jutut ovat niin tuoreita, kuin vain on mahdollista ja noudatamme jutuissa puolueetonta journalismia. Lähilehteä tehdään kuntalaisille, aivan kaiken ikäisille mutta myös valtavan suurelle joukolle alueiden vapaa-ajan asukkaita. Hyvät tilaajat, kiitos! Olette meidän arvokkaita asiakkaitamme ja on myös teidän ansiotanne, että Lähilehti on tänä vuonna Sysmän Vuoden Yritys.

Sysmän ampujilla tarkka sihti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Sisun ampujat ovat menestyneet kilpailuissa erinomaisesti viime vuosina. Suomen mestaruuksia on tullut niin yksittäisille ampujille kuin myös joukkuekisoissa. Ampumajaoston puheenjohtajana 15 vuotta toiminut Ari Meinander kertoo, että Sisulla on ollut onni saada riveihinsä taitavia ampujia.

– Toivon vain lisää harrastajia paikkakunnalta, sillä suurin osa Sisun joukkueesta asuu muualla: Mäntyharjulla, Luhangassa, Pihtiputaalla, Lappeenrannassa…

Lisenssin lunastaneita ampujia on kaikkiaan 8 ja ampumajaoston jäsenmäärä on 27, joten kovin suuresta joukosta ei puhuta.

Jaosto pitää ampumakerhoa koululaisille ilma-aseilla yhdessä kunnan nuorisotoimen kanssa tiistaisin. Kerhon toiminta alkoi äskettäin ja jatkuu 10.12. asti. Aikuisten kerho alkaa heti koululaisten kerhon jälkeen.

– Kesällä meillä on harjoitusvuoro ruutiaseilla riistanhoitoyhdistyksen radalla Nuoramoisissa. Kilpailutoimintaan osallistumme SM-tasolla ja järjestämme itse 1 -2 ilma-asekisaa vuoden aikana.

Jaoston puheenjohtajalla on itsellään takana mittava kilpa-ampujaura. Hän aloitti ampumaharrastuksen pistoolilla v. 1990, sitä ennen hän oli ampunut metsästysaseilla. Ensimmäinen SM-mitali annettiin kouraan v. 1994 – hopeaa isopistoolilla.Hän kuului pitkään vakio- ja isopistoolin maajoukkueeseen ja osallistui muutamiin EM- ja MM-kisoihin ilman suurempaa menestystä. Paras saavutus oli Eurooppa-cupin hopea isopistoolilla v. 2009 Sveitsissä. SM-tasolla Meinander on kahminut useita kymmeniä mitaleja 30 vuoden aikana, mm. isopistoolin mestaruus kolmena vuonna peräkkäin vuosina 2012-2014. Viime aikoina ikäsarjoissa on mitaleja tullut runsaasti, mutta tänä vuonna hopeaa myös M-sarjassa. Meinander on edustanut Sysmän Sisua vuodesta 2019 lähtien (silloin Sisu täytti 100 vuotta).
Arin mukaan Sisu saa tätä nykyä kovan joukkueen Y50-sarjaan.

– Voitimme tänä vuonna joukkueena 50 m pistoolin ja saimme pronssia vakiopistoolissa ja isopistoolissa.

Lähiajan tapahtumiin kuuluvat em. ampumakerhot ilma-aseilla ja omat kisat samoin ilma-aseilla. Ajankohta on vielä päättämättä.

Kuvassa: Ari Meinander jälleen ykköspallilla.