Avainsana: kunta

Julkaistu

Ihana kamala sysmäläistyminen

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Tämä on toimittajan oma kokemus, mutta se saattaa kertoa myös laajemmasta ilmiöstä. Sysmään muuttaminen voi vaatia kärsivällisyyttä, varallisuutta ja ennen kaikkea verkostoja.

Olen kuullut monia tarinoita siitä, miten sysmäläiseksi päädytään, mm. rakkauden, sattuman tai hetken päähänpiston kautta. Itse en puolestani ollut koskaan kunnassa käynyt, kunnes sain kutsun minulle vieraalta paikalliselta. Sattumus oli kaikin puolin niin omituinen, että tutustumiskäynnille oli lähdettävä. Ja tässä sitä ollaan vuosien päästä ihmettelemässä, kuinka tulla sysmäläiseksi.

Pankit saattavat olla hyvinkin tarkkoja siitä, millaisia taloja lähtevät rahoittamaan. Kenties olen vain onnistunut ihastumaan paikkoihin, jotka ovat tulleet bumerangina takaisin.

  • Emme todellakaan anna lainaa moiseen.

Tietysti pankissa arvioidaan myös hakijan maksukykyä, se on selvä.

Vuokra-asuminen on paikallisesti mahdollista, ja tarjontaakin on kohtuullisesti. Hintataso on niin ikään maltillinen, vaikkei varsinaisesti edullinen. Sysmän kaltaista maaseutukuntaa voikin pitää ennen kaikkea omistusasumisen alueena. Sitten se hankalin kysymys: mistä löytää oma talo, jos raha-asiat ovat kunnossa?

Kokemukseni mukaan vain harva kohde päätyy välittäjälle, ja osa jää hiljaiseen myyntiin ilman näkyvyyttä. Ilman paikallisia kontakteja ulkopaikkakuntalaisen onkin vaikea löytää näitä kohteita.

Tarinani ei mahdu artikkeliin, sen ansiosta kuitenkin pääsin tutustumaan paikallisiin ja luomaan verkostoja. Kun ryhdyin etsimään kotia, laitoin ilmoituksen puskaradioon. Odotukset olivat matalalla, mutta lopputulos löi ällikällä. Sain viestejä, soittoja, kutsuja ja ihmiset juoksivat jopa kadulla kiinni

  • Mulla olisi sulle talo!

Osa oli hieman umpikujassa kotinsa kanssa, oli vaikeaa siirtyä eteenpäin. Oli kuolinpesiä, keskenjääneitä remonttikohteita tai ihan vain rakkautta omaan asuinalueeseen

  • Tule mun kanssa lenkille, niin pääset tutustumaan! Täällä on useampi talo tyhjänä, voin sitten etsiä sulle yhteystiedot, jos joku niistä kiinnostaa!

Ihmisten halu osallistua prosessiin oli häkellyttävä ja suurta kiitollisuutta herättävä. Kuinka lämpimästi toivotettiin tervetulleeksi tutustumaan kohteisiin, vaikkei kauppoja tietysti voinut varmaksi luvata. Hankkeeni on toistaiseksi kesken, mutta se osaltaan vahvisti tunnetta, jonka vuoksi juuri Sysmään halusin.

Sysmään ei noin vain tulla, mutta samalla saattaa päätyä elämänsä seikkailuun.

Kuvassa: Toimittajan tarina Sysmässä alkoi autiotalon hankinnalla. Kuulostaa monimutkaiselle, mutta verkostoitumisen kannalta se toimi loistavasti.

Julkaistu

Ajatuksissa kuningaskunta

Emma Toiskallio
HARTOLA

Artikkeli kuuluu osaksi sarjaa, jossa toimittaja pohtii lukijavinkkeinä tulleita teemoja Hartolasta. Artikkelien tarkoituksena on yrittää ymmärtää näkökantoja ja taustoja.

Miksi niin moni satu alkaa kuningaskunnasta? Miksi tarinoissa toistuvat linnat, kruunut ja prinssit? Kenties kuningaskunta on helposti hahmotettava näyttämö ja samalla kuninkaallisuus tuo arkeen ripauksen taikaa. Hartola lienee Suomen ainoa kunta, joka on ottanut käyttöön kuningaskuntanimityksen. Tämä tapahtui vuonna 1987.

Vuosikymmeniä myöhemmin nimike herättää keskustelua. Ensinnäkin se on kirjattu kunnan strategiaan sanoin:

  • Päivitämme viestintästrategiaa ja matkailustrategiaa säännöllisesti.
  • Viestintää pilke silmäkulmassa.
  • Kuningaskunnan nimikkeistön suunnitelmallinen käyttö.

Kuningaskunnan kansalaisten keskuudessa vastaanotto on jakautunutta. Pääsääntöisesti nimike koetaan hyvänä ja hauskana, toisaalta harhaanjohtavana ja jopa ahdistavana. Eräs kantaaottavin kommentti Facebook-keskustelussa johdattaa nimikkeen alkujäljille.

  • Kunkkuvouhotus tökkii. Miksi maaorjuutta juhlistetaan? Ruotsi nylki köyhiltä suomalaisilta kaiken viimeistä jauhokippoa myöten. En näe aihetta pitää nimeä valtaistuimella. Outoa nöyristelyä.

Tämä artikkeli ei ota kantaa historiallisten väitteiden todenperäisyyteen. Selvää kuitenkin on, että Kustaa III vahvisti Hartolan seurakunnan perustamisen vuonna 1784 ja antoi sille kuninkaalliseen nimeen viittaavan nimen Gustav Adolfs socken i Finland. Kyse ei siis ollut alunperin kuningaskunnasta, vaan itsenäisestä seurakunnasta.

Anne Kalliomäki kirjoittaa teoksessaan Tarinallistaminen – palvelukokemuksen punainen lanka, että tarinan tulisi näkyä, tuntua, haista ja kuulua. Tarinallistaminen onkin laajasti hyödynnetty markkinoinnin keino, mutta vain silloin, kun se toteutetaan riittävän kokonaisvaltaisesti. Puolivillainen toteutus voi jäädä irralliseksi ja jopa hämmentäväksi kokemukseksi.

Mitä siis pian 40 vuotta kuninkaallisuutta on opettanut? Onko siitä todella otettu kaikki irti siten, että sitä voitaisiin kokea kaikilla aisteilla? Millainen kuningaskunta on matkailijan silmin – vauras ja menestyvä – vai sellainen, jossa tuulenpesät pyörivät kaduilla? Tuoko nimike asukkaalle ylevän tunteen? Vai onko kenties niin, ettei monarkia-ajattelu ylipäänsä ole enää tätä päivää?

Kuvassa: Toivoisitko Hartolasta jotain tiettyä aihetta pohdittavaksi? Laita toimitukseen juttuvinkki sähköpostilla toimitus@lahilehti.com. Kuva, A. Wormwood, omakuva prinsessana.

Julkaistu

Lopettakaa riitely, pyytävät kuntalaiset

Samuli Simula
SYSMÄ

Riitely poliittisessa päätöksenteossa tulisi kaikkien mielestä lopettaa. Onko se mahdollista? Vt. kunnanjohtaja Lasse Peltosen ajatuksia asiasta.

  • Sysmällä menee hyvin, vaikka välillä Päijänne myrskyää.
  • Vasta päivitetty EVP-indeksi 2025 tarjoaa ajankohtaisen peilin kuntien tilanteeseen. Indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole 2020-luvulla tasoittunut, vaan pikemminkin edelleen eriytynyt. Parhaiten menestyvät alueet keskittyvät edelleen kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin, kun taas monissa seutu- ja maaseutukaupungeissa kehitys on ollut huomattavasti haastavampaa. Kuitenkin Sysmä sijoittuu tässä vertailussa ja omassa sarjassaan erittäin korkealle. EVP-indeksin ollessa 41,9, mikä on erinomainen tulos.
  • EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
    https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2026/kuntaliitto-ottaa-kayttoon-kuntien-elinvoimaa-vetovoimaa-ja-pitovoimaa-kuvaavan
  • Tämä on nouseva suunta ja siitä kannattaa pitää kiinni. Se vaatii toki kaikkien tahojen yhteistyötä ja samaan suuntaan soutamista. Sysmän sijainti on sopivasti syrjässä, mutta lähellä kaikkea. Sysmän sijainnin takia paikallisia palveluja käytetään ahkerasti, joka tuo leivän pöytään monelle. Päijänne ja suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä, mahdollistavat Sysmän kokoiseen kuntaan erittäin korkean palvelutason vakituiseen asukasmäärään suhteutettuna. Sysmässä on uimahalli, erinomaiset ja hyvin resursoidut sivistyspalvelut, hieno urheilupuisto, tekojää, kivijalkaliikkeitä, urheiluliike, 2 päivittäistavarakauppaa, rautakauppoja ym. Tämä kaikki luo olosuhteita elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja mm. luontomatkailun kehittämiselle, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan ja teemme yhteistyötä asioiden saavuttamiseksi, kertoo Peltonen alkuun.

Onko päätöksenteossa oltava entistä tarkempi, jotta valituksia hallinto-oikeuteen ei tulisi?

  • Tilintarkastajalta saimme vuonna 2025 korkeimman ”kouluarvosanan” yli kymmeneen vuoteen. Taloutta ja hallintoa on siis hoidettu hyvin. Kunnan organisaation toiminta kyllä kestää kriittiset äänet. Toki myös allekirjoittanut ja Sysmän kunnan organisaatio tekee virheitä. Se on tehnyt niitä ennen minun virka-aikaani, se tulee tekemään niitä minun virka-ajallani ja tulee tekemään niitä myös virka-aikani jälkeen. Muun väittäminen on silkkaa hurskastelua.
  • Itse uskon avoimeen demokratiaan ja myös kunnioitan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuntalaisen näkökulmasta tämä todentuu kuntavaaleina. Yksittäinen kuntalainen tekee tärkeän päätöksen ja antaa arvokkaan äänensä ehdokkaalle, jonka kokee edustavan sitä omaa arvomaailmaa ja toimintakulttuuria omassa kotikunnassaan. Itselle kuntavaalit ovat ne tärkeimmät ja viime kuntavaaleissa äänestin Sysmässä ensimmäistä kertaa.
  • Olemme Sysmässä olleet esillä viime aikoina mm. sahdista ja värikkäästä päättämisen kulttuurista. Ensimmäinen kunnanjohtajan pestini oli Tunturilapin Muoniossa ja seurasin vierestä silloin Kittilän varsin värikästä päätöksentekokulttuuria. Asiaa retosteltiin mediassa melkoisesti, mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat olivat jo silloin Kittilässä erinomaisesti. Näin on Sysmässäkin. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat ovat varmasti varsin hyvin. Kunnanjohtajan näkökulmasta tämä on se tärkein asia. Kunta on kuntalaisia varten. Kuitenkin kuntalaiskyselyn mukaan 80 %:a kuntalaisista toivoisi rakentavampaa ja riidattomampaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Riidat eivät lopu itsestään vaan kaikilla pitää olla aito halu niiden lopettamiseen.
  • Nyt olen päässyt Sysmässä kokemaan erilaista toimintakulttuuria mihin olin Muoniossa kunnanjohtajana tottunut. Se on ollut varsin elämyksellinen kokemus. Päijänne ei ole aina kesäisen tyyni vaan myrskyää rajusti toisinaan. Pinnan alla on täysin toinen todellisuus, johon jokaisella on varmasti se oma kantansa ja totuutensa…
  • Valtuusto on nyt kahdesti valinnut minut hoitamaan virkaani Sysmässä. Juureni ovat vahvasti Päijät-Hämeessä ja Päijänteessä, vaikkei Sysmään minulla sidonnaisuuksia aikaisemmin ollutkaan. Vastaanotto on ollut kuntalaisilta erittäin lämmin, kiitos siitä. Kiitän myös suurta enemmistöä päättäjiä saamastani tuesta. Toki olen ammatissa, jossa ei voi kaikkia miellyttää. Kriittiset äänet kuuluvat myös korvaani hyvin ja olen niistä kiitollinen. Ne pitävät objektiivisen viranhaltijan riittävän kriittisenä omalle työlleen, mikä on tässä työssä erittäin tärkeää, vastaa vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen.

Miten hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset vaikuttaa kunnan toimintaan ja miksi niitä tehdään?

  • Suhtaudun omaan tilanteeseeni, Sysmän erilaisiin käänteisiin sekä kiemuroihin stoalaisella tyyneydellä. Tarvittaessa alan etsiä muita töitä, jos päättäjät niin päättävät. Tällä hetkellä olen 100 %:n sitoutunut hoitamaan viiden vuoden määräaikaista virkatehtävääni valtuuston päätöksen mukaisesti. En voi kieltää joskus pohtineeni, onko tämän tehtävän jatkaminen nykyisissä olosuhteissa Sysmässä mielekästä, vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset täällä ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
  • Vallitseva valituskulttuuri tietenkin mietityttää johtavia viranhaltijoita. Varsinkin kun kahtena perättäisinä vuosina -25 ja -26 YKSIMIELISESTI kunnanvaltuustossa hyväksytyistä ja päätetyistä talousarvioista tehtiin valitukset hallinto-oikeuteen. Räikein esimerkki on vuoden 2025 talousarvioon tehty valitus hallinto-oikeuteen, jossa päättäjä/valittaja itse hyväksyi kahdesti talousarvion (hallitus ja valtuusto) ilman mitään eriävän mielipiteen ilmaisua asiasta. Mitä tässä tapauksessa virkakoneisto voi enää tehdä, jos yksimielisen päätöksen jälkeen valitus tulee ihan puskista? Tietenkin jokaisen on sallittua toimia asioissa, niin kuin parhaakseen näkee.
  • Se, että valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ei aina tarkoita, että valitus menestyisi. Jukka Elomaa teki kaksi valitusta aikanaan allekirjoittaneen viranhaltijapäätöksistä hallinto-oikeuteen, joista kumpikaan ei menestynyt, samoin on käynyt monen muun valituksen suhteen. Esko Bruun teki jopa poliisille tutkintapyynnön toimivaltani ylittämisestä Olavin toimintakeskuksen kaupassa, jossa toimeenpantiin kunnanhallituksen päättämä ostotarjous, sekään ei menestynyt. Toki mainehaittaa saavutettiin. Mitähän seuraavaksi?! Sysmän kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut hyvin aktiivinen hallinto-oikeuteen valittamisessa ja tietopyyntöjen esittämisessä kunnanviraston suuntaan. Tähän on tietenkin täysi oikeus. Totean kuitenkin, että vastineiden tekeminen ja niihin vastaaminen vie kosolti viranhaltijoiden virka-aikaa, hidastaa muiden asioiden toimeenpanoa ja turhauttaa johtavia viranhaltijoita.
  • Luonnollisesti osa valituksista menestyy, kun oikein tiheällä kammalla asioita perataan. Silloin päätös kumotaan virheen takia ja asiasta joudutaan tekemään uusi päätös. Tämä kuuluu avoimeen demokratiaan monessa muussakin Suomen kunnassa. Usein korjattu päätös on kuitenkin pääsisällöltään vastaava kuin valituksen kohteena ollut päätös. Itse kannatan toki valitusoikeutta, kun perusteet ovat muut kuin mielensä pahoittaminen ja poliittiset valtapyrkimykset.
  • Kritiikkiä ja toimintakulttuuria on myös monenlaista. Osa rakentavaa, mutta on myös ilkeydellä ja kostonhalulla maustettua. Voidaan varmaan oikeutetusti kysyä millainen kritiikki ja toimintakulttuuri vie kunnan elinvoimaa ja sen hyvinvointia eteenpäin? Muuttuuko kunnan hyvinvointi ja elinvoima nyt paremmaksi, kun yksimielisesti päätetystä talousarviosta on valitettu? Ainakin sen toimeenpano hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti. Miten nämä valitukset vaikuttavat kunnan imagoon? Mitä miettivät mahdolliset uudet asukkaat? Näinä aikoina kenelläkään ei ole myöskään varaa menettää yhtään kuntaan mielivää yritystä tai investointia. Päättäjät on valittu päättämään asioista ja virkahenkilöstön tehtävä on päätöksien toimeenpano. Nämä kaksi asiaa on myös hyvä pitää visusti erillään, sanoo Peltonen

Millä keinoin valitukset hallinto-oikeuteen loppuvat?

  • Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on oma vastuullinen rooli nyky-yhteiskunnassa, eikä lieveilmiöiltä vältytä. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja kirjoittaa asioista. Fakta ja mielipide ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Saattaa joskus tulla olettama, että niitä ”kriittisiä” huutelijoita on sosiaalisessa mediassa isokin joukko, mutta jos he menisivät torille riviin huutelemaan, niin ymmärrettäisiin, että nämä oman pahan olon purkajat ovat onneksi hyvin pieni joukko. Pääsääntöisesti Suomessa ja Päijät-Hämeessä on varsin tolkun ihmisiä ja hyvä niin.
  • Vanhana ammattipelaajana tunnustan joukkuepelin dynamiikkaa ja lainalaisuuksia. Pitää pyrkiä siihen, että kaverit ympärillä onnistuvat työssään ja saavuttavat optimaalisen suoritustason. Vanha luokkakaverini Salpausselän lukiosta Jari ”Kunkku” Litmanen on varmasti paras esimerkkini tähän. Hänen tarinansa on suomalaista jalkapallohistoriaa ja kunnioitan hänen nöyrän asenteensa säilymistä kaikkeen tekemiseen menestyksestä huolimatta.
  • Peliä ei synny, eikä varsinkaan menestystä, jos koko ajan riidellään, lyödään vyön alle, korostetaan itseä ja toista alennetaan, osoitetaan sormilla toisten virheitä, eikä nähdä omaa toimintaa kriittisesti. Hyvä päättäminen ei ole vain päätösten nuijimista; ”Hallituksen arvo syntyy tavasta työskennellä – ei yksittäisistä päätöksistä”
  • Pyrin työssäni yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa tasavertaisesti. Yhteistyöhön ei voi ketään pakottaa ja sen pitää perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
  • Työhuoneeni seinällä on kuntalain ensimmäinen pykälä: ”Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”, Peltonen toteaa loppuun.
Julkaistu

Sysmäläistyneen havaintoja Sysmästä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Reilu vuosi Sysmässä on ehtinyt kerryttää, jos jonkinlaisia havaintoja paikasta ja sen ihmisistä. Kaupunkilaistyttö päätyi Sysmään puolivahingossa elämän käänteiden kautta, mutta vuodessa on jo ehtinyt oppia yllättävän paljon sysmäläisestä arjesta

Sysmähän on kuntana pieni mutta yllättävän eläväinen. Muutin tänne lokakuun lopulla, eli ehkä ankeimpaan mahdolliseen aikaan, juuri silloin kun viimeiset kesäasukkaat olivat paenneet kaupunkeihin. Iltaisin kylä oli välillä niin hiljainen, että tunnelma oli kuin kauhuelokuvassa – tosin sillä erolla, että ainoa uhka oli aikaisin sulkeutuva kauppa. Onneksi jouluvalot pelastivat tilanteen ja toivat edes jonkinlaista valoa pimeyteen.

Sysmäläiset tuntuvat olevan ylpeitä kunnastaan – eikä suotta. Täällä on hyvä tekemisen meininki: aktiivisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja yrityksiä, jotka osaavat tuoda itseään esiin. Kesäasukkaat tuovat mukanaan eloa ja euroja, ja siinä olisi varmasti vielä hyödyntämätöntäkin potentiaalia. Viime kesänä sahtielokuva nosti Sysmän esiin vähän laajemminkin, ja kyllähän se kylällä huomattiin. Vaikka täytyy myöntää, että oma suhteeni sahtiin on edelleen… varauksellinen.

Arjessa Sysmässä korostuu maanläheisyys ja rauhallisuus. Elämä ei ole kiireistä, eikä tarvitsekaan olla. Tilaa on, luonto on lähellä ja välillä hiljaisuus on niin täydellistä, että omat ajatuksetkin kuuluvat turhan kovaa. Samalla Sysmä on kuitenkin yllättävän hyvällä sijainnilla – isompiin kaupunkeihin pääsee tarvittaessa nopeasti. Tänne asettuminen ei kuitenkaan tapahtunut itsestään. Pieneen kuntaan ei vain “sulauduta”, vaan mukaan pitää myös itse pyrkiä. Onneksi vaihtoehtoja on paljon: yhdistyksiä, harrastusporukoita ja tapahtumia riittää, kunhan uskaltaa lähteä mukaan. Ja kun lähtee, huomaa kyllä nopeasti, että porukkaan pääsee.

Vuoden aikana olen huomannut, että Sysmä elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella on hiljaista ja rauhallista, kesällä taas aivan toisenlainen meininki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen kesä tulee melkein shokkina, kun yhtäkkiä kaupassa pitää jonottaa ja parkkipaikat ovat täynnä.

Vaikka en vielä kutsu itseäni täysin sysmäläiseksi, olen selvästi matkalla siihen suuntaan. Ainakin olen oppinut arvostamaan sitä, että elämä ei ole koko ajan kiireistä ja että hiljaisuus ei ole puute, vaan joskus jopa luksusta.

Mutta nyt kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita – mikä sai sinut muuttamaan Sysmään tai Hartolaan? Oli syy sitten rakkaus tai eläkkeelle jääminen, osallistu kyselyyn Lähilehden facebookissa ja jaa oma tarinasi. Koostetta luvassa Lähilehdessä!

Kuva: Kotiutumista Sysmään auttoi myös rakkaat lemmikit ja harrastukset.

Julkaistu

Kumppanuuspöydät

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Avoin Sysmä esitti vuoden 2025 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen kumppanuuspöytien käyttöönotosta kuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että toiminta käynnistettäisiin teemoilla elinvoima ja yrittäjyys, hyvinvointi sekä kylät ja asuinalueet. Mutta mitä kumppanuuspöydät käytännössä tarkoittaisivat?

Ajatus Sysmän kumppanuuspöydistä pohjautuu Lahden kaupungin kokemuksiin, jossa vastaavanlaisia yhteistyöfoorumeita on ollut toiminnassa jo useamman vuoden.

– Ajatus on lähtenyt Lahdesta, jossa kumppanuuspöytiä on perustettu kaupungin eri alueille, kertoo Timo Seppänen, joka on Sysmään tehdyn aloitteen taustalla.

– Kumppanuuspöydät ovat yhteistyöfoorumeita, joissa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset voivat tuoda esiin näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan kunnan asioista, hän kuvaa.

Lahdessa kumppanuuspöytien toimintaan haetaan avoimella haulla mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä, ja kaupungin puolelta toimintaa koordinoi osallisuuskoordinaattori. Mukana olevilla kumppanuuspöydillä on myös käytössään pieni kokous- ja tapahtumabudjetti, jonka turvin on järjestetty esimerkiksi kaikille avoimia asukastilaisuuksia.

– On tärkeää, että kaupunki tai kunta ottaa kumppanuuspöydät aidosti mukaan asioiden valmisteluun eikä pidä niitä vain muodollisina kuulemisfoorumeina, kertoo Lahdessa toimintaa läheltä seurannut Jaana Leppäkorpi.

– Lahdessa ilmapiiri on ollut selvästi kiinnostunut ja myönteinen. Vaikka kumppanuuspöydät eivät tee varsinaisia päätöksiä, ne tuovat kunnan asiat lähemmäs kuntalaisia ja madaltavat kynnystä osallistua päätöksentekoprosessiin, hän toteaa.

– Sysmässä on varmasti paljon järjestöjä, yrityksiä ja aktiivisia asukkaita, jotka voisivat mielellään osallistua esimerkiksi kunnan strategiatyöhön kumppanuuspöytien kautta, Seppänen ja Leppäkorpi arvioivat.

Käytännössä kumppanuuspöydät toimisivat säännöllisesti kokoontuvina yhteisöfoorumeina, joihin toivottaisiin kunkin teeman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kumppanuuspöydät eivät olisi virallisia päätöksentekoelimiä, mutta ne tukisivat kunnan elinvoimatyötä ja kokoaisivat paikallisen osaamisen yhteen. Avoimen ja tasapuolisen haun kautta toimintaan pyrittäisiin varmistamaan, että mukaan toimintaan pääsee mahdollisimman monipuolinen joukko kuntalaisia ja toimijoita.