Avainsana: palvelut

Julkaistu

Mitä kuuluu Hartolasta?

Emma Toiskallio
HARTOLA

Aurinkoinen helmikuun päivä valikoitui osin vahingossa ajankohdaksi kerätä gallup -vastauksia artikkelia varten. Allekirjoittaneen toimittajan elämässä sellaisia ilahduttavia vahinkoja sattuu aika ajoin, kuten esimerkiksi viime syksynä. Tuolloin tupsahdin Sysmään. Muutamaa ennalta sovittua artikkelikohdetta lukuun ottamatta on Hartola toistaiseksi jäänyt hieman vieraaksi, mutta tämähän oli oikein loistava päivä ensitutustumiselle!

Päätin lähestyä ihmisiä kysymyksellä, millainen päivä sinulla on tänään? Hartolan keskusta-alue yllätti vilkkaudellaan, en ollut hoksannut pääkaupunkiseudun talviloma-aikaa.

Aloitin kyselykierroksen ihastuttavalta 4H-kirppikseltä.
– Töitä on ollut reippaasti, melkein ehdin jopa syömään, kommentoi eräs kirpparilla pyörähtänyt iloisesti.
– Tähän päivään kuuluu ukkojumppaa, kirjastoa ja kevään odotusta.
– Olen haukkaamassa happea. Huolta aiheuttaneet asiat ovat juuri lähteneet raukeamaan ja elämä alkaa jälleen näyttää valoisalta.

Aurinko olikin vahvasti vastauksissa läsnä, eikä suotta. Gallup -kysymys itsessään ilmeni hieman haastavaksi, mutta sehän tietysti selittyy suomalaisella luonteella. Emme me harrasta small talkia, kuten ulkomailla tekevät. Hyviä vastauksia kertyi silti.
– Olen talvilomareissulla, lapsuudenmaisemiin on mukavaa palata.
– Hartolassa palvelut pelaa ja kaikki on hyvin. Ei mitään valittamista.

Tässä vaiheessa joku tuli vinkkaamaan, että muistaahan toimittaja piipahtaa myös Kotikahvilassa, siellä käyvät kuulemma kaikki. Vinkki oli tietenkin tarkistettava ja maistuvan juustovoileivän ohella kertyikin runsaasti myös vastauksia.
– Hyvää kuuluu, ylämäkiä ja alamäkiä.
– Pitämättömiä pekkasia tässä pitelen.
– Mitäs eläkeläiselle kuuluu, tässä minä istun välillä aamu -ja välillä päiväkahvilla, kuuntelemassa kylän uutiset.

Arkipäivänä puolisen jälkeen olivat työasiat pinnalla, kuten myös ajankohtainen veroilmoituksen teko.
– Varsinainen metsänomistajan savotta.
– Poikaa autoin tuossa veroilmoituksen kanssa kolmatta tuntia.

Eräs vastaaja kokosi osuvasti päivän tunnelmia.
– Kevät alkaa tulla, ja ihmiset lähtevät liikkeelle. Tapaamme taas toisiamme, se on hyvin tärkeää. On mukavaa, että kaikki ovat tuttuja.

Oli oikeutetusti huomattavissa, ettei toimittaja ollut kyläläisille ennalta tuttu. Pienen keskustan iloista huisketta oli silti varsin hauska seurata.

Julkaistu

Lehdenjako-ongelmat sivukylillä

Samuli Simula
HARTOLA-SYSMÄ

Hämeen media on jakanut asiakkailleen tiedotteen. Siinä kerrotaan, että kustannustason nousun vuoksi viikonlopun jakeluun tulee muutoksia. Muutoksien avulla pyritään turvaamaan lehden jakelu myös tulevaisuudessa. Muutos astuu voimaan Hartolassa 30.11. ja Sysmässä 14.12. Lauantai- ja sunnuntailehdet tullaan jakamaan useamman talouden yhteislaatikkoon. Osa yhteislaatikoista on jo käytössä ja osa tulee uusia. Hartolassa tämä on herättänyt todella vilkasta keskustelua sivukylien lehdenjako-ongelmista. Ilmoitus koskee Hämeen media Oy:n lehtiä. Jokaiselle asiakkaalle on ilmoitettu erikseen omassa tiedotteessa tarkasti, mistä oman lehden voi tulevaisuudessa noutaa.

  • Tietojeni mukaan tämä on viimeinen alue, jossa mediatalo tekee muutokset. Muualla muutokset on tehty jo vuosia sitten. Ilmoituksemme koskee meidän mediakonsernin lehtiä. Pääsääntöisesti se koskee tietenkin Sysmä-Hartola -alueella Itä-Hämeen jakelua. Kuluttajalle muutos on tietenkin harmillinen. Olemme lähettäneet sysmään 218 kirjettä ja Hartolaan 222 kirjettä. Kirje menee kaikille, jotka ovat piirillä, jossa muutokset tapahtuvat. Noin puolelle kirjeen saajista jakeluun ei tule mitään muutosta, vaan he saavat tulevaisuudessakin lähetykset samaan laatikkoon kuin tällä hetkellä. Posti tulee numeroimaan laatikot uudelleen ja sen takia kirje on lähetetty kaikille, vaikkei muutosta jakeluun tule, avaa tilannetta kuluttaja myynnin johtaja Timo Sutinen.
  • Nyt näyttää kyllä, että kyläkunnille tulee vain yksi tai kaksi heittolaatikkoa. Joillekin matkaa laatikolle saattaa nyt tulla jopa kymmenen kilometriä. Meillä kahden lehden hakeminen aiheuttaa viikonloppuna kahdenkymmenen neljän kilometrin ajoa, kertoo omalta osaltaa hartolalainen Timo Saarinen.

Varsinkin vanhemmille lukijoille paperilehden merkitys on suuri. Vaikka heillä on tilaajana oikeus myös näköislehden lukemiseen netissä, niin paperinen versio on heille kuitenkin se ainoa ja oikea. Nyt jakelun muuttuessa saattaa olla että viikonloput lehdet on mahdoton noutaa. He voivat ilmoittaa tämän Hämeen Median asiakas palveluun ja viikonlopun lehdet jaetaan heille seuraavan arkijaon yhteydessä.

Monesti arvostellaan kuinka jakelussa tapahtuu myöhästymisiä ja postia jopa katoaa. Jakelua hoitavat yritykset saavat kritiikkiä. Mahdollista on usein tilata myös pelkkä digiversio. Se ei jakelussa katoa ja ilmestyy ajallaan. Lisäksi kaikki vanhat lehdet on myös usein arkistoitu ja vuosia vanhemmat lehdetkin ovat luettavissa uudelleen milloin vain. Kaikki digilehteä eivät halua ja osalle se voi olla jopa mahdotonta puutteellisten teknisten laitteiden takia.

  • Herättää ajatuksia: Mikäli en saa lehteä paperisena ajallaan, niin tilaus loppuu kokonaan, pohtii Timo Saarinen.

Paperisen postin jakelu vähenee koko ajan, kun yritykset, virastot ja eri tahot siirtyvät digitaaliseen viestintään ja laskutukseen. Postilähetysten jatkuva väheneminen nostaa jakelun hintaa koko ajan huomattavasti. Kuluvan vuoden kevätkesästä Posti ilmoitti lopettavansa ilmaisjakelulehtien jakamisen kokonaan.

Sutisen mukaan viikonloppujakelut Posti todennäköisesti ostaa alihankintana jakelijoilta. He ovat yhteistyössä katsoneet jakelijoiden kanssa reitit ja suunnitelleet uuden jakokäytännön. Lopullisen sopimuksen tekee Posti, eikä Sutinen tiedä, ovatko muutokset vähentäneet jakelijoita, mutta piirien suurentamisen syy on todennäköisimmin säästöt.

Postista sain vastauksen, että minuun ollaan yhteydessä lähiaikoina asian tiimoilta.

Saarinen ihmettelee, minne menevät sanomalehtien jakeluun tarkoitetut valtion avustukset, joilla turvataan jakeluverkkoa.

Postilta voin tätäkin asiaa tiedustella.

Paikallismediat ovat kuitenkin niin tärkeä jo kunnan ja kuntalaisten identiteetin kannalta, että jatkakaa tilauksia. Lopettamalla vain varmistettaisiin, että kaikki siirtyy todellakin nettiin. Mikäli tiedon levitys jäisi riippuvaiseksi valtakunnallisista medioista, niin omaa pientä kuntaa käsittelevää artikkelia voi joutua odottelemaan vuosikausia.

Kuvassa: – Siirretäänkö valtion lehtijakelutukea nyt tilaajille, jotka itse joutuvat lehtensä hakemaan, kysyy Timo.

Julkaistu

Rakastan tehdä töitä lehmien kanssa

Samuli Simula
SYSMÄ

Suositun ”Lomittajat” TV-sarjan myötä maatalouslomitus on tullut nyt paremmin koko kansan tietoisuuteen. Yksi sarjan päähenkilöistä on sysmäläinen Outi Leppänen. 

  • Paluu Sysmään oli kyllä sattumusten summa. Mieheni kanssa meille tuli sellainen olo, että vois kokeilla jotain uutta. Laitettiin Orivedellä talo myyntiin. Ajateltiin, että siinä vuosi tai kaks vierähtää nykymarkkinoilla, mutta parissa viikossa talo myytiin. Oltiin hetki ihmeissään, että mikä on seuraava siirto, muistelee Outi.

Kumppani Mikko halusi LVI- Aroalholle töihin ja Outi Lahteen opiskelemaan, niin vahvistui ajatus paluusta Sysmään. 

Lomittajan työ on todella vaativaa ja vastuullista. Työpäivän pituuteen vaikuttaa, että joutuu kulkemaan työmatkan kahdesti päivässä. Aamuvuoron jälkeen on useiden tuntien tauko ja palataan samalle tilalle iltavuoroon. Kahdeksan tunnin työpäivän suorittamiseen voi helposti kulua jopa neljätoista tuntia. Tämän lisäksi lomittaja on usein jatkuvassa valmiustilassa. Mikäli tilan robotti havaitsee ongelmia se soittaa hälytyksen suoraan lomittajan kännykkään, jos näin on sovittu. Silloin mennään paikalle, oli kello mitä vain.

Suomi on edelläkävijä ja ainoa maa, jossa tämänkaltainen lomituspalvelu on käytössä. 

  • Aito rakkaus lehmiä kohtaan on varmaan jokaisella lomittajalla päällimmäinen syy olla alalla. Minulle on myös tärkeää, että turvataan kotimainen laadukas ruokatuotanto. Nykyinen maailmantilanne pistää vakavasti ajattelemaan, kuinka tärkeää on säilyttää kotimainen ruokatuotanto jo ihan huoltovarmuuden turvaamiseksi. On meidän kaikkien etu, että maatalousyrittäjät jaksaa, pohtii Outi.

Lomituspalvelut turvaa maatalousyrittäjille 26 lomapäivää vuodessa. Harvoin tulee ajateltua, että nämä ovatkin sitten ainoat vapaapäivät sillä työviikko on seitsemänpäiväinen.

Outi lomittaa tällä hetkellä osapäiväisesti. Hän opiskelee liiketaloutta Lahden ammattikorkeakoulussa. 

  • Tulevaisuudessa tarkoitukseni on yhdistää korkeakouluopinnot ja lomituksen tuoman kokemus ja kehittää jotain uutta maatalouden hyväksi. Nuorten saaminen alalle olisi elintärkeää, miettii Outi.

Onko TV-ohjelma vaikuttanut arkeesi?

  • Ei hirveästi. Olen muutenkin tottunut opettamaan ja puhumaan työstäni avoimesti. Olen saanut runsaasti suoraan positiivista palautetta ihmisiltä ohjelmasta, lopettaa Outi.
Julkaistu

Nuokulla aina avoimet ovet

Samuli Simula
SYSMÄ

Anu tervehtii minua heti saapuessani Nuokulle niin hyväntuulisesti etten hetkeen ole moiseen törmännyt. Anu Ihanajärvi toimii sekä Hartolan että Sysmän koulunuorisotyöntekijänä.

Tänään on perjantai ja Nuokulla avoimet ovet. Anu kattaa runsasta välipalaa nuorille. Ovi käy ja nuoret saapuvat paikalle. Tunnelma on lämmin, välitön ja kodinomainen. Tottakai täällä on omat säännöt joita noudatetaan. Toiminta on reilua avointa toisia nuoria kohtaan ja kaikki osallistuvat oman mielenkiintonsa mukaan. Ketään ei jätetä pois eikä minkäänlaista kiusaamista saa tapahtua.

Paikalle tulee tasaisesti poikia ja tyttöjä.

  • Yli puolet oppilaista käy täällä aktiivisesti, kertoo Anu.

Jututan paria nuorta – Ainoa ja Siljaa.

  • Me käydään täällä aina kun mahdollista ihan joka viikko. Mukava tehdä kaikkea kavereiden kanssa, kertoo Silja.
  • Tänne on kiva tulla ja odotan, että päästään jumppasaliin. Se on parasta. Harrastan tanssia Sysmän voimistelijoissa, sanoo Aino.

Nuorille tämä on ainutlaatuinen paikka kokoontua koulun jälkeen kavereiden kanssa harrastamaan. Useat heistä asuvat kuitenkin keskustan ulkopuolella ja matkaa kotiin kertyy. Nyt voi suoraan koulusta tulla Nuokulle. Esillä on runsas välipala ja sen avulla jaksaa loistavasti iltaan. Samalla tämä tarjoaa vanhemmille mahdollisesti sitä ns. omaa aikaa kotona, kun Nuokku on auki perjantaina aina iltakymmeneen.

  • Se, että tällä viikolla on mainittu, että on avoimet ovet, on houkutus vanhemmille tulla käymään. Käytännössä meillä on kyllä avoimet ovet aina. Milloin vain ovat vanhemmat tervetulleita vierailulle, ohjeistaa hyvinvointipäällikkö Tuija Pessa.

Vanhemmat vierailee tilassa kyllä usein, kun he tulevat hakemaan nuoret kotiin.

Tuija ei enää osallistu niin paljon suoraan Nuokun toimintaan. Avoimet ovet toi hänet tänään mukaan.

  • Nuoret sanoo, että on aika noloa jos äiti ja isä tulee paikalle. Jos ne tulee niin he eivät silloin tule, kuulee nuorilta, naurahtaa Anu.
  • On todella ainutlaatuista, että meillä on Päijänne Areenan liikuntahalli nuokun käytössä. Se on nuorista parasta.

Pikkunuokku on 3-5 luokkalaisille tiistaina ja torstaina klo 14.15-16.30 ja Nuokku kuudennesta luokasta ylöspäin on keskiviikkona klo 14.15 – 17.00 ja perjantaisin 14.15 – 22.00.

Olipa iloinen, turvallinen ja lämmin meininki.

Kuvassa: Nuokulle tulee säännöllisesti 20-30 oppilasta viettämään yhteistä iltaa. Kuvassa vain osa.

Julkaistu

PÄÄKIRJOITUS 3.10.2024

Upeaa kuitenkin!

Marttiina Lallukka

Mitä on olla Sysmän Vuoden 2024 Yrittäjä? Fantastista!

Bisnes ei ole kuitenkaan pelkkää ruusuilla tanssimista. Työ on henkisesti aika raskasta. Kroppa on kovilla, kun stressitaso on korkealla ja olen huomannut, että oma stressitasoni on liian korkealla, mutta mikä auttaa? Olen ikuiseksi riesaksi saanut urtikarian eli nokkosrokon, joka on viheliäinen iho-oire ja jossa ympäri kehoa voi nousta kutiavia paukamia. Olen varma, että voimakas stressi sai minulle aikaan urtikarian vuosia sitten. Kerroin stressistä silloin myös ihotautilääkärille. Muistan aina, kuinka ihotautilääkäri sen todetessaan sanoi minulle näin: ”Stressiä tulisi vähentää.” Siis yrittäjänkö tulisi stressiä vähentää? Hah, helppoa on sanoa niin. Myös sydämen ylilyöntejä minulla on huomattavasti enemmän kuin keskimäärin. Välillä taas ei tule uni, kun työasiat mietityttävät yöaikaan. Onneksi näitä yövalvomisia ei ole ollut usein.

Suurta vastapainoa antaa on rakastava ja tukea antava perhe, mutta myös suurenmoinen työporukka, jonka kanssa Lähilehteä yhdessä tehdään. Joka viikko pidetään palaveri, sovitaan toimittajien jutut ja palaveri on aina vahvan kahvin kera tietenkin. Ilman ei nimittäin ”juttu luista”. Monesti jutellaan myös höpönlöpöjä. Yhteiset hetket ovat meidän tiimimme suola.

Lähilehden valinta Sysmän Vuoden 2024 Yritykseksi on meille merkityksellinen asia: Lähilehteä tilattavana sanomalehtenä kunnioitetaan ja meidän tekemistämme arvostetaan. On meille tärkeää, että Lähilehden jutut ovat niin tuoreita, kuin vain on mahdollista ja noudatamme jutuissa puolueetonta journalismia. Lähilehteä tehdään kuntalaisille, aivan kaiken ikäisille mutta myös valtavan suurelle joukolle alueiden vapaa-ajan asukkaita. Hyvät tilaajat, kiitos! Olette meidän arvokkaita asiakkaitamme ja on myös teidän ansiotanne, että Lähilehti on tänä vuonna Sysmän Vuoden Yritys.