Avainsana: palvelut

Julkaistu

Kyläauto vai kylien välinen auto?

Samuli Simula
SYSMÄ

Kyläautokokeilun tuloksia.

Hankkeen projektivastaava Janne Niinimäki Päijänne-Leader ry:stä kertoi keskustelleensa jatkosta Sysmän kunnan edustajan kanssa. Hän kertoi saaneensa vastauksen elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulalta.

  • Nyt kyseessä oli ensimmäinen kokeilu. Kaikille täysin uusi asia ja toiminnot. Kunta suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti myös jatkohankkeeseen. Kustannuksia kunnalle tuli kokonaisuudessaan noin 6000 euroa.

On tärkeää, että kunta on kehityksessä mukana. Hankkeessa autontarvetta perusteltiin mm. julkisen liikenteen vähäisyydellä ja mahdollisen oman auton puuttumisella. Auto tarjosi myös mahdollisuuden edulliseen sähköauton kokeiluun. Sysmässä autot sijoitettiin Suopellon satamaan ja Päijänne Areenan yläparkkipaikalle. Suopellon auton sijoittelulla mahdollistettiin mm. veneilijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden kaupassa käynnit.

Auton käyttöönotto asiakkaille oli edullinen: 3 euroa tunti tai 35 euroa vuorokausi + 0,14 euroa/kilometri. Kahdella autolla oli koko kokeilun aikana yhteensä 31 vuokrausta. Kilometrejä kertyi yhteensä 900. Tulokset kertovat, että autojen käyttöaste ei ensi yrittämällä ollut korkea. Suurin osa varauksista tehtiin arkipäivinä. Asiakkaille suunnatusta palautekyselystä kävi ilmi, että suurin vuokrauksien tarpeesta oli asiointi kaupassa.

Erilaisia vaihtoehtoja on mahdollista kehittää ajatellen tulevia kesiä. Pelkkä markkinoinnin ja näkyvyyden lisääminen ei todennäköisesti pelkästään ole riittävä keino nostaa käyttöastetta.

Voisiko yhteinen kyläautoprojekti Sysmän ja Hartola välillä olla mahdollinen? Auto toisi kulkuyhteyden Sysmästä nelostiellä kulkevaan julkiseen liikenteeseen. Hartolasta pääsisi kätevästi Sysmään pankkiin, mitä siellä ei ole. Autoa ei tarvitsisi palauttaa lähtöpisteeseen. Erilaisia hullujakin ideoita kannattaa tuoda esille. Ne saattavat tuoda palvelulle enemmän ja uutta käyttöä.

Yhteenvedossa oli ajatus, että käyttöastetta voitaisiin lisätä ratkaisulla, jossa kyläauto olisi virka aikana vain kunnan työntekijöiden käytössä. Erikoinen ajatus, sillä suurin osa varauksista tehtiin klo 10-14.

Kokeilun yksi tulos oli, että kunta tuki jokaista yksittäistä vuokrausta 194 eurolla. Maallikon mielestä melko kallista. Mikä on ollut koko hankeen kokonaishinta, ei vielä selvinnyt.

Julkaistu

Taksipalvelu Antero Salminen jatkaa toimintaansa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Taksiyrittäjä Antero Salminen menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana muutama viikko sitten. Kuolinpesä jatkaa taksitoimintaa ilman taukoja. Taksipalvelu Salmisen kalustomäärä Sysmässä on kaikkiaan neljä autoa.

– Toiminta jatkuu edelleen ja autot liikkuvat normaalisti. Toki joitakin pieniä viivästyksiä saattaa ilmetä uuden tilanteen takia, sanoo Anteron tytär Anne Salminen kuolinpesän edustajana.

Taksipalvelu Antero Salmisen autoja ajavat jatkossa tutut kuljettajat: Pertti Salo, Sirkku Nieminen ja Hannu Kivimäki sekä Virpi Ruponen tilapäisenä kuskina.

Sysmän Taksit ry:n puheenjohtaja Petteri Alangon mukaan Sysmässä on tällä hetkellä kaikkiaan 11 taksia.

Antero Salminen asui koko elämänsä Lahdenpohjassa Riihelän tilalla. Hänestä tuli tilan isäntä sukupolvenvaihdoksen jälkeen v. 1974. Riihelä oli aluksi maitotila, mutta navetta vaihtui sikalaksi v.1980. Vuonna 1990 Antero aloitti urakoinnit metsätraktorilla ja hankki oman monitoimikoneen neljä vuotta myöhemmin. Metsäurakointi vaihtui taksitoimintaan v. 2012. Vahvan yrittäjäluonteen omaava Antero totesi tuolloin löytäneen oman alansa ja yrityksen autokanta kohosi lopulta neljään.

Antero Salminen toimi Sysmän Taksit ry:n puheenjohtajana useiden vuosien ajan sekä oli mukana kunnallispolitiikassa.

Antero siunataan haudan lepoon lauantaina 18.10. klo 10 Nuoramoisten kappelissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Sysmän taksiautoilijat kunnioittavat Anteron muistoa yhteisellä kulkueella taksiaseman lipunnoston jälkeen. Kulkue lähtee taksiasemalta Nuoramoisten kappeliin klo 9 jälkeen.

Kuvassa: Anne Salminen saattaa sanojensa mukaan istahtaa joskus itsekin kuskin paikalle.

Julkaistu

Norpat vedessä

Samuli Simula
HARTOLA

Nina Kettunen perusti oman Pinnalla -yrityksen 1994. Hän järjestää uimakouluja kaiken ikäisille aina vauvasta vaariin. Hän jakaa kurssilaisille myös yksilöllistä ohjausta.

  • Laskin tuossa juuri, että olen keskimäärin kolmekymmentä tuntia vedessä ohjaamassa erilaisia ryhmiä. Tällä hetkellä kysyntä kursseille on todella kova sillä viime kesän dramaattiset hukkumistapaukset on selkeästi lisänneet kysyntää eri kursseille, avaa Nina kurssista.

Kaikki kurssilaiset esittäytyvät. Tällä keinolla Nina kartoittaa kurssilaisten yleisen tason ja talviuintikokemukset. Mukana ovat myös Tainionvirran Norppien perustajajäsenet Päivi ja Hiltsu. Alkuun jäseniä olivat he kaksi, mutta nykyään Norppien talviuinti Jokirannassa on osa Hartolan Ladun toimintaa ja jäseniä kannatusjäsenineen kuutisenkymmentä.

  • Maksaako kunta avustusta toiminnalle? Tämä on kuitenkin terveyttä ja hyvinvointia edistävä harrastus, kysyy Nina.
  • Ei maksa mitään. Siinä olis jollekin valtuutetulle tehtävää, että tuo ranta edes trimmattaisiin, vastaa Hiltsu.
  • Olosuhteet on kyllä hyvät ja viihtyisät. Kivat sisätilat, missä voitte vaihtaa vaatteita, jatkaa Nina.
  • Avantouinti tekee hyvää mm. verenkierrolle, ääreisverenkierrolle ja kivun sietokyky kasvaa. Kuuntele kehoasi, miten se reagoi. Kylmä vesi aiheuttaa kylmäshokin. Siinä tilassa ihminen hyperventiloi, hengitys katkeilee, pulssi ja verenpaine nousee. Kaksi tärkeää asiaa ovat kylmän sieto ja liikkuminen. Uintitekniikka on tärkeä. Harjoittele kylmässä vedessä oloa. Opettele rauhoittumaan ja hengittämään syvään, opastaa Nina.

Suurin ongelma on, että uidessa niska jäykistyy ja kaula on korkealla vedestä.

  • Hyvään uintitekniikkaan kuuluu, että kasvot menee veden alle. Silloin liu’un aikana on koko vartalo virtaviivaisesti pinnan tuntumassa. Sisäänhengitys tapahtuu suulla ja uloshengitys nenän kautta veteen. Jos pää nousee korkealle vedestä, niska jäykistyy, vartalo kaartuu ja jalat painuvat veden alle ja silloin alat kyntämään vettä, opastaa Nina.

Tärkeää on lämmitellä vartalo kunnolla ennen veteen menoa ja venytellä. Voit käyttää pipoa, hanskoja ja tossuja. Älä koskaan mene uimaan yksin. Suomen ladun sivuilta löytyy vinkkejä ja ohjeita talviuinnista. Tutustukaa ja sukeltakaa mukaan kokeneen harrastajan seurassa sikäli mikäli se on mahdollista.

Kuvassa: Yhdessä alkulämmittely ja venyttely. 

Nina opastaa oikeaa uintitekniikkaa ja kannustaa henkilökohtaisesti osallistujia.
Julkaistu

Virtaankosken kuulumisia – kalaliveä ja koekalastusta

Samuli Simula
SYSMÄ

Virtaankosken WWF-kalalive on auki

WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen suosittelee ihmisiä kurkistamaan virtavesiluontoon ja samalla lajisto tulee tutuksi. Kamera antaa myös suoraa informaatiota siitä, miten suojelutyö onnistuu ja löytävätkö kalat uudet kutupaikat nyt heti, kun pata on purettu.

  • Hienoa, että WWF järjesti meille mahdollisuuden kurkistaa Virtaankosken vedenalaiseen maailmaan. Heti tänä aamuna avasin liven ja hyvin kamera tavoittaa kaloja. Meillä on paljon ns. vesistöesteitä Suomessa ja nyt meillä havainnoidaan mitä tapahtuu, kun sellainen puretaan. Toivottavasti tämä meidän projektimme toimii lähtölaukauksena ja esimerkkinä muille vastaaville, pohtii projektipäällikkö Sari-Anna Vilander.

Virtaankoskella koekalastettiin viime viikolla

  • Meillä on projektin osalta tutkimus- ja seurantavelvoite ja sähkökoekalastus on osa sitä. Jännitin kovasti, miten se menee. Vuosi sitten, kun pato oli vielä olemassa, nähtiin hyppäävä taimen, mutta sitä ei saatu pyydystettyä. Silloin saatiin vain pikkukaloja kuten kivisimppuja. Tämän vuoden koekalastus tuotti taimenen poikasia jakaksi- ja kolmevuotiaita kaloja. Pääosa pyydystetyistä kaloista oli taimenia, joten tilanne näyttää todella hyvältä. Kaikki pyydystetyt kalat vapautettiin.

Virtaankoskella kunnostustyöt jatkuu

  • Nyt laajennetaan vähän keväällä kesken jäänyttä parkkipaikkaa. Sen yhteyteen tulee infokatos ja huoltokoppi. Uusi puucee rakennetaan. Kotaprojekti etenee. Pohjatyöt on tehty ja kota toimitetaan meille ensi viikolla. Kohta rakenteilla on myös helposti saavutettava lähes esteetön maisema/kalastuslaituri ja kaksi pientä rantautumislaituria melojille, kertoo Sari-Anna.

Vanhan sähkölaitoksen eteen tulee terassirakennelma

  • Tavoite olisi, että saataisiin sähkölaitoksen terassille jo ensi kesänä kesäkahvila. Hyvässä vauhdissa kyllä ollaan. Tehdään vielä maisemointia ja puiden istutusta. Virtaankoski on maakunnallisesti ja maisemallisesti arvokas alue. Sen huomioimme toimissamme, ja suojeltujen rakennusten suunnittelussa käydään keskustelua vastuumuseon kanssa.
    Virtaankoski on suositun maisemareitin läheisyydessä, joten kahvila voisi houkutella lisää vieraita.
  • Seuratkaa meidän tiedotuksiamme. Kerromme lisää rakentamisesta. Alueella vierailevia kehotetaan varovaisuuteen, sillä paikalla liikkuu ajoittain työkoneita, muistuttaa Sari-Anna.

Kuvassa: Katso WWF-kalalive wwf.fi sivulta!

Julkaistu

Bussit lähtee – mut mistä?

Samuli Simula
SYSMÄ

Huhuilta siivet.

  • Ei me olla koskaan rahaa pyydetty, kun linja-autot käyttää Matkabaarin tonttia, kertoo yrittäjä Pasi Sinisalo.

Huhut ovat totuutta mehukkaampia. Viime kesänä Matkabaarissa oli pari isompaa tapahtumaa jolloin piha-alueelle rakennettiin esiintymislava ja asiakaskatoksia. Tämä esti väliaikaisesti ympäriajon talon takaa.

  • Kun ostin baarin, niin Sirkku sanoi, että pihan käytöstä on joku sopimus olemassa kunnan kanssa. Sopimus on tehty kunnan ja edesmenneen Pekka Kuparisen välillä. Minulla oli käsitys, että sopimuksessa on sovittu, että kunta auraa, hiekoittaa ja putsaa hiekat pois keväällä. Tätä vastaan bussiliikenne voi käyttää tonttia. Meillä oli kesällä parit juhlat, joista ilmoitin tarkkaa etukäteen liikennöitsijä Haarasillalle, että teltta ja esiintymislava estävät parina viikonloppuna tontin läpiajon. Silloin kaikki tuntui olevan välillämme kunnossa. Eka juhlien jälkeen sunnuntaina olimme valmistautuneet siirtämään telttoja ja mahdollistamaan läpiajon, kun Samuli Haarasilta tuli paikalle ja ilmoitti, että on ilmoittanut kuskeille, etteivät tule enää pihaa käyttämään. Hän sanoi hoitavansa, että bussiasema siirtyy muualle. 

Takapihan terassilaajennus, joka on tärkeä osa baarin liiketoimintaan, on sekin aiheuttanut valitusta liikennöitsijältä.

  • Maanantaina kunnan tekninen johtaja soitti ja kysyi minulta, olenko purkanut meidän välisen sopimuksen yksipuolisesti. Vastasin, että en ole sopimusta purkanut, kun en edes tiedä, millainen se on. Sain kunnasta sopimuksen. Näin heti, että sopimus ei ole edes voimassa vaan päättynyt siihen, kun paikka on vaihtanut omistajaa Kuparisen jälkeen. Kunta ei ole noudattanut sopimusta, vaan jättänyt pyynnöistä huolimatta hoitamatta sopimuksessa mainittuja tehtäviä. Olen nyt ilmoittanut selkeästi, että minun ykkösajatus on, että kunta siirtää bussiaseman toiseen osoitteeseen. Mikäli mitään järkevää toista vaihtoehtoa ei löydy, olen valmis neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, sanoo Pasi.

Mikäli bussiliikenne siirtyisi vanhan Säästöpankkitalon taakse, se toisi mukanaan turvallisuusriskejä mm. toritapahtumien aikana ja kiinteistössä asioiville.

  • Paras ratkaisu olisi, että kunta sopisi asiasta Pasin ja Matkabaarin kanssa. Torialue ei ole liikennöintiä varten, toteaa tilanteesta liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuvassa: Samuli Haarasillan kommentteja aiheesta löytyy Kyösti Piipon jutusta Linja-autossa on tunnelmaa.