Avainsana: kunta

Julkaistu

Retkelle – koska metsä ei kysy salasanaa

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Retkitubettaja Jani Mäcklin vei kameransa Kammiovuorelle.

Laukaalainen retkeilijä Jani Mäcklin kuvailee itseään keski-ikäiseksi luonnossa viihtyjäksi. Lapset ovat jo maailmalla, ja aikaa on vapautunut harrastuksille. Retkeilyn lisäksi niihin kuuluu maastopyöräily ja salibandyn erotuomaritoiminta. Käytännön huomio synnytti lopulta myös YouTube -kanavan.

  • Retkiä suunnitellessani huomasin, että laavupaikoista löytyy verkosta vain niukasti tietoa. Usein tarjolla on vain nimi ja sijainti, ei kuvia eikä tietoa fasiliteeteista. Halusin tehdä videoita, jotka oikeasti auttavat ihmisiä päättämään, minne lähteä, kertoo Mäcklin.

Näin syntyi YouTube-sarja Laavuralli, jonka tarkoitus on madaltaa kynnystä lähteä luontoon. Mäcklin kertoo valitsevansa kuvattavat kohteet tuttujen paikkojen ja uusien löytöjen yhdistelmästä. Kammiovuori näyttäytyi uutena ja kiinnostavana, ja lisäksi Sysmän kunta saa häneltä erikoismaininnan hyvästä tiedottamisesta.

  • Kammiovuorella on upea näköala, hieno luonto ja hyvä laavupaikka. Laavu on tärkeä, sillä se on monelle retken tukikohta – joko yöpymiseen tai eväiden syöntiin.
    Kammiovuori osoittautui rauhalliseksi ja hyvin opastetuksi retkikohteeksi.
  • Pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on Etelä-Suomen toiseksi korkein kohta. Maasto on keskivaikeaa, vaikka polut ovat hyviä, Mäcklin täsmentää.
    Varustautuminen on hänen mukaansa loppuvuoden retkillä kaiken perusta.
  • Hyvät kengät, säänmukainen vaatetus, otsalamppu, eväät ja ladattu puhelin ovat välttämättömiä. Syksyllä kivet, juurakot ja lehdet ovat erityisen liukkaita – Kammiovuorella näitä riitti.
    Ovatko olosuhteet päässeet joskus yllättämään retkeilijän kokemuksesta huolimatta?
  • Suunnittelu on pitänyt yllätykset vähissä, mutta eräs tapaus naurattaa yhä. Arpaisen retkeilyreitillä saunan kutsu voitti leirin pystytyksen. Saunoessa alkoi kaatosade, joten riippumattoleiriä piti lopulta pystyttää vetisisissä tunnelmissa, ja saunan hyöty jäi vähäiseksi. Opin, että leiri kannattaa pystyttää heti kohteeseen saavuttaessa. 

Mäcklin muistuttaa lopuksi, että suomalainen luonto on eri puolilla maata yllättävän erilaista: toisaalla järviä riittää, toisaalla taas kaivataan mäkiä ja korkeuseroja. Hänestä juuri nämä vaihtelut tekevät retkeilystä kiehtovaa – ja selittävät, miksi Kammiovuoren kaltaiset korkeat maastonkohdat vetävät ihmisiä puoleensa yhä uudelleen.

Kuvassa: Retki Kammiovuorelle kannatti Laukaasta asti. Mäcklin huomauttaa, että monen kunnan informaatio retki- ja laavukohteista on puutteellista. Sysmän kunnan viestintä erottui edukseen ja lopulta retki oli kaikin puolin onnistunut. Kuva Jani Mäcklin.

Julkaistu

Uudistunut Ohrasaari

Miikka Vuori
SYSMÄ

Sysmän Ohrasaaressa on viimeaikoina remontoitu paljon. Liikunta- ja ulkoilupaikkaa on kunnostettu ja uudistettu isolla kädellä. Kunnostustöiden takia saari on ollut ajoittain kokonaan poissa käytöstä. Töissä ollaan nyt loppusuoralla. Päätin lähteä vierailemaan paikan päällä sateisenä lokakuisena sunnuntaina.

Kysyin etukäteen Sysmän tekniseltä johtajalta Timo Laurilta, mikä on saaren tilanne. Saan tietää, että uudistusten yhtenä moottorina on Suomi liikkelle -hanke, jonka kautta saaren kehittämiseen on saatu valtiolta avustusta. Muun kunnostamisen ohella sinne ollaan saamassa muun muassa uusi kuntoilualue sekä maisemalaituri. Yksi uudistus koskee valaistusta. Uudet lenkki- ja hiihtoreittien valot toimivat älykkäästi siten, että pimeällä ne kirkastuvat, kun kulkija tulee kohdalle.

Uudet opasteetkin ovat parhaillaan työn alla. Vaikka paljon on tekeillä, remonttien ei pitäisi häiritä hiihtokautta. Lauri sanoo, että hiihtoladut tehdään, kunhan lumet tulevat.

Ohrasaari on mukava rentoutumispaikka. Sieltä löytyy muun ohella fresbeegolfrata, juoksuportaat, sauna ja nuotiopaikka, lintutorni sekä valaistu pulkkamäki. Saari on helposti saavutettava Sysmän keskustasta. Saapuessani pitkästä aikaa paikalle huomaan heti uudet leveät kulkuväylät. Myös silta saareen on nyt hyvässä kunnossa. Puustoa on harvennettu paikoin melko paljon.

Lähden etenemään oikean puolista rantaa pitkin. Muita väyliä on levennetty, mutta rantaa myötäilevä polku on pysynyt polkuna. Se oli aikaisemminkin minun ja koiramme vakioreitti.

Kaislikko suhisee tuulessa. Maisema on harmaa ja hiljainen. Eteneminen on helppoa ja mukavaa, sillä sade ei ole muuttanut polkua mutaiseksi. Saaren toisella puolella sijaitsevalle saunalle päästyäni näen valmistumassa olevan liikuntapaikan. Sauna on kunnan omistama ja sysmäläisten varattavissa. Laituri on nyt korkealla. Se nostetaan talveksi pois, mainitsee Lauri.

Sysmässä moni asia on kivenheiton päässä. Ohrasaari on helppo ja mutkaton ulkoilupaikka. Yksi miinuspuoli sillä on. Omien ja muiltakin kuulemieni kokemusten mukaan saaressa on ollut aika paljon punkkeja. Voisiko tilanne niidenkin suhteen olla nyt parempi, kun puustoa harvennettu ja kulkuväyliä levennetty? Ainakaan tältä vierailultani punkkeja ei tarttunut mukaan muistoksi.

Saari on vakiokävijöiden lisäksi Sysmässä vierailijoille suosittu luontokohde. Nyt sitä todella kelpaa esitellä.

Kuvassa: Ohrasaareen uuden kulkureitit ovat leveitä ja paksusti päällystettyjä.

Julkaistu

Ministeri ja lomituspalvelut Sysmässä

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Arvoisa ministeri ja vieraat, tervetuloa tutustumaan lomituspalveluihin, joita Sysmän kunta on hoitanut 51 vuotta ja koko Etelä-Suomen alueella vuodesta 2022 alkaen. Maaseudun mallia maailmalle Sysmästä, avaa kunnanvaltuuston pj. Mika Järvinen.

39 vuotta lomituspalveluita luotsannut Taina Blomqvist saa aplodit.

  • Valtakunnallisesti on 11 lomitusyksikköä. Lomitus on tärkeä suomalaisen ruokahuollon ja huoltovarmuuden kannalta. Meidän yksikkö tuottaa 220 henkilötyövuotta. 2025 lomitusyksikön vuosibudjetin toimintakulut olivat 13 milj. euroa, joka on hiukan alle puolet kunnan toimintakuluista, kertoo lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist.
  • Mela valvoo, ohjaa ja neuvoo yksiköiden toimintaa, joka tulee olla lainmukaista, taloudellista ja tehokasta. Kriittisintä toiminnassa on sijaisapu. Kun maatalousyrittäjä itse ei kykene toimimaan niin apua on toimitettava mahdollisimman nopeasti. Lomituspalveluissa työntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta, johon meidän tulee reagoida. Loistava idea oli lomittajien SM-kilpailut. Ne saivat hyvää medianäkyvyyttä ja kiinnostusta alaa kohtaan. Sysmän yksikkö on erityisesti erottunut edukseen. Asiakaskokemukset ja lomituspäivien järjestyminen ovat vastanneet yrittäjien tarpeeseen. Lainmukaisuus ja johtaminen ensiluokkaista ja erityismaininta omaehtoisesta toiminnan kehittämisestä, jota ei muualla Suomessa näy, yksikköpäällikkö Marja-Leena Rautaparta tilanteesta.
  • Maatalousyrittäjyys on yksi vaativimmista ammateista. Lomitus on sosiaalipolitiikkaa, jonka tarkoitus on turvata yrittäjän työuraa. Kun yrittäjä jaksaa, voivat myös eläimet hyvin ja ruokaa riittää kaikille. Lomitus ei ole arjen ylellisyys vaan edellytys työkyvyn säilymiselle. Lomituksen merkitys on valtava koko alan tulevaisuudelle. Mikäli lapset kokevat, että vanhemmat on koko ajan töissä ja väsyneitä, niin ala ei houkuttele heitä jatkamaan, MTK Hämeen aluepäällikkö Kari Aikio kertoo työkyvystä.
  • Olen pitkään halunnut tulla juuri Sysmään tutustumaan lomituspalveluihin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että palvelut halutaan pitää vähintään ennallaan, lupaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Tilaisuuden jälkeen

  • Oli erityisen liikuttavaa kuulla suora viesti yrittäjältä, että meidän hallituskaudella toteutettu välitä viljelijästä -malli oli auttanut häntä vaikeassa tilanteessa. Sysmä saa upeaa valtakunnalista kiitosta, lopettaa Sanni.

Kuvassa: Tilaisuus toi yhteen palvelun käyttäjiä, tekijöitä, luottamushenkilöitä, virkamiehiä, Melan ja MTK-liiton edustajia, viestinnän henkilöitä ja vt. kunnanjohtaja Peltosen, joka lausui tilaisuuden päätössanat.

Julkaistu

Kyläauto vai kylien välinen auto?

Samuli Simula
SYSMÄ

Kyläautokokeilun tuloksia.

Hankkeen projektivastaava Janne Niinimäki Päijänne-Leader ry:stä kertoi keskustelleensa jatkosta Sysmän kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi saaneensa vastauksen elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulalta.

  • Nyt kyseessä oli ensimmäinen kokeilu. Kaikille täysin uusi asia ja toiminnot. Kunta suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti myös jatkohankkeeseen. Kustannuksia kunnalle tuli kokonaisuudessaan noin 6000 euroa.

On tärkeää, että kunta on kehityksessä mukana. Hankkeessa autontarvetta perusteltiin mm. julkisen liikenteen vähäisyydellä ja mahdollisen oman auton puuttumisella. Auto tarjosi myös mahdollisuuden edulliseen sähköauton kokeiluun. Sysmässä autot sijoitettiin Suopellon satamaan ja Päijänne Areenan yläparkkipaikalle. Suopellon auton sijoittelulla mahdollistettiin mm. veneilijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden kaupassa käynnit.

Auton käyttöönotto asiakkaille oli edullinen: 3 euroa tunti tai 35 euroa vuorokausi + 0,14 euroa/kilometri. Kahdella autolla oli koko kokeilun aikana yhteensä 31 vuokrausta. Kilometrejä kertyi yhteensä 900. Tulokset kertovat, että autojen käyttöaste ei ensi yrittämällä ollut korkea. Suurin osa varauksista tehtiin arkipäivinä. Asiakkaille suunnatusta palautekyselystä kävi ilmi, että suurin vuokrauksien tarpeesta oli asiointi kaupassa.

Erilaisia vaihtoehtoja on mahdollista kehittää ajatellen tulevia kesiä. Pelkkä markkinoinnin ja näkyvyyden lisääminen ei todennäköisesti pelkästään ole riittävä keino nostaa käyttöastetta.

Voisiko yhteinen kyläautoprojekti Sysmän ja Hartola välillä olla mahdollinen? Auto toisi kulkuyhteyden Sysmästä nelostiellä kulkevaan julkiseen liikenteeseen. Hartolasta pääsisi kätevästi Sysmään pankkiin, mitä siellä ei ole. Autoa ei tarvitsisi palauttaa lähtöpisteeseen. Erilaisia hullujakin ideoita kannattaa tuoda esille. Ne saattavat tuoda palvelulle enemmän ja uutta käyttöä.

Yhteenvedossa oli ajatus, että käyttöastetta voitaisiin lisätä ratkaisulla, jossa kyläauto olisi virka aikana vain kunnan työntekijöiden käytössä. Erikoinen ajatus, sillä suurin osa varauksista tehtiin klo 10-14.

Kokeilun yksi tulos oli, että kunta tuki jokaista yksittäistä vuokrausta 194 eurolla. Maallikon mielestä melko kallista. Mikä on ollut koko hankeen kokonaishinta, ei vielä selvinnyt.

Julkaistu

Graffitisähkökaappi

Samuli Simula
HARTOLA

  • Hartolan Nuorten työpajan järjestämässä avoimessa työpajassa nuoret maalasivat torin laidalla roskiskatoksen vieressä olevan sähkökaapin, kertoo työtoiminnan ohjaaja Erika Väkiparta.

Nuorten työpajan järjestämät avoimet työpajat on tarkoitettu 15-29 -vuotiaille nuorille. Iltapaja tavoittaa hyvin nuoria, kun he ovat illalla liikenteessä ja pajaan voi tulla suoraan ilman erillistä sopimusta. 

  • Tässä sähkökaapin maalausprojektissa oli mukana lukiolaisia. Kahdeksan nuorta oli mukana suunnitteluvaiheessa ja seitsemän osallistui maalaamiseen. Työpaja kustantaa maalit. Minä ohjaan projektia ja nuoret hoitavat itse kaiken ideoinnista viimeiseen pensselin vetoon, opastaa Erika.

Sähkökaapin maalaus oli nuorten mieleen ja heiltä oli tullut suoraa positiivista palautetta.

  • Kovasti kiitoksia tästä, oli todella mukava projekti!

Ensimmäinen ajatus sähkökaapin maalaamiseen on lähtöisin Kuningaskunnan ideatiimiltä. He ovat selvittäneet lupa-asiat jne. Asia otettiin myös heidän toimestaan puheeksi, kun Hartolan johtoryhmä oli torilla. Olisiko tämä vauhdittanut projektia?

  • Iso kiitos meiltä ja nuorilta Kuningaskunnan ideatiimille, viestii Erika.

Sähkökaapin virta katkaistiin maalaamisen ajaksi. Täytyy aina mennä turvallisuus edellä, vaikka maalattiin vain kaapin ulkopintoja. Janne Myntiltä saatiin ehdotus Sorikselle. Seuraavana projektina on maalata Soriksen luistelukatoksen vaneriset taustat.

  • Menemme huomenna tutustumaan seuraavaan kohteeseen. Lähdetään jo suunnittelemaan pitemmälle uutta projektia. Nuorilla ei ole valkoisen kankaan pelkoa, vaan he ryhtyvät maalaamaan ihanan suoraviivaisesti. Jotain paikkaan sopivaa, kivaa ja ilahduttavaa on luvassa. Edellisen projektin hauskuus on kiirinyt, ja nyt on ryhmään tullut lisää osallistujia. 
  • Iltapaja toimii viidestä kahdeksaan. Yleensä avoin pajapäivä toimii kerran viikossa sovittuna päivänä. Kaikki alle 29-vuotiaat, tervetuloa mukaan. Katsomoprojekti on mielenkiintoinen ja me otamme mielellämme vastaan uusia osallistujia. 

Muutakin  pajalla tapahtuu. On tehty käsin paperia ja betonitöitä. Syyslomaviikolla on ”Neulansilmäkamera -työpaja”. Runsaasti taidelähtöistä toimintaa. Tarkoitus on myös lähteä retkeilemään yhdessä. 

Sähkökaapin uusi ilme takuuvarmasti ilahduttaa ohikulkijaa.

Kuvassa: Uusi maalattu sähkökaappi istuu maisemaan.