Avainsana: palvelut

Julkaistu

OmaisOiva

Helena Mäkinen
HARTOLA

OmaisOiva-kahvilaan Hartolan Apteekkiin tuli neljä hartolalaista. Toiminnanjohtaja Mari Pynnönen ja assistentti Jaana Moilanen Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:stä kertoivat ajankohtaisista asioista.

– Heinolan Seudun Omaishoitajat ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ovat Omaishoitoliiton alaisia paikallisjärjestöjä. Saamme STEA:lta rahoitusta koko alueella tapahtuvaan toimintaan ja järjestämme kevään ja syksyn aikana näitä omaishoitokahviloita kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa. Haluamme kohdata mahdollisimman monta omaishoitajaa ja välittää tietoa.

Osallistujat saivat palautelomakkeet, joihin toivottiin aiheita tuleviin kahviloihin. OmaisOiva -toiminta on kaikille omaishoitajille avointa ja maksutonta eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.

Hyvinvointialueen tulon myötä omaishoidon tuen myöntämisperusteet yhtenäistettiin ja muutoksia tuli eniten Heinolassa, jossa myöntämisperusteet tiukkenivat ja alin luokka jäi pois. Hyvinvointialueen ikääntyneiden asiakasohjaus vastaa omaishoidon tuesta hoidettavan ollessa yli 65-vuotias. Mikäli hoidettava on alle 65-vuotias, omaishoidon tuesta vastaa vammaispalvelut. Asiakasohjaajat arvioivat kotikäynneillä palvelun tarvetta. Heinolan etäpisteen asiakasohjaajat hoitavat pääasiallisesti erityisesti Sysmän, Hartolan ja Heinolan käyntejä.

– Ikääntyneiden palveluneuvonta auttaa uutta omaishoitajaa tuen hakemisessa, heiltä saa mm. lomakkeita. Kaikille sopimusomaishoitajille on lähtenyt kirje, jossa on tietoa erityisesti omaishoitajien lakisääteisistä vapaista. Siinä on omaishoidon päivystysnumero, josta saa tietoa kaikista käytännön asioista.

Kotisalossa on Hartolan palveluasumisyksikkö, johon omaishoidettavan on saanut väliaikaiseen hoitoon, nyt toiminnan jatkumisesta neuvotellaan Attendon irtisanottua sopimuksen. Hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus järjestää jaksopaikat.

Pynnösen johdolla keskusteltiin kotiin saatavista palveluista (jos hoidettava ei halua palveluyksikköön), perhehoidosta ja toimeksiantosopimuksista.

– Heinolan Karpalo-koti on hyvää palautetta saanut julkisen puolen yksikkö, jossa on jaksopaikkoja.

Hyvinvointialue järjestää sopimusomaishoitajille joka toinen vuosi lähiterveysasemalla maksuttoman terveystarkastuksen. Kelan järjestämä kuntoutus ja Maaseudun Terveys ja Lomahuollon lomat on tarkoitettu kaikille omaistaan hoitaville.

– Lomia ja kuntoutuksia kannattaa hakea, niistä ei ole karsittu. Neuvomme niiden haussa, ne ovat tosi tärkeitä ja auttavat jaksamaan, kannusti Moilanen.

Seuraava OmaisOiva-kahvila on Hartolassa 22.5. klo 13 ja Sysmässä klo 15, aiheena mm. jaksaminen.

Kuvassa: Mari Pynnönen (oik.) ja Jaana Moilanen tiedottivat ja kyselivät omaishoitajien arkeen liittyvistä asioista. Tuomisina heillä oli kasseja, joissa oli mm. Omaishoitajaliiton Lähellä-lehti ja Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n tiedotuslehti. Hartolasta kaksikko lähti Sysmän kirjaston vastaavaan tapahtumaan.

Julkaistu

Tulevaisuuden suunnittelua pahimman varalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi valtuuttaa valitsemansa henkilön tai henkilöt huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän tulee sairauden, henkisen toiminnan heikkenemisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan itse asioitaan.

OTM Tarja Rautsiala (Lakipalvelut Tarja Rautsiala) selvitti Sysmässä järjestetyssä tilaisuudessa kaiken oleellisen tiedon edunvalvontavaltuutuksesta, sen laatimisesta ja sisällöstä. Asia koettiin tärkeäksi, sillä Asuntovalkaman toimitila täyttyi viimeistä tuolia myöten asiasta kiinnostuneista.

– Tällaisen oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat esimerkiksi testamentti, edunvalvontavaltuutus, hoitotahto ja hoivatahto.

Lisäksi valtakirjassa voi valtuuttaa hoitamaan taloudellisia ja omaisuutta koskevia asioita ja sellaisia henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä.

Rautsiala luetteli koko joukon edunvalvontavaltuutuksen sisältöön liittyviä yksityiskohtia. Valtuutuksen voi tehdä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen.

Valtakirja sisältää tiukat muotovaatimukset, joiden noudattamatta jättäminen voi johtaa valtakirjan pätemättömyyteen. Valtuuttaja allekirjoittaa edunvalvontavaltakirjan kahden esteettömän todistajan samanaikaisesti läsnä ollessa.

Edunvalvontavaltuutuksen on täytettävä vähimmäissisältö, mikä sisältää valtuuttajan ja valtuutetun tiedot ja asiat, joissa valtuutettu on oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Lisäksi siitä pitää ilmetä määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan (mm. sairaus, henkisen toiminnan häiriintyminen, heikentynyt terveydentila ym. vastaavat syyt). Lisäksi kahden henkilön todistuslausuma. Valtuutettu voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta (DVV) valtuutuksen vahvistamista. Valtuutetun tulee laatia omaisuusluettelo DVV:lle kolmen kuukauden kuluessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisesta.

Edunvalvontavaltuutus kannattaa teettää asiantuntijalla. Sysmässä ja Hartolassa se on nykyään aika vaikeaa, sillä paikkakunnan pankkien lakiasioiden saatavuus on heikentynyt huomattavasti. Tarja Rautsiala on aloittelemassa yhteistyötä Asuntovalkaman kanssa, sillä yrityksellä on toimistot sekä Heinolassa että Sysmässä.

– Ajan mielelläni Sysmään, jos minulle on kolmen asiakkaan ajanvaraus.

Yhden edunvalvontavaltuutuksen laatiminen maksaa n. 250 euroa.

Kuvassa: Tarja Rautsiala suunnittelee yhteistyötä Raili Valkaman kanssa.

Julkaistu

Kotikahvilassa omistajanvaihdos

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Mika Salonen aloitti tammikuun 20. päivänä 2020 Hartolan Kotikahvilan yrittäjänä. Pian tuli korona ja kahvila meni kiinni maaliskuussa parin kuukauden ajaksi. Haasteita oli jatkossakin ja jälleen vuonna 2021 Salosen oli laitettava ovet säppiin huhti-toukokuun ajaksi.

Haasteista ja erittäin pitkistä työpäivistä huolimatta hän on viihtynyt työssä.

-Mukavia asiakkaita ja paras työpaikka, mikä minulla on ollut, Salonen toteaa.

Nyt on kuitenkin muutoksen aika. Mika Salonen on 11.11. viimeistä päivää töissä ja Kotikahvila jatkaa pian uusien omistajien Kirsi Hynnisen ja Susanna Mäkisen johdolla.

Mika Salonen muutti Hartolaan vuonna 2013. Ensin hän kävi Hartolasta käsin Heinolassa töissä.

-Painoalalla ehdin toimia noin 20 vuotta. Tuttavaperheellä oli talo myynnissä täällä ja hieman kuin heräteostoksena päätimme ostaa sen. Kerran olin täällä kahvilla ja kahvilan ostoa ehdotettiin minulle. Siitä se lähti. Olen ihan tyytyväinen, liikevaihto on ollut hyvä ja asiakkaita riittää. Sinänsä kaikki laskelmat on ylittyneet, mutta korona-aikana otetut velat painoi, perustelee Salonen kahvilasta luopumista.

-Uudet omistajat ovat nuoria, joilla on intoa ja taitoa. Ja heitä on kaksi.

Yksin toimivana kahvilayrittäjänä Salonen on tottunut pitkiin päiviin ja lyhyisiin yöuniin. Aivan yksin ei selviäisi ja hänellä on osan viikosta ulkopuolistakin työvoimaa.

-Kun kahvilan avaamisaika on aamulla kello kuusi, niin vakioasiakkaita tulee kahden ensimmäisen tunnin aikana parisenkymmentä. Tähän aikaan vuodesta asiakkaita käy päivän aikana 80-100. Kesä on oma lukunsa. Ja markkinapäivänä meillä kävi tuhat asiakasta, Salonen kehaisee.

Kirsi Hynninen ja Susanna Mäkinen aloittavat Kotikahvilassa 1.12. mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan.

-Tarkoitus on tehdä pientä stailausta, tehdään kahvilasta omannäköinen, Kirsi Hynninen kertoo.

-Tämä Kotikahvilan osto tuli vähän kuin puskista. Mutta siitä asti, kun on Susannan kanssa tunnettu, on kahvilan pitäminen ollut ajatuksena. Olemme molemmat olleet aiemmin Taukotuvalla töissä. Tässä on vakioasiakaskunta, joten radikaalisti emme muuta mitään, ehkä hieman enemmän leivomme itse. Tilauskakuilla on kysyntää ja olen kehittänyt ruisjuuren opiskeluaikana, joten leipää leivotaan myös, Hynninen suunnittelee.

-Toivotamme uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi taas joulukuussa!

Kuvassa: Mika Salonen on tehnyt pitkää päivää Kotikahvilassa.

Julkaistu

Peltimies ei pelkää katolla oloa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Peltiseppä joutuu nuohoojan ohella työskentelemään paljon katolla, vaarallisia töitä molemmat. Peltialan ammattilainen sysmäläinen Markku Sinisalo sanoo pudonneensa vain kerran katolta ja sekin lento päättyi pehmeästi risukasaan.

– Pieni ravistelu ja uudelleen katolle!

Markku Sinisalo kouluttautui peltisepäksi ammattikoulussa Peräseinäjoella v. 2005 ja ja sai heti ammattiaan vastaavan työpaikan Seinäjoelta. Rakennushommiakin siunaantui välillä, kunnes veljeltä tuli vinkki työpaikasta Hartolaan. Peltisepän hommia löytyi Peltisepänliike Seppo Koskiselta ja työvuosia siellä kertyi kymmenkunta.

Oman yrityksen perustaminen alkoi kiinnostaa Markkua ja hän aloitti yrittäjänä v. 2015.

– Koskisen Seppo työllisti minua jatkossakin ja lisäksi pystyin katselemaan töitä myös muualta.

Savupiippujen pellitykset, katot ja ikkunalistat, siinä ovat ne peltisepän tärkeimmät työkohteet. Pelti on säilyttänyt kestävyytensä ansiosta hyvin asemansa materiaalina em. töissä ja sen vahvuus on yleensä 0,5 – 0,6 mm. Saumaus vaatiin kovia käsivoimia ja vahvempi pelti eritoten.

Salon Peltikate toimittaa peltiä Koskiselle ja sieltä Markku ostaa omiin töihinsä tarvittavan peltimateriaalin. Tosin monasti asiakas on itse hankkinut pellit valmiiksi työkohteeseen.

Uudisrakentamista ei seudulla paljoa ole, mutta vanhat katot vuotaa ja piiput kaipaavat pellitystä. Markku tähdentää, että vuodot ja muut remontit olisi syytä tilata ajoissa ennen kesän vesisateita.

Talvi on luonnollisesti hiljaista aikaa peltisepälle ja Markku Sinisalo pistääkin yrityksen jäähylle pakkaskuukausien ajaksi.

– Teen erilaisia rakennushommia verokortilla.

Peltisepän ammatin niksit oppii parhaiten käytännössä, työ tekijäänsä neuvoo.

– Isä antoi pienelle pojalle puukon ja kirveen käteen ja siitä alkaen niiden käyttö on tullut tutuksi. Sormeen saattoi tosin tulla haava, mutta siitä se oppi kasvoi.

Julkaistu

Mitä virkaa torikameralla?

Mika Sankari
SYSMÄ

Lähilehden lukija halusi tietää tarkemmin Hyvien ihmisten torille asennetun Torilive-kameran käytöstä. Säilyykö yksityisyyden suoja? Sysmän kunnan tekninen johtaja Waltteri Martelin vastasi kysymyksiin.

MS: -Torikameran rekisteriselosteessa kerrotaan, että ensisijaisesti kameravalvonnan tavoite on rikosten ja ilkivallan ennalta estäminen. Kuinka valvonta on vaikuttanut asiaan?

WM: -Tallentava torilivekamera on mielestäni toiminut siinä mielessä rikoksia ja ilkivaltaa ennaltaehkäisevästi, että torialue on saanut olla vandalismilta suhteellisen rauhassa koko kesäkauden. Yksittäisiä pieniä tapauksia on ollut, mutta torikahvilan tai torin toimintaa se ei ole häirinnyt.
-Torikahvilaa ehostettiin kauden alkaessa. Se oli ennen remonttia aika karmean näköinen. Sitä oli rikottu ja sotkettu aikaisempina vuosina. Pintoja ehostettiin ja maalattiin, sisään asennettiin keittiövälineitä ja eteen tehtiin terassia. Halusimme välttää aikaisempien vuosien sotkemiset ja näyttää siltä, että kameralla olisi ollut tähän vaikutusta.

MS: -Rekisterin tietoja säilytetään tarpeelliseksi todettu aika. Mitkä tekijät tähän vaikuttavat?

WM: -Kameratallenteet ovat nähtävillä vain erillisen sovelluksen avulla. Niihin pääsen siis käytännössä käsiksi vain minä. Tiedot säilyvät noin viikon verran, kun uusi tallenne korvaa kaikista vanhimman.

MS: -Miksi torikameran nettikanavana on tilattava Youtube-kanava?

WM: -Tallenteisiin ei pääse kanavaa tilaamallakaan käsiksi. Tilaaminen ei siis tuo varsinaisesti lisäarvoa, kun tallenne pyörii koko ajan eikä sinne luoda muuta sisältöä. Joku on silti kanavan tilannut – ehkä huumorimielessä?

https://www.youtube.com/watch?v=2d1g5ua1gTg