Kumppanuuspöydät

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Avoin Sysmä esitti vuoden 2025 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen kumppanuuspöytien käyttöönotosta kuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että toiminta käynnistettäisiin teemoilla elinvoima ja yrittäjyys, hyvinvointi sekä kylät ja asuinalueet. Mutta mitä kumppanuuspöydät käytännössä tarkoittaisivat?

Ajatus Sysmän kumppanuuspöydistä pohjautuu Lahden kaupungin kokemuksiin, jossa vastaavanlaisia yhteistyöfoorumeita on ollut toiminnassa jo useamman vuoden.

– Ajatus on lähtenyt Lahdesta, jossa kumppanuuspöytiä on perustettu kaupungin eri alueille, kertoo Timo Seppänen, joka on Sysmään tehdyn aloitteen taustalla.

– Kumppanuuspöydät ovat yhteistyöfoorumeita, joissa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset voivat tuoda esiin näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan kunnan asioista, hän kuvaa.

Lahdessa kumppanuuspöytien toimintaan haetaan avoimella haulla mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä, ja kaupungin puolelta toimintaa koordinoi osallisuuskoordinaattori. Mukana olevilla kumppanuuspöydillä on myös käytössään pieni kokous- ja tapahtumabudjetti, jonka turvin on järjestetty esimerkiksi kaikille avoimia asukastilaisuuksia.

– On tärkeää, että kaupunki tai kunta ottaa kumppanuuspöydät aidosti mukaan asioiden valmisteluun eikä pidä niitä vain muodollisina kuulemisfoorumeina, kertoo Lahdessa toimintaa läheltä seurannut Jaana Leppäkorpi.

– Lahdessa ilmapiiri on ollut selvästi kiinnostunut ja myönteinen. Vaikka kumppanuuspöydät eivät tee varsinaisia päätöksiä, ne tuovat kunnan asiat lähemmäs kuntalaisia ja madaltavat kynnystä osallistua päätöksentekoprosessiin, hän toteaa.

– Sysmässä on varmasti paljon järjestöjä, yrityksiä ja aktiivisia asukkaita, jotka voisivat mielellään osallistua esimerkiksi kunnan strategiatyöhön kumppanuuspöytien kautta, Seppänen ja Leppäkorpi arvioivat.

Käytännössä kumppanuuspöydät toimisivat säännöllisesti kokoontuvina yhteisöfoorumeina, joihin toivottaisiin kunkin teeman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kumppanuuspöydät eivät olisi virallisia päätöksentekoelimiä, mutta ne tukisivat kunnan elinvoimatyötä ja kokoaisivat paikallisen osaamisen yhteen. Avoimen ja tasapuolisen haun kautta toimintaan pyrittäisiin varmistamaan, että mukaan toimintaan pääsee mahdollisimman monipuolinen joukko kuntalaisia ja toimijoita.

Vastauksia vaaditaan

Samuli Simula
SYSMÄ

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1.2026 valtuustoaloite.

Talouspäällikkö Susanna Leppänen esitteli päivitetyn Sysmän kunnan varallisuudenhoidon, rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Sijoitusvarallisuuden kirjanpitoarvo 31.12.2024 noin oli 2,6 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on 3 prosenttia (inflaatio vähennyksen jälkeen). Pääsijoitukset ovat korko-, osake- ja muita sijoituksia. Muut sijoitukset sisältää kiinteistörahastosijoituksia. Rahastoja tullaan myymään ja sijoitetaan rahat parempiin sijoituskohteisiin. Yksittäisen sijoituksen kunnan salkusta tulee olla alle 20 prosenttia. Sijoituspäätökset tehdään kunnassa sijoitusasiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Niistä raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Kunnanvaltuusto hyväksyy esityksen.

Kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto myöntää Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalolle 250 000 euron lainan viidelle vuodelle yhden prosentin korolla. Valtuutettu Timo Seppäsen puheenvuorossa selvisi, että yhtiöllä oli lainaa 900 000 euroa vuoden 2025 lopussa. Kiinteistöjen korjauksia on tehty pakon edessä, ei ennakoiden. Nykyinen vuokrataso ei kata tulevia kustannuksia. Edessä on lisäksi kahden talon purku. Viiden rivitalon kriittisten LVI- ja peruskorjausten arvio on noin 500 000 – 1 milj. seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen lainaesityksen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämänä lisätalousarvioon vuodelle 2026 75 000 euroa, joka maksetaan sovintokorvauksena Lake Living Oy:lle.

Kokoomuksen valtuustoryhmän teki valtuustoaloitteen tiealuetoimituksista.

Yleishakemus keskustaajaman alueen toimituksista on lähetetty 12.6.2024 maanmittauslaitokselle. Valtuustoryhmän mukaan kunnanhallituksen tai valtuuston päätöstä asiasta ei löydy, eikä päätösvaltaa ole siirretty hallintosäännössä alemmalle kunnan viranomaiselle. Hakemuksen on lähettänyt ja allekirjoittanut maankäytön suunnittelija. Allekirjoittanut on lähettänyt hakemuksen esihenkilölle, vt. kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle.

Valtuustoryhmä vaatii vastauksia seuraaviin asioihin:

1. Ovatko toimitukset lainmukaisia, koska niiden hakemiseen ei ole ollut toimivaltaa?

2. Tuleeko kunnanhallituksen informoida maanmittauslaitosta laittomasta toimitushakemuksesta?

3. Miksi esihenkilö ei ole puuttunut toimivallan ylitykseen?

4. Onko tieto hakemuksesta tuotu kunnanhallitukselle? Jos on, miksei kunnanhallitus puutunut toimivallan ylitykseen?

5. Millä keinoin kunnanhallitus puuttuu toimivaltansa anastamiseen?

6. Käynnistääkö kunnanhallitus laillisen toimitushakemuksen valmistelun?

Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle.

Valtuustoaloite herättää jälleen kysymyksen: Minkä vuoksi päätöksissä ei edetä tarkasti kuntalakia noudattaen?

Suuri lainatakaus puhutti valtuustossa

Mika Sankari
HARTOLA

Yleisöä oli valtuustosalissa paikalla tiistai-iltana 13.9. ensimmäistä kertaa lähes 2,5 vuoteen.
Tarkastuslautakunnan arviointiraporttia ja muita asiakokonaisuuksia käytiin läpi. Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoi tarkemmin.

-Työntekijöiden houkuttelussa keskusteluissa on ollut ns. rekrytointilisän käyttöönotto. Sitä voidaan virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti käyttää myös määräaikaisena palkan elementtinä. Lisän käyttö edellyttää, että on sovittu sen käytöstä ja suuruudesta osana palkkausjärjestelmää.

-Päijät-Sote toteuttaa laajaa keinovalikoimaa henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (PHHYKY:n tiedote 13.9.2002).

-Taajama-alueella suoritetaan vesijohtoverkoston remonttia. Teknisessä toimessa on edessä eläköitymisiä ja toiminnan uudelleen organisointia edessä.

-Hartolan kunta osallistuu Verkostoperuskoulu-hankkeeseen.

Vastaukset tyydyttivät tarkastuslautakunnan pj. Veli-Pekka Lehtosaarta.

Osavuosikatsauksen mukaan lisäystä viime vuoteen verrattuna on tapahtunut erityisesti perusterveydenhuollon laitoshoidon päivien määrässä ja kotihoidon asiakkaiden määrässä.

Henkilöstökulut olivat yhteensä 1.803.468 euroa, mikä on 81.000 euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa vähemmän. Kesäkuulta maksetaan takautuvasti vielä yleiskorotukset.

Työllisyyskehitys on ollut positiivista. Kesäkuussa Hartolassa oli 20 työtöntä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Hiihtokeskus Purnu voi jatkaa toimintaansa vapaa-ajan rakentamisen sallivan kaavamuutoksen jälkeen entiseen malliin. Kaavamuutos ei poikinut puheenvuoroja.

Kiinteistö Oy Vasallilla on talotehtaaseen kohdistuva, 3.539.975,60 euron bullet-laina, joka erääntyy maksettavaksi kokonaisuudessaan 30.11.2022. KOy Vasalli on käynyt neuvotteluja vuokralaisen kanssa vuokrasopimuksen muutoksista ja uudesta vuokrahinnasta on päästy sopimukseen. Siinä on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus.
Valtuutettu Tiina Edelman vaati tarkempia tietoja asiasta.
-Mikä on uuden vuokrasopimuksen sisältö? Kunnanhallituksen jäsenet ovat saaneet enemmän tietoa, joten kaikki valtuutetut eivät olleet tasavertaisessa asemassa tiedonsaannin suhteen. Onko vaihtoehdot käyty läpi, takaussumma on suuri, Edelman tiedusteli.
Myös Lehtosaari halusi tarkempia tietoja.
-Nyt on haastavat ajat, sillä yritykset siirtävät projektejaan eri syistä eteenpäin, ja tilauskirjat ovat jopa tyhjinä. Kunta tiedostaa KOy Vasallin taloudellisen tilanteen ja takaukseen liittyvän taloudellisen riskin. Sen pahimmankin. Takauksen myöntämättä jättäminen olisi kuitenkin kunnalle merkittävästi suurempi riski. Vasalli on toimenpiteillään onnistunut pienentämään lainakantaa ja talotehtaan vuokrasopimuksen muutoksessa on huomioitu erääntyvän bulletlainan rahoitus. Takaus ei vaaranna Hartolan kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä, kunnanjohtaja sanoo.
Hän sai tukea Jarkko Fågelilta ja Matti Tanskaselta.
-Mitä pahimmassa skenaariossa seuraisi muille Vasallin vuokralaisille, Fågel kysyy.
Valtuusto päätti myöntää KOy Vasallille omavelkaisen takauksen 3.600.000 euron lainaan 10 vuoden takaisinmaksuajalla. Tiina Edelman jätti asiasta eriävän mielipiteen.
Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu tänä vuonna maanantaina 14.11. klo 18 ja sen jälkeen vielä torstaina 8.12. klo 13.