Avainsana: palvelut

Julkaistu

JPS Palvelut vuokrasi osan Linna Hotellia

Samuli Simula
HARTOLA

  • Homma lähti käyntiin oikeastaan siitä, että Itä-Hämeen Opisto pyysi meiltä tarjouksen lukiolaisten ruokailun järjestämisestä. Hartolassa meillä ei ole tällä hetkellä sitä mahdollistavaa keittiötä, niin siitä avautuivat keskustelut Linna Hotellin keittiön ja salin vuokraamisesta, avaa JPS palveluiden yrittäjä Sanni Tuomivirta tilannetta.

Hartolan Linna Hotelli on edelleen myynnissä miljoonalla, mutta JPS Palvelut lähtee suunnittelemaan tilaan opiskelijaruoka- ym. palveluita.

Mitä kaikkea?

  • Alkuun teemme lounasta lukiolaisille, mutta paljon muutakin on suunnitteilla. Tarkkaan en vielä kaikkea pysty kertomaan. Ajatus on, että voisimme tarjota tulevaisuudessa lounasta myös muille asiakkaille kuin opiskelijoille. Meille on nyt jo tullut varauksia erilaisiin juhliin ja kokoustilaisuuksiin. Meillä on osaava henkilökunta tällaiseen toimintaan. Yrityksessä on jo keittiöhenkilökuntaa ja nyt palkkasimme vielä yhden vakituisen työntekijän keittiöön lisää. Hän ottaa päävastuun uudesta toimipaikasta, sanoo Sanni.

JPS:n pitopalvelutoiminta on ollut enimmäkseen leirikeskus Kukonnotkossa Heinolassa. Uudet tilat mahdollistavat samanlaiset palvelun nyt myös Hartolaan.

  • Tämä kokonaisuus ja opiskelijoiden ruokailu avasi meille loistavan tilaisuuden laajentaa toimintaa. Kyliltä on kuulunut viestiä, että meiltä Hartolasta puuttuu juhlatila, jollaisen Linna parhaassa loistossaan pystyy tarjoamaan. Aivan Linna Hotellin vieressä Hartola Golfissa on Pasin loistava lounaspöytä silloin, kuin golfkentät on auki. Ei me lähdetä sen kanssa kilpailemaan, mutta talvella voisimme kokeilla lounaspöytää laajemmin, avaa Sanni tulevaisuuden suunnitelmia.

Sopimukset on allekirjoitettu ja suunnitelmissa on, että toimintaa on mahdollista laajentaa ja kehittää pitkäjänteisesti tulevaisuudessa.

  • Olemme opiston kanssa keskustelleet myös mahdollisesta majoituspalveluiden tarjoamisesta. Kaikki suunnitelmat ovat vielä avoinna, mutta sekin on mahdollista. A´la carte -ravintolaa me ei haluta, mutta ihana olisi saada herätettyä henkiin tapahtumat, jotka toisivat ihmiset yhteen. Pitkä korona-aika jotenkin tappoi sitä kulttuuria, pohtii Sanni.
  • Olemme avoimia kaikenlaiseen yhteistyöhön ja toivotaan, että tästä syntyy kylän yhteinen toiminnallinen paikka, lopettaa Sanni.

Kuvassa: Ovesta kurkistaa Sanni Tuomivirta ja uutena vakituisena työntekijänä aloittava Satu Mäyrä.

Julkaistu

Ensikertaa Sysmässä

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Pirre ja Jouni Heleniuksen kesään kuuluu karavaanimatkailu. Reissuihin lähdetään kotoa Janakkalasta, tavoitteena tietenkin nähdä kaunista, kesäistä Suomea. Tänä vuonna erääksi pysähdyspaikaksi valikoitui Sysmä, josta kummallakaan ei ollut aikuisiällä karttunutta henkilökohtaista kokemusta. Sukulaiset ja ystävät olivat kuitenkin jo vuosia kertoneet tarinoita kaikin puolin täydellisestä kesäkunnasta. Kuinka lopulta kävi, vastasiko Sysmä suuriksi kasvaneisiin odotuksiin?

– Odotukset oli todella kasvaneet niin luonnon, vesistöjen, kuin tekemisenkin suhteen. Viihdyimmekin lopulta hyvin ja saimme nauttia auringosta. Hiljaisuus yllätti, mutta se johtui ehkä siitä, että elokuu oli ennättänyt alkaa. Emme olleet myöskään ajatelleet joutuvamme käymään keskusteluja englanniksi, mutta lähes kaikki vaununaapurimme olivatkin ulkomailta, naurahtaa Pirre, jolle onneksi monikielisyys ei tuota ongelmia.

Vaunuelämää viettäessään pariskunta pakkaa mukaan polkupyörät. Näin tehtiin tälläkin kertaa ja polkien tuli tutuksi mm. Pulkkilanharju. Nähtävyytenä koettiin myös Sysmän kirkko, joka opastuksineen teki suuren vaikutuksen.
Entä tuliko vastaan yllätyksiä?

– Siihen nähden, kuinka sujuvaa kaikki oli ja palvelu todella ystävällistä, oli yllättävää, kuinka huonosti löysimme Sysmästä tietoa etukäteen. Etsimme laajasti eri nettisivuilta ja muista verkkolähteistä, mutta pahimmillaan tiedot olivat 15 vuotta vanhoja. Kuinka ihmeessä nämä ulkomaalaiset matkailijat sitten olivat päätyneet valitsemaan juuri Sysmän kohteekseen, Pirre ja Jouni tuumivat.

Sveitsiläinen telttanaapuri oli vastannut ihmettelyyn kertomalla tulleensa paikalle ensimmäisen kerran jo vuotta aiemmin. Helsingissä oli tutkittu mahdollisia järvenrantakohteita kohtuullisen matkan päässä, ja näin Sysmä oli löytynyt. Hieman vahingossa toki. Pirren ja Jounin terveiset ovatkin, että paikallismarkkinointia on kehitettävä kaikilta osin.

– Ei riitä, että tieto on jonkun Facebook -sivulla. Ne eivät tavoita uusia matkailijoita.

Alun perin paripäiväiseksi pysähdykseksi tarkoitettu visiitti venyi neljään päivään.

– Viihdyimme ja nautimme aidosti, ja ehdottomasti suosittelemme kuntaa myös muille lomakohdetta pohtiville. Oma tavoitteemme on nähdä ja kokea Suomi kokonaisvaltaisesti. Voi siis olla, ettemme enää palaa, mutta Sysmä tulee jäämään muistoihin positiivisena ja aurinkoisena, kaksikko summaa.

Kuvassa: Matkailuvaunun kanssa on Suomi tullut jo monilta osin tutuksi. Tänä kesänä Pirre ja Jouni tutustuivat myös Sysmään. Kuva Pirren ja Jounin albumista.

Julkaistu

Kirsu löytää homeen

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

  • Koiran koulutus aloitetaan pentuna. Alussa etsintää harjoitetaan ruoalla tai lelulla. Lopulta opetetaan noin kaksikymmentäviisi erilaista kosteusindikaattori lajia. Käytössäni on maljoja, jotka on tilattu laboratorioista. Ne on tutkittuja varmoja näytteitä, jotka koira yhdistää lopulta oikeisiin vaurioihin. Koulutusaika kokonaisuudessaan kestää noin noin tuhat tuntia, kertoo Korpihongan Homekoiran Essi Tulla.

Koira on tällä hetkellä markkinoiden ainoa apu löytää piileviä vikoja ja vaurioita rakennuksista rikkomatta pintoja. Essi suorittaa tarkastukset aina kolmen koiran kanssa. Ne tutkivat tarkastettavan kohteen yksitellen ja mikäli kaikki kolme ”merkkaavat” saman kohdan, niin tutkintaa jatketaan toisin menetelmin.

  • Minulla on kaksi labradorinnoutajaa, Ilo 5v., Vimma 3v. ja sitten on vielä parsonrussellinterrieri Valo 3v. Tarkoituksella yksi vähän pienempi koira, joka mahtuu tarvittaessa ahtaampiin paikkoihin kuin noutajat, mainitsee Essi työkavereistaan.

Essi on kouluttautunut Jyväskylän ammattikorkeakoulussa rakennuspuolen insinööriksi 2014. Kannuksessa hän kävi homekoiraohjaajan linjan 2022. Hän on työskennellyt vahinkosaneerauskohteissa ja hänellä on korjausrakentamisen kokemusta yli kolmetoista vuotta.

  • Minun työparina toimii usein myös rakennusterveystarkastaja Juha Kokkinen, joka avaa koirien merkitsemät kohdat rakenteissa ja aina on löydetty syy, miksi koirat ovat kohdan ilmaisseet, kertoo Essi.

Koirien käynti keskimäärin omakotitalokohteessa maksaa noin 400-550 euroa ja laajempaan jatkotutkimukseen menee n. 1500-3000 euroa. Essin kautta löytyy yhteistyökumppani myös lakiasioissa ajatuksena, että asiakas saa täyden palvelun alusta loppuun saakka.

  • Huolestuttavaa tilanteessa on se, että yli 80% minun kohteista on asuntokauppareklamaatioita. Yleensä kohteissa on tehty asuntokaupan kuntotarkastus, mutta se on tehty vähän pintapuolisesti. Usein noin vuoden päästä muutosta havahdutaan, että kohteessa voisi olla vaurioita. Havaitaan hajuhaittoja tai saadaan terveydellisiä oireita. Ollaan tavallista enemmän kipeänä, ääni pettää, jatkuvaa päänsärkyä tai saadaan silmäoireita, opastaa Essi.

Asuntokauppojen kuntotarkastajien taso Essin mukaan on todella vaihteleva.

  • Itse luotan vain raporttiin, jossa kohteesta on otettu asiaankuuluvasti mikrobinäytteet, lopettaa Essi.

Kuvassa: Vimma, Ilo, Valo ja Essi liikkuvat nyt usein Hartola-Sysmä -alueella. Kuva Essi Tulla.

Julkaistu

Tapahtuman takana

Ilokuvafestivaali

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ilokuvafestivaalia vietetään Sysmässä 7.-10.8. Selvittelimme tapahtuman taustaa Sysmän kunnan yhteisöohjaaja Heta Heinon kanssa.

Ilokuvafestivaali on Mäntyharjulla vuonna 2015 alkunsa saanut elokuvafestivaali. Tänä vuonna on siis juhlavuosi. Tapahtuma on Mäntyharjulla vakiintunut, vuonna 2023 mukaan liittyi Joutsa ja vuotta myöhemmin Sysmä.

-Syksyllä 2023 sen vuoden Ilokuvafestivaalin jälkeen tapahtuman taiteellinen johtaja Roosa Toivonen otti minuun yhteyttä ja kyseli Sysmän mielenkiintoa lähteä mukaan tapahtuman järjestäjäpaikkakunnaksi. Ennen hänen yhteydenottoaan olimme jo Kirjakyläyhdistyksen kanssa unelmoineet, kuinka hienoa olisi kun tällaiseen kulttuuripitäjään saataisiin oma elokuvatapahtuma, ja niinpä ensimmäiset Ilokuvafestivaalit pidettiin Sysmässä 2024. Tapahtumaan on ollut helppo hypätä mukaan, taustoittaa Heta Heino.

Ajankohta elokuun alkupuolella on sopiva ja sopii hyvin myös yhteen muiden Teatteritalon vakiintuneiden kesätapahtumien kanssa.

Mutta mistä elokuvafestivaalille tällainen nimi?

-Ilokuva on minusta hauska sanaleikki. Ilokuva kuvastaa tapahtuman ajatusta elokuvista hyvän mielen tuojana. Tapahtuma on hyvän mielen elokuvien, onnellisten loppujen ja kohottavien tarinoiden asialla.

Ohjelma poikkeaa Sysmän Kinon normaalista ohjelmistosta. Se suuntaa etenkin kotimaisiin draama- ja komediaelokuviin. Ilokuvafestivaaleissa tarjonta on huomattavasti kansainvälisempää, ja yleisö pääseekin vierailulle valkokankaan kautta mm. Ranskaan, Japaniin, Islantiin, Turkkiin, Iraniin, Norjaan ja Italiaan.

Mäntyharjulla esitetään koko Ilokuvaohjelmisto (noin 25 elokuvaa). Sysmä ja Joutsa räätälöivät oman näköisensä ohjelmiston.
Heta Heino nostaa esiin ohjelmistosta mm. toivotun rockdokumentti Becoming Led Zeppelinin, Oscar-palkitun animaatioelokuvan Flow sekä tositapahtumiin perustuvan Minä ja pingviini -elokuvan. Myös aivan tuoreita elokuvia on mukana ja jälleen nähdään 100 litraa sahtiakin.

Muutakin ohjelmaa on. Esimerkiksi elokuvamusiikkikonsertti ja tietovisa kirkossa. Ohjaaja Teemu Nikkikin on haastateltavana.

Runsas viikko ennen tapahtumaa Heino kertoi, että keskitytään markkinointiin ja Kinon vapaaehtoistiimin kanssa vuoropuheluun varmistaen, että tapahtumassa on kaikki valmiina.

Kuvassa: Teatteritalo on Sysmän Ilokuvafestivaalien näyttämö.

Julkaistu

Päijätsalon näkötorni käyttökiellossa

Samuli Simula
SYSMÄ

Päijätsalon näköalatorni on käyttökiellossa. Millaisella aikataululla mahdollinen korjaus etenee?

Vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen mainitsi Sysmän kesä-asukkaiden tapaamisessa, että näköalatorni on Sysmän merkittävä matkailukohde. Kunnan puolelta on tarjottu yhteistyöhalukkuutta, jotta torni saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Metsähallituksen Arto Pummila on ilmoittanut Sysmän kuntaan, että kuntokartoituksen jälkeen päästään suunnittelemaan korjausta. Korjauksista vastaa Metsähallituksen kulttuuriperinnepuoli ja toteutusvastaavana toimii Hilja Palviainen. Mikäli korjauksiin saadaan rahoitusta, se toteutetaan aikaisintaan ensi vuonna. Näin mittava työ ei Pummilan mukaan mahdu Metsähallituksen tämän vuoden budjettiin.

Yritin tavoittaa sekä Palviaista että Pummilaa, mutta he olivat kesälomalla.

Pummilan viestistä voi olettaa, että näköalatorni ei ole prioriteettilistan kärjessä. Korjaustyö on todella haastava pelkästään sijainnin kannalta.
– Kun maalautimme näköalatornin muutama vuosi sitten, oli suuria haasteita saada maalaustelineet kuljetettua näköalatornille, kertoo Metsähallituksestat tavoittamani rakentamisen erityisasiantuntija Matti Aromäki.

Kuntokartoitus tehdään Aromäen mukaan elokuussa. Tornissa on todettu vakavia lahovaurioita, ja pelkästään tornin oma massa on jo niin suuri, että tornin kunto on tutkittava huolellisesti, jotta siitä saadaan turvallinen. Vauriot eivät kuitenkaan ole niin vakavat, että olisi välitöntä romahtamis vaaraa. Asioissa on mentävä tottakai turvallisuus edellä. 

Torni on suojelukohde mikä puhuu kunnostuksen puolesta.
– Sijainti on todella haastava mm. materiaalien kuljettamisen kannalta ja se tekee kohteen korjauksesta hinnakkaan, kertoo Aromäki.
– Näköalatorni ja sen historia kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia vieraita. Lapsille torniin kiipeäminen toimii motivaationa kävellä maastossa, kertoo Päijätsalossa toimiva matkailuyrittäjä Anneli Platzen.

Torniin ei saa kiivetä. Tämä kannattaa ottaa ihan vakavasti huomioon. Kuntalaisten ja kunnan tulee olla asian suhteen aktiivisia. Tornin kunnostaminen on suuritöinen ja kallis projekti Metsähallitukselle, joten jokainen voi itse päätellä, kiirehditäänkö kunnostusta.

Ollaan aktiivisia asian suhteen ja vaaditaan vastauksia. Torni on merkittävä kohde Sysmälle.