Päijätsalon näkötorni käyttökiellossa

Samuli Simula
SYSMÄ

Päijätsalon näköalatorni on käyttökiellossa. Millaisella aikataululla mahdollinen korjaus etenee?

Vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen mainitsi Sysmän kesä-asukkaiden tapaamisessa, että näköalatorni on Sysmän merkittävä matkailukohde. Kunnan puolelta on tarjottu yhteistyöhalukkuutta, jotta torni saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Metsähallituksen Arto Pummila on ilmoittanut Sysmän kuntaan, että kuntokartoituksen jälkeen päästään suunnittelemaan korjausta. Korjauksista vastaa Metsähallituksen kulttuuriperinnepuoli ja toteutusvastaavana toimii Hilja Palviainen. Mikäli korjauksiin saadaan rahoitusta, se toteutetaan aikaisintaan ensi vuonna. Näin mittava työ ei Pummilan mukaan mahdu Metsähallituksen tämän vuoden budjettiin.

Yritin tavoittaa sekä Palviaista että Pummilaa, mutta he olivat kesälomalla.

Pummilan viestistä voi olettaa, että näköalatorni ei ole prioriteettilistan kärjessä. Korjaustyö on todella haastava pelkästään sijainnin kannalta.
– Kun maalautimme näköalatornin muutama vuosi sitten, oli suuria haasteita saada maalaustelineet kuljetettua näköalatornille, kertoo Metsähallituksestat tavoittamani rakentamisen erityisasiantuntija Matti Aromäki.

Kuntokartoitus tehdään Aromäen mukaan elokuussa. Tornissa on todettu vakavia lahovaurioita, ja pelkästään tornin oma massa on jo niin suuri, että tornin kunto on tutkittava huolellisesti, jotta siitä saadaan turvallinen. Vauriot eivät kuitenkaan ole niin vakavat, että olisi välitöntä romahtamis vaaraa. Asioissa on mentävä tottakai turvallisuus edellä. 

Torni on suojelukohde mikä puhuu kunnostuksen puolesta.
– Sijainti on todella haastava mm. materiaalien kuljettamisen kannalta ja se tekee kohteen korjauksesta hinnakkaan, kertoo Aromäki.
– Näköalatorni ja sen historia kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia vieraita. Lapsille torniin kiipeäminen toimii motivaationa kävellä maastossa, kertoo Päijätsalossa toimiva matkailuyrittäjä Anneli Platzen.

Torniin ei saa kiivetä. Tämä kannattaa ottaa ihan vakavasti huomioon. Kuntalaisten ja kunnan tulee olla asian suhteen aktiivisia. Tornin kunnostaminen on suuritöinen ja kallis projekti Metsähallitukselle, joten jokainen voi itse päätellä, kiirehditäänkö kunnostusta.

Ollaan aktiivisia asian suhteen ja vaaditaan vastauksia. Torni on merkittävä kohde Sysmälle. 

Varttuneet VPK:n lavalla

– Tulossa teatterikerho senioreille.

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Keskiviikkona vietettiin Sysmän VPK:n lavalla jälleen varttuneen väen kesäpäivää. Sysmän vanhus- ja vammaisneuvoston järjestämässä päivässä kuultiin niin asiaa kuin viihdettäkin. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mika Järvinen kertoi varautumisesta ja turvallisuudesta ja Lahden Harrastajateatterin Siiri Kakko antoi infoa tulevista seniorien teatteri- ja kansantanssikerhoista. Sisun Jonna Nieminen vetreytti paikkoja tuolijumpalla. Musiikista vastasi Särkkärit, joka soitti varttuneen väen mieleistä, kesäistä musiikkia. Tanssimaankin mahtui lavan edessä.

Väliajalla maistui makkara ja kahvi, joita tarjoilivat VPK:n naiset. Väki oli tyytyväistä suosiolliseen säähän sekä siihen, että varttuneelle väelle tarjotaan tällainen oma tapahtuma.

Juontaja Mirkku Tammisto kiitteli avauspuheenvuorossaan järjestäjiä osallistujille ilmaisesta tapahtumasta.

-Hulluilla on halvat huvit ja iloisilla ihmisillä ilmaiset!

Tulevan syksyn harrastuksia kohti kävi senioriväkeä opastamassa Lahden Harrastajateatteri ry:n puheenjohtaja Siiri Kakko. Hän ohjaa siellä näytelmä- ja improryhmää ja on vetänyt myös seniorien teatteri- ja kansantanssikerhoja. Toimintaa on tarkoitus laajentaa syksyllä uusiin kuntiin.

-Meillä on alkamassa syksyllä uusi kulttuurihanke. Siihen saatiin 20 000 euron apuraha Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta. Senioreille suunnattuja teatteri- ja kansantanssikerhoja toteutetaan Sysmässä ja Asikkalassa syksyllä, ja kevätkaudella on tarkoituksena toteuttaa ne Heinolassa ja Kärkölässä. Kerhot ovat kymmenen kerran kerhoja, teatteria kaksi tuntia kerrallaan ja kansantanssia yksi tunti viikossa.

Apuraha turvaa sen, että hinta ei ole ainakaan este osallistumiselle. Kerhojen päättyessä joka paikkakunnalla on tarkoitus järjestää perinteiset ohjelmalliset iltamat.

-Kerhot pääsevät näyttämään lyhyissä esityksissä, mitä on harjoiteltu, ja mukana on myös yhteislaulua ja tanssia.

Siiri Kakko tulee itse ohjaamaan molempia kerhoja. Hän kertoo, että Lahdessa seniorit ovat olleet innolla mukana ja teatterikerhoa on pidetty jo kolme vuotta.

-Näihin kerhoihin ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta, vaan jokainen voi tulla vapaasti mukaan omien kykyjensä mukaisesti.

Kuvassa: Särkkärit soittaa ja yleisö kuuntelee VPK:n lavalla.

Siiri Kakon mukaan tulevat kerhot ovat hyvin edullisia osallistujille. 

Penkkejä kylälle

Samuli Simula
HARTOLA

– Hartolan palokunta jakaa penkkejä kylälle yhessä tehen. Kerättiin palokunnan talkooporukka kasaan ja jaettiin keskustan alueelle puistonpenkkejä, kertoo palokunnasta Jyrki Tarhonen.

Nämä penkit edustavat sitä hieman näkymätöntä hyvää. Kun ne on paikoillaan, niitä ei välttämättä edes huomaa, mutta jos niitä ei olisi, niin niitä kaivattaisiin.

– Onhan se mukava istahtaa vaikka hetkeksi nauttimaan auringosta, ihailemaan maisemia tai vaikka rupatella hetki tuttavien kanssa, jatkaa Jyrki.

”Luona penkin on tuo puu ja puistotie. Kaiken muun vei aika – luulen”, laulaa Carola ikivihreässä käännösiskelmässä ”Penkki, puu ja puistotie”.

Itselläni oli tapana istua opiskelupaikkakunnalla Kuopiossa Valkeisenlammen puistossa ja tarkastella ohi kulkevia ihmisiä. Idea syntyi vahingossa, kun kuvasin erilaisia askelia. Ne olivat kuvia, joita en koskaan julkaissut. Kerran viereeni pysähtyi mies, joka sanoi havainneensa minut aika usein istumassa samalla penkillä.

– Tarkkailetko sinä jotain? hän kysyi.

Vastasin hänelle.

– No joo. Mietin usein, mitä askel, ryhti, rytmi, tyyli ja muut asiat kertovat minulle ohikulkevasta kulkijasta.

– Saanko istua hetkeksi seuraan? mies kysyi.

– Teen itse hieman samanlaisia havaintoja. Olen ortopedian erikoislääkäri ja näen kävelytyylistä, millaisia vaivoja ihmisillä on, hän kerto.

Tapasimme puistossa sattumalta muutaman kerran ja jaoimme leikkimielisesti ajatuksia ohikulkijoista.

Hetki penkillä voi olla tarpeellinen, kun pitää lepuuttaa jalkoja, istua nauttimaan jäätelöä tai tavata ystävää. Oli syy mikä vaan, penkkeihin liittyy mielenkiintoisia kohtaamisia ja tarinoita.

Jokainen, joka on vieraillut Hämeenlinnassa Sibeliuksen puistossa, on varmaan havainnut istuttuaan penkille että penkit ”alkavat soida” Sibeliuksen Puusarjan säveltä. Se jää muistoihin.

Puiston penkki tarjoaa istujalle paikan katsomossa. Voit seurata ohitse kiitävää draamaa tai komediaa ja aivan ilmaiseksi. Ei pidä unohtaa, että saatat itse olla seuraavalla kerralla se puistoelokuvan päätähti jollekin katsojalle.

– Iso kiitos jälleen kaikille talkoolaisille! Tällaisia tempauksia on kiva tehdä. Oikein mukavaa, nautinnollista ja rentouttavaa kesää kaikille kunnassa liikkujille, lopettaa Jyrki.

Ilolan Vanha kartanoalue karavaanareille

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän kunta ja Matkaparkki Oy aloittavat yhteistyön. Vanhan Ilolan kartanon alueella maisemointi on jo käynnissä ja tontille on merkitty 11 matkailuautopaikkaa. Matkaparkki on operaattori, joka välittää ja vuokraa paikkoja komissiota vastaan.
– Me ollaan matkaparkkien välittäjä. Meidän kautta hoidetaan maksu-, varausliikenne ja asiakaspalvelu. Yrittäjä eli tässä tapauksessa Sysmän kunta hoitaa alueen kunnossapidon ja siivouksen. Paikka toimii itsepalvelu-periaatteella, matkaparkkiyrittäjä Elias Poukkula.

Saako teiltä apua 24/7 ongelmatilanteissa?
– Meillä on chat ja asiakaspalvelunumero käytössä. Yleisin ongelma on, ettei asiakas löydä alueelle. Mikäli vessanpönttö menee tukkoon keskellä yötä niin harvoinpa niitä keskellä yötä avataan, pohtii Elias.
– Kunta tekee muutenkin jo hoitavaa ylläpitoa alueella alueen venesataman vuoksi. Saunarakennus kunnostetaan, mutta miten se tulee palvelemaan asiakkaita ei ole vielä päätetty. Vuokrattaville paikoille vedetään valovirtasähköpistokkeet. Tarkoitus on, että Ilolan alue herätettäisiin henkiin ja useampi ihminen pysähtyisi Sysmässä, kertoo kunnan tekninen johtaja Timo Lauri.

Viime kesänä Suopellon satama-alueelle tuli jäähileautomaatti. Tänä kesällä paikalle tulee kokeiluun pakettiautomaatti ja hybridiauton vuokraus. Toinen auto tulee keskustaan lii- kuntakeskuksen parkkipaikalle.
– Ilolan alueen kehittämisestä vastaa elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmula. Alueen kehittämiseen on varattu jo kahden vuoden ajan 20 000 euroa, kertoo Timo.

Tarja on lomalla. En tavoittanut häntä.

Pääsääntöisesti matkaparkin saama palaute on positiivista. Netin negatiiviset kommentit koskevat yöllistä metelöintiä, vandalismia ja voroja. Kokonaan valvomaton toiminta tuo alueelle omat riskinsä.

Parkit ovat yleensä ohiajoväylien läheisyydessä. Ilolan Vanhan kartanon alue Päijänteen ranta-alue on kaunis. Se houkuttelee varmasti vieraita pidempiaikaiseen majoittumiseen.
– Olen vähän yllätetty. Olisin kyllä toivonut avointa kilpailutusta ja ylipäätään avoimuutta jo asian suunnitteluvaiheessa, ihmettelee Mia Tommola Camping Sysmän yrittäjä.

Kunnan edustajat ovat olleet yhdessä Sysmän yrittäjien kanssa useissa tilaisuuksissa ja suunnitelleet Sysmän matkailua ja palveluita.

Kaipuu luontoon ja maaseudulle

Samuli Simula
SYSMÄ-HARTOLA

  • Pienessä kunnassa nuoruuden viettäneenä olen aina jollain tasolla haaveillut paluusta maalle. 13 vuoden aikana Helsingistä on ehtinyt tulla koti. Siellä on osa perhettä, ystävät, harrastukset ja työ. Voisiko tämän kaiken yhdistää? Ottaa paikoista parhaat puolet käyttöön. Maaseudun puhdas kaunis luonto ja neljä selkeää vuodenaikaa houkuttelee puoleensa. Kaupungissa on hyvät ja monipuoliset palvelut. Aina on tekemistä, mutta nykyään lähes kaikki tekeminen vaatii rahaa. Kevät tulee aikaisemmin kaupunkiin. Välillä tuntuu kuitenkin, että loskakausi ei lopu koskaan, sillä Helsingissä ei ole kunnon talvea, avaa Sonja Koivuoja kertomustaan, matkalla maaseudulle.

Hän on tulossa ainakin kesäksi maistelemaan, millaista elämä on Hartolassa ja Sysmässä.

  • Jätän päivätyön ja ryhdyn päätoimiseksi yrittäjäksi. Irtisanon nykyisen ihanan asunnon Helsingin alppilassa. Ei kannata jättää unelmia taakse asunnon ja työn takia, pohtii Sonja.

Hän on kerran käynyt pikavisiitillä tutustumassa paikkakuntiin.

  • Minulle jäi lämpimästi mieleen, että ihmisillä on aidosti aikaa toisilleen. Aikaa pysähtyä jutulle. Kaupungissa kaikilla on kiire ja elämä on liian tarkasti aikataulutettu.
  • Odotan jo kesäistä Hartolaa ja luontoa. Eniten odotan Pohjolan Kartanon myymälän ja kahvilan toiminnan kehittämistä yhdessä Sanna Kaisan kanssa. Tilan omat tuotteet ovat parasta laatua. Saan istuttaa kartanolle kukkia, yrttejä ja vihanneksia. Huhtikuusta syyskuuhun pyöritän heidän toista kartanoaan bed and breakfast tyyliin. Tilauksesta järjestetään tapahtumia ja juhlia ja savusaunakin löytyy. Olen haaveillut omasta majatalosta. Voisin valmistaa herkullisia aamiaisia vieraille ja vaihtaa tarinoita heidän kanssaan. Tykkään houstata juhlia ja illallisia ystävilleni. Nyt yhdistän kaiken, mistä pidän.

Kesän jälkeen tapaamme Sonjan uudelleen ja kuulemme, miten kaikki lopulta meni.

  • Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus. Olisi hullua jättää se käyttämättä. Samalla haluan rohkaista kaikkia, että paikallaan olemisen sijaan voi rohkeasti astua kohti uusia kokemuksia. Vaikka Hartolasta ja Sysmästä ei tulisi loppuelämän kotipaikkaa, niin varmasti minun sydämeni jää seudulle osittain kesän jälkeen, miettii Sonja liikuttuneena.

Mitä kesä tuo tullessaan?

-Aivan varmasti ainakin ihania kohtaamisia.

Kuvassa: Sonjalla kokemusta ravintola-alalta, myyntityöstä, rekrytointi ja kanditutkinto Lahden muotoiluinstituutista. Aira on kokenut luiden kätkijä.