Avainsana: palvelut

Julkaistu

Virtaan Koskikahvila avasi ovensa

Lauri Hildén
SYSMÄ

Sysmän jo ennestään kattavaan tarjontaan saatiin viime viikolla yksi uusi kesäkahvila lisää, kun Lintan Koskikahvila avasi ovensa. Ennallistetun, vapaan Virtaankosken partaalle vanhaan voimalarakennukseen avattu kahvila saavutti suosiota jo ensimmäisen viikonlopun aikana. Ovet olivat ensimmäistä kertaa auki helatorstaina 14.5.

-Tosi kiinnostuneita ovat ihmiset, tämä on niin moniulotteinen miljöö. Tässä viihtyvät melojat, kalastajat, pyöräilijät ja kaikki muutkin luontoa ja koskea katsomaan tulevat, toteaa yrittäjä Tuija Rajavuori.

-Kalojakin tästä on jo noussut, 65-senttinen vonkale taitaa olla toistaiseksi suurin. Joka päivä tässä on kalastusryhmiä käynyt, hän kertoo.

Kävijätavoitetta ensimmäisille aukiolopäiville ei asetettu, mutta sunnuntaina puolenpäivän aikoihin Rajavuori arvioi paikalla käyneen noin 500 asiakasta. Määrää sopii pitää kokonaisuudessaan hyvänä, sillä koko lauantaipäivän vallinnut sateinen sää lie hillinnyt monen potentiaalisen asiakkaan ulkoilukiinnostusta.

-Kahvila on auki toukokuun ajan viikonloppuisin, ja kesäkuun alusta lähtien joka päivä. Aukioloajat ovat lähtökohtaisesti kello 10–17. Sesonkia on tarkoitus jatkaa ainakin elokuulle, mutta sekin on keleistä paljon kiinni, selvittää Rajavuori.

Koskikahvilan lisäksi meijerin ympäristössä toimivaa Lintan Kammaria ja torikahvila Lintan Kuistia pyörittävän Tuija Rajavuoren mukaan Koskikahvilan kesäsesongin suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Kosken ympäristössä riittää kuitenkin tapahtumia, joten kahvilakin saanee niistä osansa.

-Geopark-viikolla (25.5.–7.6.) tässä lähellä on kosken esittelyä, ja lohikeittotarjoilua tuossa viereisellä kodalla. En ole varsinaista ohjelmaa kahvilaan vielä ajatellut, esimerkiksi musiikin soittaminen tässä on vähän hankalaa, kun koski pitää niin kovaa meteliä. Mutta toisaalta kosken pauhu on niin ihanaa musiikkia, että ei tähän paljon muuta tarvitakaan, toteaa Rajavuori.

Kahvilan sisätiloja ei ole koolla pilattu, mutta ulkoterassilla istumapaikkoja riittää mukavasti. Luonto on konkreettisesti lähellä, ja tunnelma ulkona istuessa sen mukainen. Valikoima oli runsas niin juotavien kuin syötävien osalta. Juotavaksi oli tarjolla kahvin ohella niin limonadeja kuin alkoholittomia kuohuviinejäkin, ja kahvileiväksi saattoi valita vaikkapa piimäkakun, suolaisen piirakan tai perinteisen voisilmäpullan. Tällä kertaa testissä olleet kahvi ja raparperipiirakka eivät antaneet moitteille sijaa.

Kuvassa: Kahvila istuu luontevasti vanhan voimalan miljööseen. Kuva: @lintankoskikahvila, Instagram.

Julkaistu

Kohteena koko Päijänne

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOALA

KulkeeVettenHalki jatkaja Tero Sotamaa on ollut vesillä yli kolmekymmentä vuotta. 

  • Olen toiminut myös Jorma Sainion perämiehenä Jenni-Maria III:lla, mutta nyt oli aika tarttua isomman aluksen ruoriin, sanoo Tero. 

Sisävesiliikenteessä Tero kumppaneineen on toiminut yrittäjänä kuusi kesää. Päijänteen vesitaksi -nimikkeen alla reitti taittuu pikaveneellä nopeasti verrattuna risteilyaluksiin ja näin jää enemmän aikaa nauttia kohteesta perillä. 

  • KulkeeVettenHalki on meille uusi erilainen palvelusegmentti. Kotisatama tulee olemaan Padasjoki. Toimintasäde on koko Päijänne yhteysvesistöineen. Kanavien kautta on mahdollista siirtyä Vesijärven puolelle ja aina Heinolaan asti. Alukselle tulee tarjoilukahvila anniskeluoikeuksin ja tilausmenu. Erakonsaari -konseptia ei ole vielä tarkkaan suunniteltu. Erakkoristeilyt tulevat sijoittumaan todennäköisesti vasta loppukesään, mutta mahdollisesti jo ennen reittiliikenteen alkua. Reittiliikennettä Padasjoki-Karisalmi -välillä ajetaan säännöllisesti 23.6. – 31.7. kaksi vuoroa päivässä, kertoo Tero. 

Erakko Toivo Pylväläinen ja Rapalan uistintehtaan tarina on kansainvälisesti kiinnostava. 

  • Kolme vuosikymmentä omavaraisesti saaressa erakkona asunut Pylväläinen on synnyttänyt tarinoita ja on osa Päijänteen kalastushistoriaa. Erämaan Kutsun Markku Lepistö on Toivo Pylväläisen elämän asiantuntija ja Markun kanssa tullaan varmasti yhteistyöstä keskustelemaan, Tero pohtii.

Kiinnostus Päijännettä ja sisävesiliikennettä kohtaan kasvaa.  

  • Ulkomaalaiset turistit ovat löytäneet hyvin meidän vesitaksin. Heitä kiinnostaa alueen geologia, Harjusaarten muodostus jääkaudella, Päijänteen vesistön ja luonnon puhtautta ihaillaan jatkuvasti, Tero pohtii.

Kuntien satsaus on tärkeä sisävesiliikenteen kehityksen kannalta. 

–  Majutvedellä, Töijensalossa ja Suopellossa meillä on vakioasiakkaita. Sysmässä asiakkaat on lähinnä kesäasukkaita ja vierailevia asiakkaita tulee säännöllisesti Ilola Innistä. Heidän kanssaan on tehty yhteistyötä 2021 alkaen, Tero kertoo.
Kaikkea vesille.

  • Meiltä löytyvät myös kajakit, kanootit ja vesijetit. Tainionvirran melontareitti on hieno. Viime kesänä yksi pariskunta meloi koko reitin kolmessa vuorokaudessa. Osana palvelukokonaisuutta meillä on lisäksi myös veneiden huoltopalvelut ja kausisäilytys Päijänteen Venehotellissa, lopettaa Tero.

Kuvassa: Sisävesiliikenne vaatii jatkuvaa uudistumista, jotta kiinnostus säilyy. Uniikit vierailukohteet kiehtovat. Kuva Teron albumista.

Julkaistu

Tiina Marttinen Lähilukioiden hallitukseen

Samuli Simula
HARTOLA

Rytkönen/Leponiemi 6.3. YLE. Eduskunta kysely osoitti, että lukioita pidä keskittää suurille paikkakunnille. Sadasta kahdestakymmenestä yhdeksästä kyselyyn osallistuneesta kansanedustajista vain kaksi oli keskittämisen kannalla. Lähilukioiden pj. Jukka O. Mattila:

  • Poliisi ja posti voi lähteä paikkakunnalta, mutta jos lukio lähtee niin siitä alkaa alasajo. 

Lähilukioyhdistykseen kuuluu 182 pientä lukiota. Hartolan Itä-Hämeen opiston aikuislukion rehtori Tiina Marttinen valittiin yhdistyksen hallitukseen. 

Hallituksessa on kuusi henkilöä. 

  • Väestö ja syntyvyys vähenee pienillä paikkakunnilla. Se aiheuttaa kyllä ongelmia koulutuksen säilyttämisessä pienissä kunnissa, pohtii Tiina.

Tiina korostaa lähilukioiden vaikutusta osana pienten kuntien elinvoimaa. 

  • Meidän lukioon on jatkuva haku. Hakuvaiheessa kaikki tarvittava tieto on hakijoille tarkasti esillä. EU.n ja ETA: alueen ulkopuolelta hakevat oppilaat saavat tiedon lukukausimaksuista. Se on meillä yksitytoista tuhatta euroa. Hakijoilta pyydetään kielitodistus, peruskoulu- ja muut koulutukseen liittyvät todistukset. Kaikki haastatellaan, kertoo Tiina.

Hartolan aikuislukiolla on hyvä tilanne ja opiskelupaikat ovat täynnä. Pienissä lukioissa on paljon erityispiirteitä mm. yksilön huomioon ottava aito yhteisöllisyys. 

  • Valituille oppilaille lähetetään ennakkoilmoitus hyväksymisestä. Virallisen hyväksymiskirjeen he saavat vasta sen jälkeen, kun ovat maksaneet ensimmäisen lukuvuoden. Se on valtakunnallinen ohjeistus. Oppilailla tulee myös olla kielitaitotodistus, koska olemme suomenkielinen lukio, sanoo Tiina. 

Tiinan vahvuuksia monipuolisen koulutuksen ja kokemuksen lisäksi on talousosaaminen yrittäjyyden kautta ja laaja kansainvälinen yhteistyö. 

  • Pienten paikkakuntien lukioiden loppuminen vaikeuttaa täyden työajan järjestämistä opettajille, jos he toimivat samaan aikaan lukion ja yhteiskoulun opettajina. 

Tiina suosittelee kouluja satsaamaan laadukkaaseen kouluruokaa. Ei kannata säästää väärässä paikassa.

  • Tässäkin asiassa meidän tulee huomioida oman paikkakunnan tai edes lähialueen tarjonta. Käytetään paikallisia palveluita mahdollisuuksien mukaan kaikessa toiminnassa, Tiina kertoo.
  • Yksi meidän tärkeistä vetovoimatekijöistä ovat asunnot. Pystymme tarjoamaan niitä opiskelijoillemme hyvään hintaan, lopettaa Tiina. 

Kuvassa: Hartolan koulun kansainvälisyysaste on Suomen kärkeä. Tiina on myös kouluttanut opettajia ja rehtoreita Suomessa ja maailmalla. Kuva on Tiinan omasta albumista.

Julkaistu

Kokemukset ovat yksilöllisiä

Samuli Simula
SYSMÄ

  • Olen järkyttynyt, miten päätöksenteossa Ihmisiä kohdellaan kuin pelinappuloita, toteaa Riitta kuultuaan Terveystalon ryhmäkodin asukkaita kohtaan tekemistä äkillisistä muutoksista.

Riitta toivoo, että hänen veljensä aiemmin julkaisematon tarina pysäyttää ajattelemaan.

Riitta esiintyy jutussa vain etunimellä asian arkaluonteisuuden vuoksi. Riitan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

  • Veljeni Juha (nimi muutettu) kykeni hoitamaan kaikki ns. normaali arkeen liittyvät asiat. Rutiinit tekivät arjesta turvallisen. Hän harrasti säännöllisesti mm. basson soittamista. Suunnittelimme yhteistä lomamatkaa. Aikataulullisesti oli tärkeää, että tärkeät soittotunnit toteutuvat. Loma ei koskaan toteutunut, Riitta toteaa. 

Juhan pahaa kuulovammaa korjattiin kallon sisäisillä kuulokokeilla ja hän oppi puhumaan. Hänellä oli myös selkeitä autismin piirteitä. 

  • Perheeni antoi Juhalle kaiken mahdollisen tuen ja hoidon lapsena. Juhalle oli tärkeää, että häntä kohdeltiin kuin muitakin lapsia ja hän suoritti lukion. Autoin häntä itsenäistymään ja hän muutti luokseni asumaan. Juha haki myöhemmin itselleen tuettua asumista ja onnistui saamaan asunnon Kalasatamasta, muistelee Riitta.

Juha oli mukana tuetussa koulutuksessa ja hänelle myönnettiin asunto opiskelijakiintiöstä.

  • Opintojen loputtua häneltä poistui oikeus asuntoon ja samaan aikaan hänen juuri alkanut työsuhteensa keskeytettiin, sanoo Riitta. 

Heikosti kuulevan oli mahdoton pärjätä työssä.

  • Rajut yhtäkkiset muutokset arjessa veivät veljeni psykoosiin. Hän oli kulkenut kerrostalon käytävällä alusasussa koputtelemassa naapureiden ovia. Naapuri oli soittanut apua keskusteltuaan verissäpäin kulkeneen veljeni kanssa. Juha oli erittäin ystävällinen ja kiltti ihminen. Viranomaisilta saatu huomio oli rauhoittanut hänet hetkellisesti ja hänet oli jätetty kotiin, Riitta olettaa.

Juhan tietokoneen hakuhistoria tutkittiin myöhemmin ja selvisi, että hän oli etsinyt kipeästi akuuttia apua eri tahoilta.

  • Hänelle tuttu kuulovammaisten tekstiviestipalvelu toimii arkisin ja vain 19:00 asti. Apua ei löytynyt ja tilanne paheni yöllä. Juha oli hajottanut kotinsa tavaroita ja kulkenut käytävillä. Hän oli nukahtanut välillä uupumuksesta. Lopulta hän syöksyi viidennen kerroksen ikkunasta katuun ja menehtyi, kertoo Riitta haikeasti.

Helsingin Sanomien Pipsa Sinkko-Westerholmin jutussa sunnuntaina 26.4. Pauli Haapanen toteaa, että Terveystalo irtisanoi sopimuksen Sysmän Palvelutalo ry:n kanssa luottamuspulan takia.

Kuvassa: Asian arkaluonteisuuden takia Sysmässä asuva Riitta esiintyy jutussa vain etunimellä. Juha ei ollut holhouksen alla eikä hänellä koskaan aiemmin esiintynyt itsetuhoisia piirteitä. 

Julkaistu

Sysmäläistyneen havaintoja Sysmästä

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Reilu vuosi Sysmässä on ehtinyt kerryttää, jos jonkinlaisia havaintoja paikasta ja sen ihmisistä. Kaupunkilaistyttö päätyi Sysmään puolivahingossa elämän käänteiden kautta, mutta vuodessa on jo ehtinyt oppia yllättävän paljon sysmäläisestä arjesta

Sysmähän on kuntana pieni mutta yllättävän eläväinen. Muutin tänne lokakuun lopulla, eli ehkä ankeimpaan mahdolliseen aikaan, juuri silloin kun viimeiset kesäasukkaat olivat paenneet kaupunkeihin. Iltaisin kylä oli välillä niin hiljainen, että tunnelma oli kuin kauhuelokuvassa – tosin sillä erolla, että ainoa uhka oli aikaisin sulkeutuva kauppa. Onneksi jouluvalot pelastivat tilanteen ja toivat edes jonkinlaista valoa pimeyteen.

Sysmäläiset tuntuvat olevan ylpeitä kunnastaan – eikä suotta. Täällä on hyvä tekemisen meininki: aktiivisia yhdistyksiä, urheiluseuroja ja yrityksiä, jotka osaavat tuoda itseään esiin. Kesäasukkaat tuovat mukanaan eloa ja euroja, ja siinä olisi varmasti vielä hyödyntämätöntäkin potentiaalia. Viime kesänä sahtielokuva nosti Sysmän esiin vähän laajemminkin, ja kyllähän se kylällä huomattiin. Vaikka täytyy myöntää, että oma suhteeni sahtiin on edelleen… varauksellinen.

Arjessa Sysmässä korostuu maanläheisyys ja rauhallisuus. Elämä ei ole kiireistä, eikä tarvitsekaan olla. Tilaa on, luonto on lähellä ja välillä hiljaisuus on niin täydellistä, että omat ajatuksetkin kuuluvat turhan kovaa. Samalla Sysmä on kuitenkin yllättävän hyvällä sijainnilla – isompiin kaupunkeihin pääsee tarvittaessa nopeasti. Tänne asettuminen ei kuitenkaan tapahtunut itsestään. Pieneen kuntaan ei vain “sulauduta”, vaan mukaan pitää myös itse pyrkiä. Onneksi vaihtoehtoja on paljon: yhdistyksiä, harrastusporukoita ja tapahtumia riittää, kunhan uskaltaa lähteä mukaan. Ja kun lähtee, huomaa kyllä nopeasti, että porukkaan pääsee.

Vuoden aikana olen huomannut, että Sysmä elää vahvasti vuodenaikojen mukaan. Talvella on hiljaista ja rauhallista, kesällä taas aivan toisenlainen meininki. Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen kesä tulee melkein shokkina, kun yhtäkkiä kaupassa pitää jonottaa ja parkkipaikat ovat täynnä.

Vaikka en vielä kutsu itseäni täysin sysmäläiseksi, olen selvästi matkalla siihen suuntaan. Ainakin olen oppinut arvostamaan sitä, että elämä ei ole koko ajan kiireistä ja että hiljaisuus ei ole puute, vaan joskus jopa luksusta.

Mutta nyt kiinnostaisi kuulla muiden tarinoita – mikä sai sinut muuttamaan Sysmään tai Hartolaan? Oli syy sitten rakkaus tai eläkkeelle jääminen, osallistu kyselyyn Lähilehden facebookissa ja jaa oma tarinasi. Koostetta luvassa Lähilehdessä!

Kuva: Kotiutumista Sysmään auttoi myös rakkaat lemmikit ja harrastukset.