Solo ry:n artistit Krouvin lavalla

Kyösti Piippo
HARTOLA

Solo ry perustettiin v. 1975 valvomaan solistien, solistien muusikoiden ja kapellimestarien taloudellisia etuja. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävän yhdistyksen perustavina jäseninä olivat mm. Annikki Tähti, Inga Sulin, Vieno Kekkonen, Kai Lind, Tapani Kansa, Eino Grön ja Lasse Mårtensson. Tällä hetkellä yhdistyksen puheenjohtajana toimii Marko Junnilainen (Bablo) ja kunniapuheenjohtajana Ilkka Lipsanen (Danny).

Joukko Solo ry:n nykyisiä solisteja tanssitti väkeä Sahtikrouvin lavalla runsas viikko sitten. Paikalla olivat mm. T.T. Purontaka Tähtitaivas -bändeineen, tangoprinsessa Hanna Hirvonen, Teemu Ahtonen, Doris Taipale, Katariina Keinänen, Satu Virta ja Jarmo Ojala. Paikallisuutta edusti Kari Halme, joka laulamisen lisäksi toimi myös tilaisuuden juontajana. Solistit esiintyivät ilman palkkiota ja illan tuotto ohjattiin Solo ry:n toiminnan tukemiseksi. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Krouvin isännän Matti Punakallion kanssa.

Kuvassa: T.T. Purontaka ja Tähtitaivas -bändi Krouvin lavalla. Kuva Kari Halme.

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Tiedätkö mitä on steampunk?

Samuli Simula
HARTOLA

Hartolan yhtenäiskoulun käsitöitä ja kuvataidetta on esillä osoitteessa Keskustie 59 vielä hetken. Se kuuluu ehdottomasti kevään tapahtumiin merkinnällä: pakko nähdä.

  • Nuorten luovuutta on älyttömän tärkeää kehittää. Luovaa kirjoittamista, kuvataidetta ja käsitöitä pitäisi tarjota mahdollisimman paljon puhelimen räpläämisen tilalle. Tällä hetkellä Hartolassa on älyttömän hyvä kuvisopettaja, kaavaili Juha, yksi näyttelyn toteuttajista.

Juha Laattala on kuvataiteen harrastaja ja eläkkeelle jäänyt biologian opettaja. Ripustusta suunniteltaessa oppilaiden töiden korkea laatu yllätti täysin Juhan ja hänen puolisonsa Leenan.

Keskustan liiketilan ikkuna on täydellinen paikka näyttelylle. Teokset ovat kaikkien nähtävillä koko ajan. Ihan hetkessä näyttelyä ei kuitenkaan pystytetty. Sen runsaus haastoi varmasti vapaaehtoiset. Lopputulos tekee kunniaa koko kylälle. Eniten hämmästyttää tekniikoiden runsaus.

  • Pyrin opettamaan jokaiselle ikäryhmälle mahdollisimman paljon eri tekniikoita, että jokainen oppilas pääsisi loistamaan omalla persoonallisella osaamisellaan, näyttelystä kuvisopettaja Marja Rahikainen.

Marjan ajatus, että jokainen oppilas voi kokea onnistumista, toteutuu. Hän on selkeästi innoittanut oppilaat, ja taso on kokonaisuudessaan laadukasta. Onnistuminen on tärkeää myös oppilaiden minäkuvan kehittymiselle. Opettajana Marja  arvostelee jokaisen työn aina erikseen muodostaen näin lopullisen arvosanan lukuvuoden usean arvion kokonaisuudesta. Suuri painoarvo on tehtävän ennakkoon määritellyn tavoitteen saavuttamisella ja aktiivisella työskentelyllä. Töitä on näyttelyssä esillä jokaiselta luokalta. Marja opettaa 4:stä luokasta ylöspäin. Osa kasi- ja ysi-luokan mestariteoksista on päätynyt jo kotiin ja lahjoiksi ennen näyttelyä. 

  • Koulun koko väki lähettää valtavat kiitokset kaikille näyttelyn mahdollistaneille suuresta panostuksesta, kuuluvat Marjan terveiset.

Voin vain kuvitella, kun nykyiset oppilaat jatko-opintojen ja työelämän kokemusten jälkeen kurvaavat tulevaisuudessa takaisin Hartolan keskustaan. Siellä on yksi tärkeä osoite: Keskustie 59. Omien kouluaikojen värikkäät muistot ja hetket parrasvaloissa palaavat mieleen. Kurkistus sen hetken tasoon, ja onko perinne jatkunut. Näillä pienillä tunnemuistoilla syntyy juuri se kotiseuturakkaus, joka saa meidät palaamaan synnyinsijoillemme.

Kuvassa: Steampunk on höyrypunkkia. Se lähestyy höyry- ja kellokoneistojen aikakautta 1800-luvun näkökulmasta 2000-luvun fiktiivisessä alakulttuurissa.

Yhdistysilta – keskiössä kestävyys

Helena Mäkinen
HARTOLA

Hartolan yhdistysillassa 11.4. oli teemana kestävyys. Hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen kertoi keskustelun pohjaksi teemaan liittyvistä asioista.

  • Hartolan strategiana on, että kuntamme tunnetaan ympäristöstään huolta pitävänä luontomatkailukohteena. Ilmastosuunnitelma on tekeillä ja kevään aikana kokoontuneen asukasraadin edellisessä tapaamisessa nousi esiin yhdistysten rooli – mitä jo tehdään ja miten yhdistykset voisivat edistää kestävää tulevaisuutta. Ympäristöviikko on 20.5.-5.6. ja siihen voisi saada jotain kestävyysaiheista ohjelmaa.

Asukasraadissa nousivat pääosaan ravitsemukseen liittyvät kysymykset. Kylien tapahtumissa on aikaisemmin ollut esillä perinteiseen ruokakulttuuriin ja satokausiajatteluun liittyviä asioita, joita voisi elvyttää. Kasvisten ja juuresten lisääminen ruokavaliossa vaatii taitoja, joita voisi opettaa kursseilla. Paikallinen REKO sai kehuja ja siitä pitäisi tiedottaa enemmän. Paikallisruokakursseihin saattaisi saada Leader-tukea. Avoimet maatilat –päivä ja vastaavat tapahtumat saivat kannatusta.

  • Myös kouluruokaa käsiteltiin. Nykyisin ruokapalvelusopimuksessa ei vaadita, että ainekset olisivat kotimaisia. Sopimus kilpailutetaan tulevana syksynä, jolloin tätä asiaa selvitetään. Kausiajattelu toimii kouluruokailussa ja koululaisten oma ruokaraati osallistuu kehitystyöhön.
    Tuotteistaminen voisi toimia ruokamatkailussa ja markkinoinnissa. Erilaiset leirit ja kurssit saattaisivat herättää kiinnostusta ja edistää kestävää ruokakulttuuria.
  • Nuorten kalastusleiri on ollut tosi suosittu. Planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä meidän terveydellemme että kestävälle kehitykselle.

Huttunen avasi keskustelun aiheesta. Paikalla oli seitsemän eri yhdistyksiä edustavaa henkilöä ja luultavasti jokaisella oli jäsenyyksiä useissa hartolalaisissa yhdistyksissä.
Päijät-Hämeen ympäristöviikon ohjelmaksi 4H:n toiminnanjohtaja Sari Mohr-Pölkki lupasi, että kesän avajaisiin (25.5.) järjestö organisoi taimien vaihtotapahtuman. Silmukka ry käynnistää samana päivänä kesän kirppisrallit.

Huttunen lupasi olla yhteydessä kouluun, että siellä huomioitaisiin ympäristöviikon julistekilpailu, johon osallistumisen takaraja on 22.4.

Hartolan Ladun Jussi Tiitinen kertoi 6-luokkalaisten pyöräilyretkestä Hotilan grillikatokselle. Retki toimii varaslähtönä Vellamon retkipyöräilyreitin arvonnalle. Reitillä 9.5.-26.9. pyöräilleiden kesken arvotaan Urheilu Valosen lahjoittama pyörä. Latu on myös esittänyt pyöräparkkia 4-tien Jari-Pekan bussipysäkille.

Ideoita löytyi urheiluvälineiden vuokrauksesta somettajien palkkaamiseen. Syksyn Kestävän kehityksen viikolle (23.-29.9.) voisi jo alkaa myös kehittää ohjelmaa.

Kuvassa: Vellamon retkipyöräilyreitti on pituudeltaan 71 km ja kulkee Hartolan ja Sysmän maalaismaisemissa asfaltti- ja hiekkateillä. Reitin varrella pääsee ihailemaan idyllisiä Tainionvirran ja Päijänteen maisemia.

Mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa

Heli Oksanen
HARTOLA/SYSMÄ
 
Tänä keväänä kerätään jälleen roskia. Yle jatkaa Miljoona roskapussia -kampanjaa 15.4.-5.6.2024. Kyseessä on koko Suomen yhteiset siivoustalkoot. Miljoona roskapussia -kampanjan tavoitteena on innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia ja merkitsemään kerättyjen roskapussien määrät roskalaskuriin.
Roskalaskuri avautuu osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia.
 
Kampanja järjestettiin ensimmäisen kerran keväällä 2023. Toiveena on, että ihmiset merkitsevät keräämiensä roskapussien määrän Miljoona roskapussia 2024 -kampanjasivustolle. Viime vuonna roskapusseja kertyi laskuriin 210 372. Tänä vuonna laskuri jatkaa tästä luvusta. Roskalaskuri avautuu maanantaina 15.4.2024 klo 9. Laskuri sulkeutuu ja kampanja päättyy 5.6.2024 klo 20.
 
Miljoona roskapussia -kampanja tulee näkymään ja kuulumaan Ylen kanavilla. Kampanjan kumppaneiksi on ilmoittautunut n. 140 kaupunkia ja kuntaa, myös Hartola ja Sysmä, useita ympäristön hyvinvointiin liittyviä järjestöjä sekä Opetushallitus.
 
Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa keräämällä roskia ja kirjaamalla kerätyt roskapussit laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, josta roskat on kerätty. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi roskapussien ilmoittamiseen tarvitaan Yle Tunnus. Suuremmat pussimäärät voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen miljoonaroskapussia@yle.fi. 
 
Roskapussi voi olla 25 litran muovipussi tai vaikka pienempi hedelmäpussi. Pääasia on, että roskia kerätään. Roskia kerätessä voi käyttää halutessaan roskapihtejä tai hanskoja. Kerätyt roskapussit voi laittaa sekajätteeseen. Kampanjaan voi osallistua yksin tai porukalla. Voi haastaa myös muita osallistumaan, esimerkiksi ystäviä, luokkatovereita, työkavereita tai järjestöjä.
 
Kampanjan etenemistä voi seurata somessa tunnisteella #miljoonaroskapussia.
Lähteet: Sysmän kunta, Yle ja Opetushallitus.
 
Kuvassa: Roskia kerätään luonnosta jälleen 15.4.-5.6.2024.