Tulevaisuusajattelu, mitä se on?

Emma Toiskallio
SYSMÄ, HARTOLA

Kuvitellaan, että sinulla on viisivuotias lapsi. Katselet hänen temmellystään kotipihalla ja yllättäen oivallat, kuinka kymmenen vuotta on oikeastaan aika lyhyt ajanjakso. Tuolloin samainen piltti viettää jo rippijuhlia ja pihamaalle kokoontuu sekalainen joukko sukulaisia ja ystäviä. Tänään pihasi on kuitenkin vielä rakennustöiden jäljiltä tylsä ja harmaa, ja muistuttaa näyteikkunaa uuden asuinalueen keskellä. Haaveilet varjostavista puista, näkymää rajaavista aidoista ja pehmeästä pihanurmesta. Juhlateltoista ja kauniista puheista.

Päiväuniaikaan kirjaat paperin vasempaan laitaan nykyhetken ja oikeaan juhla-ajankohdan. Ääripäiden väliin tulee laatikot jokaiselle kasvukaudelle. Puut vaativat aikaa eniten, joten ne on istutettava ensimmäisenä. Toisaalta rahaa pihatöihin ensimmäisinä vuosina ei ole vielä paljoa. Kirjaat ylös tarvittavia asioita, kuten maa-aineksia, ja huomioit myös uhkia, jotka saattavat tarvita korjausliikkeitä. Kasvukausilaatikko – laatikolta pääset juhlavuoteen, eli skenaarioosi. Kauniiseen puutarhaan, jossa järjestää tärkeä päivä.

Tässä on kuvaus henkilökohtaisesta tulevaisuusajattelusta, mutta samaa rakennetta voidaan hyödyntää yhteiskunnallisiin ja jopa globaaleihin kysymyksiin. On kuitenkin muistettava, että skenaario on skenaario, eikä se aina pidä paikkaansa. Entä jos lapsi ilmoittaakin, ettei aio osallistua koko rippikouluun? Skenaario on siis ikään kuin luonnos odotettavissa olevasta tapahtumakulusta.

Miksi sitten luoda skenaarioita ja aikajanaa? Toki se voi olla suuntaa antava muistio, jonka myötä oivallat viiden vuoden kuluttua olevan angervojen hankinta-aika. Tulevaisuusajattelun idea piilee edellä kuvatuissa kasvulaatikoissa, joiden tulisi antaa versoa vapaasti. Argumentit, kuten rahan tai pörriäisten puute, eivät saa olla este ideoinnille. Päinvastoin syntyy kysymys: entä jos?

Entä jos koko kortteli sitoutuisi olemaan puutarha-alue kymmenen vuoden kuluttua?

Entä jos meillä olisi puutarhayhdistys?

Entä jos yhdistys saisi tukea sadeveden keräysjärjestelmälle, joka automatisoisi alueen kastelutarpeen?

Alkuperäisen skenaarion pääkysymys voi olla varsin arkipäiväinen. Pohtimalla välivaiheen kasvulaatikoita on kuitenkin mahdollisuus päätyä entistä merkittävämpiin kysymyksiin ja oivalluksiin – jopa sellaisiin, jotka antavat elämälle tyystin uuden suunnan.

Kunhan malttaa antaa ajattelulle vapauden versoa.

Kuvassa: Myös Sysmän lukio on huomioinut tulevaisuustaitojen tärkeyden ja opettaa niitä uudella Päijänne-linjalla.

Lukulahja ekaluokkalaisille

Riikka Junttila
SYSMÄ

Sysmän Kirjakyläyhdistys ja kirjasto pääsivät ilahduttamaan ekaluokkalaisten ensimmäistä oppituntia vuoden viimeisenä kokonaisena koulupäivänä. Kyseessä oli jo kolmatta kertaa järjestetty tempaus, jossa ekaluokkalaiset saavat joululahjaksi ikioman kirjan. Kyselimme yhdistyksen varapuheenjohtaja Sanni Honkasen kanssa, miten syksy on sujunut ja ovatko kirjaimet alkaneet tuntua jo tutuilta?

-No kyllä on, mehän osataan jo lukeakin, vastasi ekaluokka reippaasti.

Ella Nurminen etupenkistä vahvisti, että opituilla kirjaimilla osataan myös jo kirjoittaa. Lukulahjat menivät siis juuri oikeaan kohteeseen, sillä kirjaston ja kirjakyläyhdistyksen lahjoittaman kirjan on tarkoitus palkita ekaluokkalaisia uutterasta lukemaan oppimisesta ja kannustaa lukuharrastuksen pariin myös kouluajan ulkopuolella.

Tuoreelle opettajalle Nelli Salmiolle tämä luokka oli ensimmäinen, jolle hän on saanut antaa oman lukulahjan eli lukemisen taidon. Salmion mukaan lapset olivat vierailusta ja kirjasta innoissaan. Keväällä olisi tarkoitus alkaa käydä kirjastossa, jotta vielä eritasoisille lukijoille löytyisi juuri omaan osaamistasoon sopivaa ja mieleistä luettavaa.

Lopuksi luokassa sovittiin yhdessä, että kirjalahjapaketti avataan vasta koulun jälkeen, jotta yllätys säilyy heille, jotka aikovat säästää paketin avaamisen jouluaattoon. Tämän jutun lukijoille voimme kuitenkin paljastaa jo, että pakettiin oli tänä vuonna valittu Juhani Känkäsen kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Apo Apponen – ekaluokan kellokkaat (Teos 2023). Teos valikoitui lahjakirjaksi hyvän huumorin, houkuttelevien kuvien ja kotimaisuuden takia. Testilukijat pitivät myös kirjan tunnistettavasta arjen kuvauksesta, karkailevasta koirasta ja opettaja Pena Liitu-Harpista, joka kollegoineen on joutunut ottamaan käyttöön opettajille suunnatun Wilma-sovelluksen, jonne rehtorin toimesta alkaa ilmestyä runsaasti merkintöjä.

Sysmän kirjakyläyhdistys ja kirjasto toivottavat Lähilehden lukijoille kirjarikasta joulua ja kaikille ekaluokkalaisille hauskoja lukuhetkiä uuden kirjan parissa.

Kuvassa: Kirjastonjohtaja Junttila ojentaa iloisena opettaja Nelli Salmiolle omaa kirjalahjakappaletta.

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Tiedätkö mitä on steampunk?

Samuli Simula
HARTOLA

Hartolan yhtenäiskoulun käsitöitä ja kuvataidetta on esillä osoitteessa Keskustie 59 vielä hetken. Se kuuluu ehdottomasti kevään tapahtumiin merkinnällä: pakko nähdä.

  • Nuorten luovuutta on älyttömän tärkeää kehittää. Luovaa kirjoittamista, kuvataidetta ja käsitöitä pitäisi tarjota mahdollisimman paljon puhelimen räpläämisen tilalle. Tällä hetkellä Hartolassa on älyttömän hyvä kuvisopettaja, kaavaili Juha, yksi näyttelyn toteuttajista.

Juha Laattala on kuvataiteen harrastaja ja eläkkeelle jäänyt biologian opettaja. Ripustusta suunniteltaessa oppilaiden töiden korkea laatu yllätti täysin Juhan ja hänen puolisonsa Leenan.

Keskustan liiketilan ikkuna on täydellinen paikka näyttelylle. Teokset ovat kaikkien nähtävillä koko ajan. Ihan hetkessä näyttelyä ei kuitenkaan pystytetty. Sen runsaus haastoi varmasti vapaaehtoiset. Lopputulos tekee kunniaa koko kylälle. Eniten hämmästyttää tekniikoiden runsaus.

  • Pyrin opettamaan jokaiselle ikäryhmälle mahdollisimman paljon eri tekniikoita, että jokainen oppilas pääsisi loistamaan omalla persoonallisella osaamisellaan, näyttelystä kuvisopettaja Marja Rahikainen.

Marjan ajatus, että jokainen oppilas voi kokea onnistumista, toteutuu. Hän on selkeästi innoittanut oppilaat, ja taso on kokonaisuudessaan laadukasta. Onnistuminen on tärkeää myös oppilaiden minäkuvan kehittymiselle. Opettajana Marja  arvostelee jokaisen työn aina erikseen muodostaen näin lopullisen arvosanan lukuvuoden usean arvion kokonaisuudesta. Suuri painoarvo on tehtävän ennakkoon määritellyn tavoitteen saavuttamisella ja aktiivisella työskentelyllä. Töitä on näyttelyssä esillä jokaiselta luokalta. Marja opettaa 4:stä luokasta ylöspäin. Osa kasi- ja ysi-luokan mestariteoksista on päätynyt jo kotiin ja lahjoiksi ennen näyttelyä. 

  • Koulun koko väki lähettää valtavat kiitokset kaikille näyttelyn mahdollistaneille suuresta panostuksesta, kuuluvat Marjan terveiset.

Voin vain kuvitella, kun nykyiset oppilaat jatko-opintojen ja työelämän kokemusten jälkeen kurvaavat tulevaisuudessa takaisin Hartolan keskustaan. Siellä on yksi tärkeä osoite: Keskustie 59. Omien kouluaikojen värikkäät muistot ja hetket parrasvaloissa palaavat mieleen. Kurkistus sen hetken tasoon, ja onko perinne jatkunut. Näillä pienillä tunnemuistoilla syntyy juuri se kotiseuturakkaus, joka saa meidät palaamaan synnyinsijoillemme.

Kuvassa: Steampunk on höyrypunkkia. Se lähestyy höyry- ja kellokoneistojen aikakautta 1800-luvun näkökulmasta 2000-luvun fiktiivisessä alakulttuurissa.

SyVon Sirkusnäytös

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Tervetuloa Sysmän Voimistelijoiden kevätnäytökseen, avaa Anne Sireni.

Seuran yhteen kokoavia voimia ovat vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja talkoohenki. SyVo on Sysmän merkittävin ohjattua terveys- ja kuntoliikuntaa tarjoava taho. Aktiivisesti liikuntaa harrastavia  jäseniä on yli 200. Suuri joukko aktiiveista on jo iäkkäitä. He osallistuvat niihin seuran toimintoihin, jotka edistävät osallistujan hyvinvointia ja terveyttä, liikunnan aitoa iloa unohtamatta. Kursseja on kaiken ikäisille. Nuorimmat osallistujat ovat juuri omille jaloilleen nousseita taaperoita.

Sysmän kunnan antaman avustuksen lisäksi näytösten lipputulot olivat aikoinaan seuran merkittävin tulonlähde. Tauon jälkeen pääsylippu on otettu uudelleen käyttöön puolivuosittain järjestettäviin näytöksiin. Oli ilahduttavaa nähdä, että esitys veti katsomot täyteen väkeä. SyVo ostaa ammattitaitoista liikunnanohjausta seuran ulkopuolelta. 

  • Ajatus korkean laadun tuottamisesta täytyy liikuntaseurassa säilyttää, vaikka toiminta muuten pyörisi talkoovoimin, toteaa Anne puheessaan. 

Se, missä asukkaat haluavat eri harrastusten välillä vapaa-aikaansa käyttää, on ammattimaisesti kilpailtua. Tämä kannustaa myös SyVoa kehittämään omaa, jo laadukasta toimintaansa koko ajan monipuolisemmaksi. 

Juhlavuotta vietetään hyvinvointiteeman ympärillä. Seura haastaa kaikki mukaan järjestämällä verkkokyselyn sosiaalisessa mediassa ja omalla www.syvo.fi -sivustolla. Saatavan palautteen pohjalta rakennetaan yhdessä tulevan syksyn ohjelmallista tarjontaa.

Kevään näytös kiteytyy tarkkaan suunniteltuun ja harjoiteltuun eri esitykset yhteen kokoavaan koreografiaan. Loppuun hiottua ja näyttävää upeaa puvustusta unohtamatta.  Näytös imaisee juoneensa heti alusta, kuin olisit itse osa kokonaisuutta. Katsomossa sydämet pakahtuvat esityksen jakamasta nautinnosta ja energiasta.

Näytöksen jälkeen olin koirakävelyllä. Kohtaan rouvan, jonka kanssa on tapana vaihtaa pari sanaa, sillä hän pitää koirista ja saa niistä energiaa. Kerroin näytöksestä. Hän sanoi olleensa seuran aktiivinen harrastaja pitkään. 

  • 90-vuotiaaksi asti olen saanut olla todella hyvässä kunnossa – kiitos liikunnan ja aktiivisen elämäntyylin, kertoi moi-moi- -tuttavani.

Kiitos SyVo. Teidän levittämänne liikunnan voima nostaa meidän kaikkien elämän laadun aivan uudelle tasolle.