Avainsana: palvelut

Julkaistu

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Julkaistu

Helmi Säästöpankin Sysmän kiinteistö on myyty

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Helmi Säästöpankki Oy:n Sysmän kiinteistö on ollut kaupan jo jonkin aikaa. Pari viikkoa sitten ostaja löytyi ja kiinteistön uusi omistaja on Oulun ACDC Oy.

  • Kauppakirjat on allekirjoitettu. Pankki luopuu turhista kiinteistöistä, sillä niiden ylläpito ei ole peruspankkitoimintaa, vahvistaa Helmi Säästöpankin toimitusjohtaja Henry Udd.

Pankkikiinteistön uuden omistajayhtiön toimitusjohtaja Ari Piik on kotoisin Asikkalasta ja hän perustelee kiinteistökauppaa kohteen läheisyydellä ja sen kohtuullisella hinnalla.

Oulun ACDC Oy harjoittaa kiinteistösijoitustoimintaa ja samaa toimintaa Piik jatkaa myös Sysmän pankkikiinteistön suhteen. Useimmat kiinteistössä sijaitsevat yritykset ( mm. Urheilu Valonen, Sysmän Taksi, ent. apteekin tilat, Hiusstudio Fiilis, Kampaamo Tarja ja Pirjo ja hieroja Reetta Ukkonen) toimivat omissa tiloissaan eivätkä ole olleet vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan.

Ari Piik sanoi ottavansa lähipäivinä yhteyttä kiinteistönvälittäjään vuokralaisten löytymiseksi kiinteistöön.

  • Yhden rakennusliikkeen kanssa on jo käyty neuvotteluja tilojen vuokraamiseksi.

Kuvassa: Entisen Sysmän Säästöpankin kiinteistön omistaa nyt Oulun ACDC Oy.

Julkaistu

Nelostien toimenpidesuunnitelmaa esiteltiin Hartolassa

Kyösti Piippo
HARTOLA

Nelostie on Suomen merkittävin väylä pohjois-etelä -suunnassa ja liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi sille ollaan laatimassa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan ja Hämeen ELY -keskusten ja suunnitelmaa laativan A -insinöörien edustajat esittelivät tien ensimmäisiä suunnittelmia Hartolassa viime perjantaina. Runsas joukko asiasta kiinnostuneita kuntalaisia saapui paikalle, sillä koskeehan esisuunnitelma ensisijaisesti väliä Lusi – Oravakivensalmi.

– Tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen turvallisuutta, parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, sekä vähentää liikenteen päästöjä, kiteytti ELYn edustaja Anna Elf.
Suunnitellun tieosuuden liikennemäärä on keskimäärin 6000-7000 autoa vuorokaudessa (kesällä suurempi) ja hankkeen kustannusarvio on 300 milj. euroa. Elfin mukaan näin suuri hanke etenee vaiheittain, tavoitetila toteutuu pitkällä aikajänteellä.

A-insinöörien konsultti Piritta Laitakari esitteli uteliaalle yleisölle joitakin suunnitelman tavoitteita.

– Suunnitelmissa on rakentaa jatkuva ohituskaistatie, missä ohituskaistat voivat sijaita kohdakkain tai perättäin. Koko jaksolle rakennetaan kattava rinnakkaistieverkko, mikä mahdollistaa varareittijärjestelmän ja erottaa hitaan liikenteen valtatieliikenteestä.

Koko matkalle tulisi ainakin kuusi eritasoliittymää: Pääsinniemi, Onkiniemi, Nuoramoinen, Koitti, Hartolan keskusta ja Ruskeala. Liittymistä syntyikin tilaisuudessa vilkasta keskustelua ja Laitakarin mukaan niiden tarkka sijainti täsmentyy jatkossa.

Rinnakkaistiet jatkuvat Oravakivensalmeen saakka, joko nelostien länsi- tai itäpuolella.

Hartolan eteläosassa sijaitsevat Pohjolan ja Ahveslammen kohdat eivät sisälly suunnitelmaan, koska siellä harkitaan tien parantamisvaihtoehtoja uudelle linjaukselle.

Keskustelun aikana yleisöstä kuultiin toive, että myös hankkeen negatiiviset vaikutukset otetaan julkaistavaksi suunnittelmaan. Yhdessä puheenvuorossa toivottiin koko tieosuudelle nelikaistatietä keskikaiteella varustettuna. Koitti-Murakan liittymää toivottiin lähemmäksi Tainionvirtaa ja rinnakkaisteiden linjaukset toivottiin tehtäväksi peltojen laidoille.

Tilaisuuden lopuksi tutkittiin pöydille levitettyjä karttoja ja suunnittelijat saivat tarkempia toivomuksia jatkokäsittelyyn.

Toimenpidesuunnitelma valmistuu keväällä 2024.

Kuvassa: Nelostien uudet suunnitelmat kiinnostivat hartolalaisia.

Julkaistu

Viikon Henkilö Lotta Puikkonen, Pian oikeushoitaja

Heli Oksanen
SYSMÄ

Kuka olet?

  • Olen liki paljasjalkainen sysmäläinen, sillä lapsuudenperheeni muutti Sysmään ollessani vielä vauva. Kävin peruskoulun ja lukion täällä, jonka jälkeen muutin Helsinkiin opiskelemaan kätilöksi. Opiskeluaikana tapasin mieheni ja aika pian oli selvää, että asetumme Lahteen.
    Kymmenkunta vuotta työskentelin synnytyssalissa, mutta sitten avautui mahdollisuus siirtyä apulaisosastonhoitajan tehtäviin.
    Suoritin töiden ohessa johtamisen erityisammattitutkinnon.
    Apulaisosastonhoitajan työssä on vierähtänyt kuutisen vuotta pois lukien viime vuosi, jolloin olin synnytysosaston muuttokoordinaattori osaston muuttaessa keskussairaalan uudisrakennukseen.

Mitä työsi pitää sisällään?

  • Työnkuva on laajentunut siten, että muuton myötä synnytysosaston yhteyteen avautui ympärivuorokautinen naistentautien ja raskaana olevien päivystys. Hoidamme siellä kaikki kiireellistä hoitoa vaativat naiset gynekologisissa päivystysongelmissa.
    Vuoden alusta meillä avautui myös Päijät-Hämeen Seri-tukikeskus, jossa hoidamme kaikki alueen 16-vuotta täyttäneet seksuaalirikosuhrit.
    Vastaan siitä, että työt sujuvat mahdollisimman mutkattomasti; teen työvuorosuunnittelun hienosäädön, hoidan sairauspoissaolojen järjestelyn, huolehdin, että hoitotarvikkeita on riittävästi. Aina on jotain kehitettävääkin. Teen edelleen vähän myös potilastyötä, vedän synnytysvalmennuksia ja sijaistan osastonhoitajan lomia.

Mitä syksyysi kuuluu?

  • Tämä syksy ja ensi kevätkin kuluu töiden lisäksi oikeushoitajaopinnoissa. Kotona minut pitää touhukkaana tomera viisikuukautinen suomenlapinkoira Lysti, joka sekin käy pentukoulua oppiakseen hyville tavoille.

Kertoisitko oikeushoitajakoulutuksesta?

  • Oikeushoitajakoulutus järjestetään Suomessa nyt ensimmäistä kertaa THL:n oikeuslääkintäyksikön sekä Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä.
    Oikeushoitaja hoitaa väkivallan ja pahoinpitelyn uhreja sekä eri rikoksista epäiltyjä. Oikeushoitaja tunnistaa, kerää ja dokumentoi rikokseen liittyviä lääketieteellisiä todisteita myöhempää oikeudellista käyttöä varten. Oikeushoitajan tehtävänä on varmistaa tehokas ja laadukas virka-apu.

Miten oikeushoitajan koulutus tulee muuttamaan työtäsi?

  • Oikeushoitajakoulutus antaa työkaluja Seri-tukikeskuksen toimintaan ja kehittämiseen. Toivon, että koulutusta voi hyödyntää myös laajemmin.

Kerrotko Seri-tukikeskuksesta?

  • Seri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneen tukiyksikkö Päijät-Hämeen keskussairaalassa, yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Seri-tukikeskukseen voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta.
    Jos tapahtumasta (esim. raiskaus) on yli kuukausi, apua voi hakea omasta sote-keskuksesta, perheneuvolasta tai eri järjestöjen kautta. Rikosilmoituksen teko ei ole ehtona hoidolle, vaikka siihen kannustammekin. Vastaamme päivystyspuhelimeen ja hoidamme kiireelliset asiat ympärivuorokautisesti, myös viikonloppuisin.

Mitä haluat kertoa palveluista sysmäläisille ja hartolalaisille?

  • Synnytysosaston uudet tilat ovat hyvät ja toimivat.
    Synnytyksen alkuvaiheen hoitoon meillä on kuusi seurantahuonetta, joissa tukihenkilö voi olla mukana koko ajan eikä pitkämatkalaisenkaan tarvitse miettiä, että mahtuuko meille vai joutuuko ajamaan kodin ja sairaalan väliä.
    Synnytyshuoneita on seitsemän. Synnyttäjien vuodeosastolla kaikki huoneet ovat yhden hengen huoneita ja niistä saa tarvittaessa perhehuoneen siten, että puoliso on mukana maksutta, mutta omin eväin. Samalla osastolla on muutama yhden hengen huone naistentautien potilaille. Naistentautien päivystyksen ja Seri-tukikeskuksen palvelut ovat luonnollisesti myös sysmäläisten ja hartolalaisten saatavilla.
Julkaistu

Kauppaleikeistä harrastus

Kyösti Piippo
HARTOLA

Lapsuus- ja koulukaverit Raija Ritomaa-Järvinen, Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen leikkivät lapsena monille samanikäisille tuttuja kauppaleikkejä. Rahat olivat paperista itsetehtyjä tai voikukan ja piharatamon lehtiä.

Nyt sama kolmikko on pyörittänyt kirpputoria Hartolassa jo muutaman vuoden ajan.

– Vähän samanlaista leikkiä tämä on, mutta rahat ovat kyllä oikeita, sanoo Raija.

Idea kirpputorista syntyi siitä, kun jokaiselle heistä oli kertynyt nurkkiin ihan liian paljon tavaraa. Ensin kirpputorin paikaksi valikoitui Länkelinin vanha tehdas kolmen vuoden ajaksi, mutta kiinteistön myynnin ja koronan jälkeen kolmikko muutti Nestor Länkelinin vuonna 1918 rakentamaan punaiseen mökkiin samalle tontille. Mökki oli ollut jo vuosikausia tyhjänä, mutta Raija halusi jättää kohteen kiinteistökaupan ulkopuolelle. Nyt Suutarintorpaksi nimetty mökki palvelee toista kesää naiskolmikon kirpparina.

– Viimemmäksi mökissä pyöritti suutarinliikettään Jukka Virlander ja siitä saimme hyvän nimen kirppikselle, kertoo Raija Ritomaa-Järvinen.

Suutarintorppa on paisi nimeltään myös näöltään oikein sopiva kirpputoriksi. Pieni punainen mökki Hartolan keskustassa Toritiellä viestittää olemuksellaan rauhaa ja mennyttä aikaa.

Sen mökin Raija, Eeva ja Leena sitten täyttivät tavaroillaan ja kauppa on käynyt.

– Taloustavaroita, työkaluja, musiikkia eri tallenteina ja kirjojakin. Vaatteet eivät oikein mene kaupaksi, niiden pitäisi varmaan olla tosi vanhoja. Varsinaisia hittitavaroita ovat Arabian ja Iittalan tuotteet ja niitä suuren osan vuotta Sveitsissä asuva Leena tuo myytäväksi sieltä toisesta kotimaastaan.

Kierrätys on tämän päivän asia ja se näkyy myös kirpputorilla. Vanhoja esineitä ja tavaroita ei vähätellä ja moni löytää kirpparilta ehkä kauankin etsimänsä tuotteen.

Kolmikko aikoo pistää Suutarintorpan ovet lukkoon markkinoilta, mutta ensi kesänä he aikovat jatkaa jo lapsena yhdessä aloittamaansa harrastusta. Tavaravalikoiman he lupaavat lisääntyvän seuraavaan sesonkiin mennessä.

Kuvassa: Raija Ritomaa-Järvinen (vas), Eeva Hyvärinen ja Leena Metsänen istahtivat idyllisen Suutarintorpan kynnykselle.