SilmukkaKoukussa pikkujoulutunnelmissa

Helena Mäkinen
HARTOLA

Yhdystiellä vietettiin pikkujoulua. SilmukkaKoukussa ry:n ikkunassa oli jälleen päivittäin vaihtuva adventtikalenteri, jossa Silmu-Pupu virittää isoja ja pieniä ohikulkijoita lähestyvään jouluun.

Yhdistyksen puheenjohtajalta Eija Kunnaskarilta pitää kysyä, joko Silmukassa on valjastettu tekoäly käsitöiden tekoon?

  • Ehei, teemme käsillä niin kauan kuin ne toimivat. Käsitöiden teko on kaikin puolin hyödyllistä ja virkistävää. Vaikka olisi sormissa nivelrikko, niin silloinkaan ei malta lopettaa kuin joksikin aikaa. Käsillä tekeminen on tosi monipuolista terapiaa. On myös mukava saada jotain näkyvää aikaan.

Mikä on ollut Silmukan paras juttu tänä vuonna?

  • Tekisi mieli vastata, että Taiteiden Yö, koska se on joka vuosi hieno. Mutta meillä oli tänä vuonna Pienet neuleet –juttu, johon osallistui jäseniämme ja muita halukkaita. Teimme sukkia, lapasia, pipoja, kasseja, kaulahuiveja ja pussukoita. Ne sai tehdä virkaten tai neuloen. Käärimme ne pusseihin ja piilotimme ympäri Hartolaa. Niitä oli tosi monessa paikassa, mm. kunnantalon ovella, kirjaston sisäänkäynnin luona, riippusillan hiekotuslaatikon luona – joku oli senkin bongannut! – venerannassa uuden laiturin pöydän alla… Facebookiin tuli juttu, että 8-vuotias poika oli varta vasten kahdeksalta aamulla lähtenyt etsimään neuleita ja löytänyt kolme pakettia: lapaset, pipon ja pussukan. Yhden hän oli antanut isälleen, yhden siskolleen ja yhden pitänyt itse. Idean keksimme yhdessä, kerran aikaisemmin oli vastaava Sukat ja Lapaset –nimellä. Saimme tästä jutusta monta iloista viestiä.

Missä kokoonnutaan jatkossa, kun tästä tilasta luovutaan?

  • Me palaamme alkujuurillemme, kun olimme kahviloissa. Olemme jo sopineet, että tammikuun ajan saamme kokoontua Herkkukammarissa ja jatkamme siinä, jos Pirkolle sopii, mutta varmaan jalkaudumme muuallekin. Kesällä voimme pistää teltan pystyyn vaikka keskelle toria, kun meillä on näppärä telttakatos. Tätä piha-aluetta saamme käyttää jatkossakin. Olisi mukavaa, kun ihmiset tulisivat katsomaan ja juttelemaan. Tämä tila oli tärkeä turvapaikka korona-aikana, pystyimme pieni porukka kerrallaan kokoontumaan, kun muut paikat olivat kiinni.

Pikkujoulun viettäjiä kokoontui kahville ja glögille. Tutussa tilassa haluttiin vielä viettää yhteinen hetki. Tapahtumia järjestetään edelleen ja tammikuussa palataan alkuperäiseen neulekahvilatoimintaan perjantaisin klo 17 alkaen.

Kuvassa: Anni tuli ovesta huolestuneena ja kysyi, tarvitseeko ikkunassa pitkää pituuttaan makaava Silmu-Pupu elvytystä. Eija toppuutteli ja kertoi, että pupu tekee lumienkeleitä. Hauskaa porukkaa!

SB Heinolan T18-joukkue haki täydet pisteet Lappeenrannasta

Viikonloppuna lauantaina 7.12.2024 SB Heinolan T18 joukkue jatkoi kauttaan Lappeenrannan turnauksessa. T18 joukkue pelaa valtakunnallista ylialueellista sarjaa. Sarjassa vastaan asettuivat Eräviikingit  Akatemia ja Rangers. SB Heinolan T18  joukkueeseen saatiin mukaan 4 R-pelaajaa Jäppärä/LASB T16 joukkueesta joten jokkue pystyi pelaamaan kolmella täydellä ketjulla.

Ensimmäisessä ottelussa vastaan asettui Eräviikingit  Akatemia. SB Heinolalla oli pallonhallinta mutta vasta takkuisen ensimmäisen erän jälkeen peli alkoi sujumaan. Tuloksena oli ansaitusti selkeä 7-2 voitto. Tunnin tunnin tauon jälkeen vastaan asettui Rangers Kirkkonummelta.  Maalilla torjunut Iiris Nurminen pelasi jälleen varmoin ottein. SB Heinolalla oli käytännössä täysi pallohallinta koko ottelun ajan. Tuloksena oli ansaitusti murkaava 9-0 voitto ja maalivahdillemme Iirikselle ansaitusti nollapeli. SB Heinola johtaa sarjaa tappiottomana.

Tehokkaimpina turnauksessa olivat: Riia Lahtinen 4+3, Elina Yli-Talonen 3+2, Lotta Ruppa 2+1 ja Aamu Raappana 2+1.

Seuraava turnaus pelataan 19.1.2025 Kirkkonummella.
 
Valmentaja Jari Yli-Talonen

Joukkue kiittää lämpimästi tukijoitaan kaudelle 2024-2025

Kuntokeskus CrossGym
Vesanrakennus.fi
Metsänomistajat Päijät-Häme
Heinolan Levy ja Lista
Metsänhoito Lehtinen
PT-Forest
Versowood
Kuljetus M Kivelä
Lähilehti
Sysmän Camping
Pirren Pesula
Linja-autoliikenne Samuli Haarasilta
SH yrityspalvelu
Padasjoen Säästöpankkisäätiö
Heinolan Uutiset
Sysmän Säästöpankkisäätiö
Meijerin Maitobaari Sysmä
Kone-Heino Oy

RUNORAUHA –pajat vievät joogan ja kirjoittamisen äärelle

Maanantaina 9.12. ja tiistaina 10.12. kello viiden iltahämärässä koetaan jälleen uudenlaisia kulttuurielämyksiä Sysmässä ja Hartolassa. Hidasta yin-joogaa ja luovaa kirjoittamista yhdistävä RUNORAUHA-työpaja kutsuu yhdessäoloon ja rauhoittumiseen. Päijät-Hämeen kulttuuriverkko –hankkeen viimeisenä kulttuuritekona Sysmään, Hartolaan ja Heinolaan on hankittu kahden kokeneen sanataide- ja joogaohjaajan vetämät työpajat, jotka eivät vaadi osallistujiltaan aiempaa kokemusta joogasta tai kirjoittamisesta.

Ainutlaatuinen työpaja vie osallistujat joogamattomatkalle, jonka aikana kirjoitetaan intuitiivisesti ja tehdään rauhallisia joogaharjoituksia lattiatasossa. Ammattitaitoisessa ohjauksessa ja turvallisessa kannattelevassa ilmapiirissä osallistuja saa löytää luovuuden lähteille, kokea sisäistä rauhaa ja yhteisöllistä läsnäoloa. Työpaja on suunnattu yli 16-vuotiaille.

Työpajan vetäjät ovat lahtelaisia moniosaajia ja kokeneita kulttuuriammattilaisia. Auli Kokkonen on mm. graafikko, joogaopettaja ja runoilija. Lealiisa Kivikari on pitkänlinjan runoilija, käsikirjoittaja, sanataideopettaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja.

Runorauhatyöpajat: Sysmän Teatteritalo (Väihkyläntie 1) ma 9.12. klo 17.00-20.30 ja tiistaina 10.12. Hartolan Itä-Hämeen opisto (Kaikulantie 90) klo 17.00-20.30. Heinolassa paja järjestetään ke 11.12. samaan kellonaikaan Kyläpirtillä (Vanhatie 34). Ennakkoilmoittautuminen to 5.12. mennessä osoitteeseen auli.kokkonen@gmail.com

Riikka Junttila, kirjastonjohtaja, Sysmä kunnankirjasto

Pilkahduksia omaishoitajien 24/7-arjesta

Helena Mäkinen
HARTOLA, SYSMÄ

Omaishoitajien viikkoa vietetään tänä vuonna 25.11.-1.12. Viikon aikana kannattaa tutustua puhuttelevaan valokuvanäyttelyyn Hartolan kirjastossa 8.12. saakka ja Sysmän kirjastossa 20.12. saakka.

Näyttelyn valokuvat ovat Linnea Suutarisen ikuistamia. Kuvat kertovat omaishoitoperheiden arjesta enemmän kuin tuhat sanaa. Ne herättävät monenlaisia tunteita ja ajatuksia myös meissä, joilla ei juuri nyt ole elämässä vastaava tilanne. Kuka tahansa meistä voi joutua hoidettavaksi tai hoitajaksi jossain elämän vaiheessa.

Valokuvanäyttelyn kuvat kertovat siitä valtavasta merkityksestä, joka omaishoitajien työllä on sekä niille, joita he hoitavat että myös koko yhteiskunnalle. Heidän työtään arvostetaan lähinnä vain juhlapuheissa. Rahallinen korvaus niillekin, jotka ovat tehneet omaishoidon tuesta sopimuksen hyvinvointialueen kanssa, on mitättömän pieni, jos lasketaan, mitä avuntarvitsijoiden laitoshoito maksaisi. Ja moni hoitaa omaistaan ilman sopimuksen antamaa tukea. Mutta omaishoitajalle tärkeintä on hoitaa omaa läheistä, joka ei ilman apua selviäisi arjestaan.

Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialue ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry.

Väestönsuoja omassa pihassa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän ja Heinolan rajalle Pääsinniemen tien läheisyyteen valmistui kesän aikana väestönsuoja. Valtakunnallista huomiota saavuttanut yksityinen hanke on tässä koossa Suomessa ainutlaatuinen. Sen arkkitehtina toimi Pekka Rajajärvi, joka toteaa työurallaan olleensa mukana noin 20 000 väestönsuojan perustamishankkeessa.

Rajajärven voi sanoa olevan alansa ykkönen Suomessa. Sen hän myönsi itsekin. Noin 40 vuoden työura alalla sisäministeriössä väestönsuojavastaavana, työskentelyn jatkuessa edelleen eläkepäivinä, sekä massiivisen tietoteoksen ”Väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016” kirjoittaminen antavat Rajajärvelle kaiken tietotaidon mitä väestönsuojan rakentamiseen tarvitaan.

Nuoramoisten kylältä kymmenisen kilometriä hiekkateitä ja ollaan Keskinen -nimisen järven rannalla. Heinolan alueelle Rajajärvi kertoo olevan matkaa noin 50 metriä. Piha-alueella on siisti, kookas, varastolta näyttävä rakennus, joka paljastuu joksikin ihan muuksi.

-Ostanko uuden sähköauton, kun vanha Volvoni toimii täysin, vai rakennanko väestönsuojan?

Rajajärven pohdinta viime vuodenvaihteessa kääntyi väestönsuojan rakentamiseen.

Huhti-toukokuun aikana hän selvitti rakentamisen kustannukset ja kesäkuun alussa rakennuslupa laitettiin vireille. Itse rakentamisprojekti kesällä oli hämmästyttävän nopea. Elementit olivat pystyssä ja katto valettuna elokuun puolivälissä. Syyskuussa oli valmista ja viime viikon tiistaina oli pienimuotoinen vihkiäistilaisuus. Väestönsuoja on Rajajärven oma hanke, mutta sisäministeriö oli hyvin tietoinen asiasta ja seurasi hanketta suurella mielenkiinnolla.

Väestönsuojelu on nykyisessä maailmantilanteessa erittäin ajankohtainen aihe. Tämä tai oman perheen tai lähiseudun asukkaiden suojelu kriisitilanteessa oli vain yksi tekijä väestönsuojan toteuttamisessa. Hanketta voidaan helposti monistaa.

-Tätä voidaan käyttää koulutustarkoituksiin ja tehdä vaikka miehityskoe. Ulkomaillakin ollaan kiinnostuneita, Ukrainaan tästä on jo viety knowhowta, Rajajärvi kertoo.

Hän teetti rakentamisesta myös videon.

Kuvassa: Pekka Rajajärvi on Suomen paras alan asiantuntija. Ulkovarastomaisen kuoren alta paljastuu viimeisen päälle oleva väestönsuoja. 

Faktoja:
-Suomi on väestönsuojelun mallimaa, väestönsuojia on noin 50 500 ja suojapaikkoja 4,8 miljoonaa
-Rajajärven suoja on 66-neliöinen, paikkoja on 88 hengelle
-Kaikki on tehty tarkasti suomalaisten määräysten mukaisesti
-Rakentamisessa käytettiin 200 tonnia betonia ja yhdeksän tonnia terästä
-Kokonaisbudjetti noin 160 000 euroa
-Lisäkustannuksia toi rakennuksen julkisivuverhoilu