Avainsana: kunta

Julkaistu

Vastauksia vaaditaan

Samuli Simula
SYSMÄ

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1.2026 valtuustoaloite.

Talouspäällikkö Susanna Leppänen esitteli päivitetyn Sysmän kunnan varallisuudenhoidon, rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Sijoitusvarallisuuden kirjanpitoarvo 31.12.2024 noin oli 2,6 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on 3 prosenttia (inflaatio vähennyksen jälkeen). Pääsijoitukset ovat korko-, osake- ja muita sijoituksia. Muut sijoitukset sisältää kiinteistörahastosijoituksia. Rahastoja tullaan myymään ja sijoitetaan rahat parempiin sijoituskohteisiin. Yksittäisen sijoituksen kunnan salkusta tulee olla alle 20 prosenttia. Sijoituspäätökset tehdään kunnassa sijoitusasiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Niistä raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Kunnanvaltuusto hyväksyy esityksen.

Kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto myöntää Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalolle 250 000 euron lainan viidelle vuodelle yhden prosentin korolla. Valtuutettu Timo Seppäsen puheenvuorossa selvisi, että yhtiöllä oli lainaa 900 000 euroa vuoden 2025 lopussa. Kiinteistöjen korjauksia on tehty pakon edessä, ei ennakoiden. Nykyinen vuokrataso ei kata tulevia kustannuksia. Edessä on lisäksi kahden talon purku. Viiden rivitalon kriittisten LVI- ja peruskorjausten arvio on noin 500 000 – 1 milj. seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen lainaesityksen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämänä lisätalousarvioon vuodelle 2026 75 000 euroa, joka maksetaan sovintokorvauksena Lake Living Oy:lle.

Kokoomuksen valtuustoryhmän teki valtuustoaloitteen tiealuetoimituksista.

Yleishakemus keskustaajaman alueen toimituksista on lähetetty 12.6.2024 maanmittauslaitokselle. Valtuustoryhmän mukaan kunnanhallituksen tai valtuuston päätöstä asiasta ei löydy, eikä päätösvaltaa ole siirretty hallintosäännössä alemmalle kunnan viranomaiselle. Hakemuksen on lähettänyt ja allekirjoittanut maankäytön suunnittelija. Allekirjoittanut on lähettänyt hakemuksen esihenkilölle, vt. kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle.

Valtuustoryhmä vaatii vastauksia seuraaviin asioihin:

1. Ovatko toimitukset lainmukaisia, koska niiden hakemiseen ei ole ollut toimivaltaa?

2. Tuleeko kunnanhallituksen informoida maanmittauslaitosta laittomasta toimitushakemuksesta?

3. Miksi esihenkilö ei ole puuttunut toimivallan ylitykseen?

4. Onko tieto hakemuksesta tuotu kunnanhallitukselle? Jos on, miksei kunnanhallitus puutunut toimivallan ylitykseen?

5. Millä keinoin kunnanhallitus puuttuu toimivaltansa anastamiseen?

6. Käynnistääkö kunnanhallitus laillisen toimitushakemuksen valmistelun?

Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle.

Valtuustoaloite herättää jälleen kysymyksen: Minkä vuoksi päätöksissä ei edetä tarkasti kuntalakia noudattaen?

Julkaistu

Bussiyhteydet Sysmään toimivat

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän julkinen liikenne saa runsasta kritiikkiä. Viestitetään, että surkea julkinen liikenne on jopa este paikkakunnan kehittymiselle. Tämä johtuu tiedon puutteesta. Sysmässä on tällä hetkellä käytössä kaikille mahdollinen, toimiva ja nerokas liitännäispalvelu.

  • Kutsuohjattu liikennöinti on tätä päivää. Se on järkevä täydentävä palvelu. Tyhjiä vuoroja ei ajeta. Sysmäläisille avautuu palvelun kautta yhteys kaikkiin valtatie 4:llä liikennöiviin vuoroihin, opastaa liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuljetus Järvisen liikenteellä Sysmä-Hartola tai Hartola-Sysmä välillä maksaa 6,10 euroa. Liitännäiskuljetus onnistuu kaikkiin valtatie 4:n bussiyhteyksiin 24/7. Tarkistin Matkahuollon sivuilta, millaiset yhteydet liitännäispalvelu avaa sysmäläisille arkisin Lahteen. Tuloksena 9 OnniBus vuoroa molempiin suuntiin. Hartolasta lähtevä aamun kello 6.20 vuoro on Lahdessa 7.15, millä ehtii hienosti kouluun tai töihin.

  • Liitännäispalvelu toimii molempiin suuntiin. Me kuljetamme Hartolaan tai noudamme sieltä aina sovittuun aikaan. Tilaus tulee tehdä edellisenä päivänä. On myös mahdollista, että asiakas noudetaan tai viedään suoraan kotiovelle. Tällöin asiakashinta nousee hieman, kertoo Mika.

Yhdellä vaihdolla pääset lämpimästä autosta suoraan toiseen lämpimään autoon. Jos sukulainen tai tuttava on tulossa vierailulle, niin tätä palvelua käyttämällä vieras ei ainakaan voi helpolla eksyä. Palvelu on siis tarjolla kaikille, olit sitten paikkakuntalainen, vapaa-ajan asukas tai vieras. Tätä palvelua kannattaa kaikkien yritysten jakaa aktiivisesti ilmoitustaululla.

  • Talvella ollaan mahdollisuuksien mukaan pysäkillä odoteltu asiakkaan kanssa jatkoyhteyttä. Asiakkaat ovat saaneet istua lämpimässä autossa eikä ole tarvinnut ulkona pakkasessa värjöttää, paljastaa Mika.

Liikennöitsijän mukaan palvelu on löytänyt jo asiakkaita, mutta monelle tämä liitännäispalvelun tarjoama yhteys on vielä täysin vieras. Sosiaalisessa mediassa julkiselle liikenteelle lokaa heitetään aivan turhaan. Jos alettaisiin tarjota suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Sysmästä eri paikkakunnille, hintalappu olisi niin korkea, että nykyisillä asiakasmäärillä se on mahdotonta toteuttaa.

Ottakaa julkisen liikenteen liitännäispalvelu käyttöön! Yhdellä vaihdolla aukeaa koko Suomi. Tehkää tilaukset Järvisen Liikenteen numerosta p. 044 728 0751.

Julkaistu

Autiotalomessut

Samuli Simula
SYSMÄ

Kangasniemellä järjestetään kesällä 2026 Autiotalojen messut. Tapahtuma on myös Leader -hanke. Projektipäällikkön ja markkinointiasiantuntijan paikka on avoimessa haussa 17.12.2025 asti, joten tarkkaa kokonaisuutta tapahtumalla ei vielä ole.  

Kangasniemen Koittilan seutu valittiin 2023 vuoden kyläksi. Netistä löytyvä kylän esittelyvideo on todella lämmin ja tunteisiin vetoava. Se on tehty aidossa maalaiskylähengessä ilman suuria panostuksia.  

Keskustelin alustavasti Sysmän kunnan elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulan kanssa, voiko Sysmä napata tuosta tapahtumasta kopin ja järjestää omanlaiset Autiotalojen asuntomessut. Tapahtuma on huomioitu kunnassakin. Suoraan tapahtumaa ei kannata lähteä kopioimaan, vaan etsiä omaa kuntaa tukeva idea.

Mukana voisi olla kesäasuntoja, taloja tai liiketiloja. Viikon toiminnalliset messut. Hallittava rajattu määrä kohteita, joissa osallistuvaa tapahtumaa. Tällä herätetään mielenkiintoa ja näkyvyyttä. Idea voi olla yhtä tuulesta temmattu, kuin Kangasalan idea. Siellä oli mietitty äänen tyhjien talojen kohtaloa. Vitsinä oli lennätetty ilmaan autiotalojen messut, ja nyt se toteutetaan. 

Olisiko mukana myös kunnan kohteita? Kahvimylly on pitkään etsinyt uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen nykykunto rajoittaa mahdollisuuksia järjestää tapahtumaa tällä hetkellä, mutta voisiko siellä järjestää Sysmän antiikki- ja taidemessut? Onko mahdollista saada viikoksi vuokralle Sanna Grilli, jossa olisi pop-up lähiruokamessumenu?

Mistä löytyvät mielenkiintoisimmat kohteet? Onko kohde kylät ja autiotalot, vai löytyykö keskustan alueelta jotain mielenkiintoisempaa? Millainen on kohderyhmä? Onko tavoitteena löytää lapsiperheet, etätyöläiset, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita tai yhteisöasumista? 

Löytyisikö houkuttelevaa majoitusta kesätyöntekijöille? Lapin matkailukohteet ovat houkutelleet sesonkityöntekijöitä paikkakunnan aktiviteeteilla. Sysmän kesän monipuolinen tapahtumatarjonta ja kaunis luonto houkuttelee varmasti niitä, jotka janoavat elämäänsä vaihtelua. 

Jos ajatus herätti sinussa heti ideoita, miten lähteä jalostamaan Sysmään sopivaa tapahtumaa, niin minulle voi laittaa sähköpostia (simula.samuli@gmail.com). Itse en ole lähdössä hanketta toteuttamaan, mutta voin kerätä kohteita ja ideoita. Etsitään sille vetäjä. 

Kuvassa: Löytyykö sinulta tai lähiympäristöstä pelastettavia kohteita?

Julkaistu

Mitä kuuluu Hartolan kuntaan?

Helena Mäkinen
HARTOLA

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä ehtii Joulumarkkinoiden tuoksinassa kertoa lyhyesti kunnan loppuvuoden tunnelmista.

– Ihan hyvät on tunnelmat. Työ ja toiminta jatkuu ennallaan ja perusvireeltään optimistisena. Paljon kyllä mietitään sitä, mitä talotehtaan kanssa tapahtuu. Se on tuonut mustia pilviä horisonttiin, mutta elämisen vire on kuitenkin ihan positiivinen. Maailmantilanne ei valitettavasti tässä vaiheessa näytä kohentuvan, se on menossa aina vain hullummaksi.

Seppälän mielessä ovat myös kuntiin vaikuttavat ajankohtaiset asiat.

– Valtiovallan tasolla on ollut vireillä isoja uudistuksia. Valtionosuusuudistus kaatui, mutta hankintalakia nyt vielä yrittävät saada eteenpäin. Nämä vaikuttavat erityisesti pienempiin kuntiin.

Seppälä tekee selkoa valtionosuusjärjestelmän kiemuroista.

– Suurin haaste on se, että nykyinen valtionosuusjärjestelmä on rakennettu alun perin rahoittamaan sote-palveluita. Kun ne siirtyivät pois kunnilta, niin järjestelmä ei enää vastaa kunnan nykyisiä tehtäviä. Nyt kaatuneella järjestelmän uudistuksella olisi ehkä pystytty tekemään pieniä muutoksia, mutta se ei olisi poistanut perusongelmaa.

– Valtionosuuksien osana ovat vielä pysyvät sote-erät, jotka eivät varsinaisesti perustu mihinkään. Tästä syystä naapurikunnassamme Sysmässä saadaan niitä 1000 euroa asukasta kohden enemmän kuin Hartolassa – se tekee monta miljoonaa. Sysmä teki sote-palveluiden kokonaisuudistuksen, mitä ministeriö ei olisi halunnut tehtävän. Me taas toimimme niin kuin ministeriö ohjeisti, joten meitä rangaistaan ja Sysmää palkitaan…

Kunnanjohtaja toteaa kuitenkin, että ongelmat ovat kaikissa kunnissa aika samanlaisia. Nykyinen tilanne vaatisi kunnon remonttia ja arvovalintoja.

– Tarvittaisi isoja kokonaisuudistuksia ja linjauksia. Pitäisi päättää, halutaanko Suomessa vähentää kuntien määrää. Halutaanko vain isoja kuntakeskuksia, vai ollaanko valmiita tukemaan nykyistä kuntarakennetta, jossa monet pienet kunnat pystyvät tuottamaan omat palvelunsa. Se edellyttäisi arvovalintoja valtion päässä. Olisi päätettävä, mihin suuntaan tätä laivaa lähdetään ohjaamaan. Rahoituselementtien pitäisi sitten tukea niitä tavoitteita, mitä on asetettu.

Lopuksi Seppälä toteaa, että jos tavoitteet eivät ole tiedossa, ei rahoitusjärjestelmäkään voi olla kovin looginen.

Julkaistu

Ruokatottumukset vaikuttavat

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

Eväitä teini-ikään -verkkovanhempainillassa olivat mm. Mannerheimin lastensuojeluliitto ja THL. 

Nuorten masennus ja ahdistuneisuus on lisääntynyt. Nuorilla yksi keino hallita omaa kehoa on kontrolloida syömistä ja tämä johtaa syömishäiriöiden lisääntymiseen.

  • Me elämme monikriisien aikaa, josta meitä muistutetaan jatkuvasti mm. uutisissa. Verkkomaailma ja some on vaikeasti hallittava ympäristö,  kertoo Kristiina.

Arkisen yksinkertaiset asiat kuten riittävä uni, liikunta ja terveellinen ravinto ovat nuorten mielenterveyden rakennusaineita.

  • Murrosikää voisi kuvailla sanalla muutos. Nämä nuoret soittavat meille usein, kun ovat huolissaan omasta kehityksestään ja biologisista muutoksistaan verrattuna muihin samanikäisiin, opastaa psykoterapeutti Tatjaana Pajamäki. 

Henkinen irtautuminen vanhemmista alkaa. Kaverit ovat tärkeässä roolissa ja kaverisuhteita kannattaa tukea. 

  • 15-18 vuotiaan nuoren elämä on identiteettipohdinnan aikaan. Ihastukset, harrastukset, musiikkimaku ja mielipiteet vaihtuvat tiuhaan. Nuori asettaa kritiikkiä vanhempiaan kohtaan ja haluaa olla erilainen kuin he, kertoo Tatjaana. 

Nuorelle on tärkeä saada tilaa itsenäistyä, mutta huolenpito ja suojaavat rajat tuovat turvallisuutta.

  • Hyvä ravitsemus on keskeinen terveen kasvun ja kehityksen edellytys. Sillä on pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia terveyteen. Ravitsemuksella on suora vaikutus hyvinvointiin, jaksamiseen, vireyteen, oppimiseen ja suorituskykyyn, opastaa THL:n tutkimuspäällikkö Sari Niinistö.

Tutkimusten mukaan säännöllisesti aamiaista ja koululounasta nauttivat oppilaat pitivät muita useammin koulunkäynnistä. Heillä oli harvoin koulu-uupumusta, vähemmän myöhästymisiä sekä sairaus- ja luvattomia poissaoloja. 

Tutkimuksissa on todettu, että opetuksen seuraaminen on vaikeaa vain 11 %:lla oppilaista, jotka olivat syöneet molemmat ateriat, kun taas vaikeuksia oli 30%.lla, joilla molemmat ateriat oli jääneet väliin. Tulos on hälyttävä. Lähilehden numerossa 46 mainittiin, että sysmäläisistä oppilaista 57% nauttii kouluaterian joka päivä, kun Hartolassa melkein kaikki oppilaat syövät aterian. 

Toisessa jutussa voisi tarkastella Sysmän ja Hartolan kouluja. Ottaa mukaan liikunnan tavoitteet. Panostus nuoriin lisää kouluviihtyvyyttä! Miten se voisi olla mukana kuntastrategiassa?

Kuvassa: Aamiainen on tärkeää jaksamisen kannalta.