Avainsana: musiikki

Julkaistu

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Julkaistu

Joululauluista kauneimmat

Helena Mäkinen
HARTOLA

Riihiniemen koululla oli 13.12. tunnelmallinen joululauluilta. Maija Pentikäinen-Laine ei muistanut tarkkaan, kauanko kauneimpia joululauluja on koululla laulettu, mutta perinteestä on kysymys.

  • Meillä on aina ollut sama työnjako: Koitti ry antaa tilat, seurakunta hoitaa säestyksen ja puheenvuoron ja Riihiniemen nuorisoseura vastaa tarjoilusta ja koristelusta. Punanuttukin saattaa tulla jossain vaiheessa käymään, ellei eksy matkalla.

Kanttorina toimi Jaak Luts, ja ensimmäisen laulun avulla heitettiin arkihuolet nurkkaan, sitten rakennettiin joulupuu. Taivas sylissäni -laulun avulla testattiin, alkaako itkettää. Tiukkaa teki, mutta selvisimme siitä kuitenkin. Seuraavaksi tehtiin joulu sydämeen ja päästiin tunnelmoimaan Jouluyö, juhlayö.
Pastori Katri Ylönen kertoi tulleensa Hartolaan vuonna 1999.

  • Täällä on laulettu kauneimpia joululauluja monta kertaa ja tänne on aina kodikasta tulla. Olin aamulla Nuoramoisten koululla pitämässä aamunavausta. Käynnistä jäi tosi hyvä mieli, lapset olivat innokkaasti mukana ja kysyivät heti aluksi, jäänkö koko päiväksi koululle. Kaikki halusivat kertoa nimensä ja kyselivät tärkeitä kysymyksiä.
  • Tänään on Lucian päivä, Lucia tuo meille valoa, lämpöä, rakkautta ja rauhaa. Uskon, että tämä yhdessä laulaminen virittää meidät joulun rauhaan tässä levottomassa maailmassa. Voimme miettiä, mikä joulussa on kaikkein tärkeintä ja miksi me joulua vietämme. Ehkä se joulupukin odottaminenkin kuuluu meidän lapsenmielisten joulunodotukseen. Meillä kirkon työntekijöillä joulun aika on kiireistä, siksi on tärkeää pysähtyä miettimään, mikä omassa joulussamme on tärkeintä.
    Katri luki piispa Mari Parkkisen lähettämän joulukirjeen, jossa meitä kaikkia kehotetaan valon ja rauhan lähettiläiksi.
  • Kun tänä jouluna sytytät kynttilän, lähetä samalla rukous Pyhän maan sekä kaikkien maailman lasten puolesta. Kauneimpia joululauluja lauletaan nyt 51. kerran eli tämä Suomen Lähetysseuran tapahtuma on jo keski-iässä. Katri päätti rukoukseen, joka oli piispa Mari Leppäsen käsialaa.
    Vielä ehdittiin laulaa useita lauluja ennenkuin oveen koputettiin. Joulupukki kävi ilahduttamassa meitä kaikkia. Seuraavaksi laulettiin Porvarin Seijalle nimipäiväonnittelut. Viimeisenä oli Maa on niin kaunis.
    Kauniiksi lopuksi nautittiin maukasta joulupuuroa hyvässä seurassa.

Kuvassa: Olet toisten kaltainen, lapsi lupauksien. Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten, miten sinut suojelen? Helmassani kantaa itse taivastako saan?

Julkaistu

Rakkauden Joulu

Samuli Simula
HARTOLA
 
Hartolan kirkko antoi mahtavat puitteet Rakkauden Joulu -konsertille. Konsertin suunnittelu aloitettiin jo varhain kesällä. 
 
Lähtökohtana oli luoda tulevaisuuden artistille Moona Elorinteelle ensi kokemusta konsertoinnista. Juse Venäläinen ja Merja Kuisma päättivät lähteä omalla kokemuksellaan suunnittelemaan ja tukemaan yksitoistavuotiaan ensiesiintymistä konserttitilanteessa. Artisti Jippu halusi myös lähteä mukaan toimintaan ja esiintymään ensi kertaa yhdessä veljen tyttärensä kanssa.Tarkoituksena oli myös löytää Moonalle mahdollisimman vähän esiintymispaineita tuova ympäristö. Tainionvirran seurakunta oli alusta asti todella yhteistyöhaluinen joten Hartolan kirkko oli täydellinen valinta konsertille. Toinen konsertti esitetään myöhemmin Moonan kotiseudulla.
 

  • Kyllä se aito Joulun lämmin tunnelma lähtee hiipimään sydämiin joululauluista. Aina tulee hyvä mieli konsertin jälkeen ja koen, että se rauhoittumisen tunne lähtee myös kuulijoiden mukana juhlan valmisteluun, kertoo Juse.
     
  • Tulkoon Joulurauha, valo ja ilo meidän kaikkien sydämiin näiden tunnettujen ja kauniiden Joululaulujen myötä, Toivottaa Merja Kuisma avauksessaan. 
     
    Merja esittää herkällä tunnelmallisella tulkinnallaan kappaleet: ”Taivas sylissäin”, ”Kun Joulu on”, ”Tähti tähdistä kirkkain” ja ”Rakkauden rapsodia”. Säestäjänä Juse Venäläinen. 
     
    Nuori Moona esittää kappaleet: ”Pianhan meillä on joulu” ja ”Yksinäisen keijun tarina”. Ihastuttavan raikas ja nyt jo varma esiintyjä. Hänestä kuullaan varmasti lisää tulevaisuudessa – hurmasi. 
     
    Jipun lämpimät puheet, muistot omista rakkauden jouluista ja todella vahvat tulkinnat lauluista: ”Arkihuolesi kaikki heitä”, ”Kaipaus”, ”Tulkoon valtakuntasi”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Joulu yö juhla yö”. Moonaa ja Jippua säesti Benja Roth ja he kaikki esittivät yhdessä ”Heinillä härkien kaukalon”. 
     
    Konsertti herkisti tunnelmaan. Artistien persoonalliset toisistaan poikkeavat tulkinnat tekivät illasta todellakin rakkauden konsertin. Tuntui kuin olisi kuullut tutut joululaulut aivan uudessa valossa. Täytyy todeta, että taidokkaat säestäjät Juse ja Benja saivat Hartolan uuden flyygelin soimaan järisyttävän upeasti. 
     
    Konsertin ideoija Juse Venäläinen myös käsikirjoittaa ja ohjaa tarinallisia musiikkinäytelmiä. Innolla voi jäädä odottamaan Jusen tulevaa näytelmää ”De va kukku de”.

Kuvassa Rakkauden lähetit vasemmalta: Merja Kuisma, Benja Roth, Jippu, Moona Elorinne ja Juse Venäläinen.

Julkaistu

Kiitos kaikesta -konsertti

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Baritoni Hannu Musakka esiintyi Tainionvirran seurakunnan järjestämässä yksinlaulukonsertissa Hartolan kirkossa viime perjantaina. Musakka lauloi ilman säestystä. Konsertin nimenä oli ”Kiitos kaikesta! Amen!”. Kaavilla asuva laulaja ja runoilija vaalii karjalaisia juuriaan ja konsertin kantavana teemana oli kiitollisuus. Musakka kiittää Luojaansa laulun ja runon keinoin juuristaan, suomalaisesta luonnosta, veteraanien tekemistä uhrauksista – koko elämästä.

Konsertin yhteydessä Musakka kertoi omista ja vanhempiensa ja esivanhempiensa elämän käännekohdista. Hän on syntynyt Lappeenrannassa jouluna 1945 ja hänen isänsä juuret ovat Kannaksella Pyhäjärven Musakanlahden kylässä.

-Kun parikymmentä vuotta sitten pääsin käymään Pyhäjärvellä, minulle tuli vahva tunne, että täältä minä olen kotoisin. Karjalaisuus kielessä on säilynyt, vaikka olen asunut pitkään muualla.

Myös pohjoinen Lappi ja Norja ovat Musakalle tärkeitä. Hän tekee siellä usein laulukeikkoja. Kiitollisuuden velassa hän kokee olevansa norjalaisille, koska hänen äitinsä isovanhemmat selvisivät hengissä 1860-luvun pahoista nälkävuosista matkustamalla kauas Jäämeren rannalle.

-Sen ansiosta mummoni, äitini ja minä synnyimme. Muuten se ei olisi ollut mahdollista, Musakka toteaa omilla verkkosivuillaan.

Musakka kertoi myös olevansa kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta. Hän mainitsi kahden vuoden takaisen pahan hirvikolarin Puumalassa elämän välitilinpäätökseksi. Hirvi kuoli, mutta hänelle varsinaisen tilinpäätöksen aika ei vielä ollut. Musakka selvisi onnettomuudesta laastarilla etusormessa.

Hannu Musakan kantava, laaja ja soiva ääni on parhaimmillaan kirkossa. Hartolan konsertti alkoi J. Alfred Tannerin kupletilla ”Elämäni on lauluni”. Ohjelmisto sisälsi tuttuja lauluja kuten ”Nocturne”, ”Oi kallis Suomenmaa” ja ”Veteraanin iltahuuto”. Harvemmin kuultuja laulujakin kuultiin, esimerkiksi P.J. Hannikaisen suomennos laulusta ”Toivioretkellä”. Laulu- ja runovalinnoillaan hän kunnioitti muun muassa Eino Leinoa ja Yrjö Jylhää sekä viime vuonna menehtynyttä säveltäjä Kari Tikkaa. Laulujen väliin sijoittuneista runoista useat olivat Hannu Musakan omia.

Runoja Musakka on kirjoittanut tuhansia, mutta runokirjan julkaiseminen odottaa vielä.

-Ehkä sitten, kun ne vielä paranoo, hän totesi.

Kuvassa: Hartolan kirkossa esiintynyt Hannu Musakka on kiitollinen elämälle.

Julkaistu

Musiikin voimin maasta toiseen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän kehitysvammaisten tukiyhdistys järjesti tukea tarvitseville jäsenilleen kahtena perättäisenä sunnuntaina musiikkityöpajan. Työpajan ideoijina ja ohjaajina toimivat hiljattain sysmäläistyneet alan ammattilaiset Susan Aho ja Mika Venhovaara.

Työpajan päätteeksi osallistujat esittivät ohjaajiensa johdolla vauhdikkaan loppuhuipentuman, missä musiikin keinoin liikuttiin maanosasta toiseen. Tätä esitystä saapui kirjakahvilan takahuoneeseen seuraamaan runsas osallistujien ystävistä ja vanhemmista koostunut kuulijajoukko.

Työpajan kokonaisuus oli rakennettu merellisille asioille. Laivan kapteeni kuljetti laivaansa mereltä toiselle ja lauleskeli purjehtiessaan tilanteeseen sopivia lauluja.

Työpajan ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului soittimien rakentelu ja pajassa olikin valmistunut jos jonkinlaisia soittimia lähinnä rytmillisiin tarkoituksiin. Lisäksi kuunneltiin meren ja siellä asuvien eläinten ääniä ja Susan opetti jokaista matkimaan niitä omalla suullaan. Ja tietysti laulettiin. Susan esitti kapteenin tehtävistä kertovan laulun, mihin muut yhtyivät. Toinen laulu kuljetti kapteenin Onnensaarelle ja tämän ”seilauslaulun” musisointiin osallistuivat kaikki rytmiryhmänä.

Toisena työpajapäivänä harjoiteltiin ja esitettiin musiikkia monista eri maista ja Susan hanureineen sai kaikki innokkaasti mukaan ”Koppotilaulun” rytmeihin. Kun matkalla päästiin latinalais-amerikkaisiin maihin, meno yltyi vallan mahdottomaksi. Sambakarnevaalit sytyttivät osallistujat taputtamaan, kalistelemaan ja kilistelemään sekä luonnollisesti myös tanssimaan – meno oli kuin Brasiliassa. Huikea päätös musiikkityöpajalle.

Työpajan vetäjät Susan ja Mika kertoivat työpajan olleen hieno kokemus ja Mika lupasi uusia tarinoita kerrottavaksi jatkossa.
– Tällaisilla blues-pohjaisilla lauluilla mennään ja tekstiin pyritään ujuttamaan sisään myös hyödyllistä tietoa laulujen sekaan. Tämä oli meillekin ihan uusi kokemus.