Avainsana: palvelut

Julkaistu

Joonas Salonen on JoSa-huolto

Samuli Simula
SYSMÄ

Tavoitan Joonaksen pyörälenkin jälkeen. Kunnon ylläpitämisen lisäksi liikunta on loistava keino rentouttaa ja nollata mieli. SM-tasolla enduroa ajaneena Joonas on sisäistänyt minne paineet on hyvä purkaa. 

  • Perustin yrityksen 2017 ja heti alusta asti asiakkaat löysivät meidät. Hyvin on hommia on riittänyt.

Joonaksen yritys JoSa-huolto työllistää tällä hetkellä hänen itsensä lisäksi neljä työntekijää. Hallissa  on kolme nosturipaikkaa ja mukava tiivis tunnelma. Autojen lisäksi huolletaan porukan mieli yhdessä, kun juttu lentää työn lomassa. Paineita laajentamiseen on ollut, mutta investoinnit ovat niin suuret, ettei se tunnu järkevältä. Alalla on myös paineita löytää ammattitaitoisia asentajia.

  • Itsellä käynyt hyvä tuuri työntekijöiden työntekijöiden suhteen. Meillä on todella ammattitaitoinen ja hyvä tiimi. Yhteen hitsautunut yhteishenki. On mukava tulla töihin.

Joonaksen tyyliin ei kuulu ylisanat tai ainakaan itsensä kehuminen. Se, että kasassa on hyvä porukka kertoo, että työilmapiiri on hyvä. Työnantajan rooli ja vastuu tässä on merkittävä. Hän saapuu itse työpaikalle aamulla kello seitsemän – tuntia ennen muita valmistelemaan päivää. 

  • Firma on käytännössä puoli viiteen auki, mutta pakko myöntää, että meinaa välillä päivät vähän venähtää. 

Päivät vietetään tiiviisti yhdessä.

  • Me ollaan kaikki vähän sellaisia huonoruokaisia ja ruokatauotkin tuppaa olemaan sellaisia kahvitaukoja, naurahtaa Joonas.

Moottoreiden parissa kasvanut Joonas kouluttautui autoasentajaksi ja armeijan jälkeen ajoi mm. sora-autoa kuusi ja puoli vuotta isänsä yrityksessä. Nupissa istuminen ja jatkuva tien päällä oleminen vaatii omanlaista persoonaa. Vaikka työn parissa nauttii ja viihtyy niin on tärkeä kuunnella itseään ja muuttaa tarvittaessa suuntaa, vaihtaa vaihdetta. 

  • Sysmästä en ole koskaan ajatuksissanikaan halunnut tosissaan muuttaa pois. Ei siinä mitään. Toiset viihtyvät kaupungeissa. Minä en siellä voisi asua.

Käy selväksi, että kotipaikkakunnan henki ja rytmi on sisään kasvanut. Kyky nähdä ja nauttia asioista jotka ovat meille toisille joskus liiankin lähellä, että meinaa ne ohittaa. 

Kysyin työntekijöiden ikäjakaumaa. Joonas luetteli ne suvereenisti. Viesti aidosta välittämisestä ja läsnäolosta. Itse joudun välillä laskemaan oman ikäni, kun muistan vain synnyinvuoden.

Kuvassa: JoSa-huollossa hoituu perushuoltojen ja remonttien lisäksi myös nelipyösuuntaus, hitsaukset ja ilmastointityöt.

Julkaistu

Sysmän Fysioterapia toiminut 40 vuotta

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Fysioterapia alkaa olla yksi paikkakunnan vanhimmista keskeytyksettä
toimineista yrityksistä. Viime viikolla yritys vietti 40-vuotisjuhlaansa.
Fysioterapeutti Heli Pylkkänen perusti liikkeen 6.6.1984 ja siirtyi eläkkeelle
tammikuussa 2017. Liiketoiminnan osti tuolloin fysioterapeutti Heli Flink, joka
jatkaa edelleen yrityksen toimintaa. Nelikymppiset juhlittiin kakkukahvien ja
hanurimusiikin kera runsas viikko sitten.

Yrityksen toiminta on jatkunut Heli Flinkin mukaan vakaana lukuunottamatta
korona-aikaa.
– Korona vaikutti suuresti toimintaan, asiakkaista katosi pois reilut 50 %.
Epidemian jälkeen toiminta on kuitenkin vilkastunut ja nykyään olen
työllistynyt hyvin. Minullahan on Sysmän lisäksi myös Joutsassa toimipiste.
Kahden toimipisteen pyörittäminen on ajoittain kuluttavaa ja olenkin jo jonkin
aikaa etsiskellyt jatkajaa Sysmään. Vielä ei ole kuitenkaan tärpännyt. Täytyy vain kuulostella, sillä ei näin hyvän yrityksen toimintaa voi lopettaa.

Helin asiakkaista iso osa tarvitsee hoitoa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Selkä, niska-
hartiaseutu, lonkat ja polvet ovat yleisimpiä ongelmakohtia. Merkittävä
asiakasjoukko muodostuu Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkinnällistä kuntoutusta
tarvitsevista asiakkaista. Lasten motorisen kehityksen tukeminen sekä mm.
psykofyysinen- ja purentalihasterapia kuuluvat myös Helin hoitomuotoihin.
Heli uskoo fysioterapian tarpeen lisääntyvän jatkossa kahdestakin syystä.
– Väestö ikääntyy vauhdilla ja julkinen terveydenhuolto supistaa kaikkia
palvelujaan. Kyllä tällä sektorilla töitä riittää.

Merkkipäivänä Heli Flink kiittää kaikkia asiakkaitaan ja naapuriaan Avillaa
yhteistyöstä sekä hanuristi Timo Hepojärveä tunnelman luomisesta kahvituspäivänä.

Julkaistu

Hulluin Lauantai -markkinat on kesän lähtölaukaus

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän Yrittäjät ry:n järjestämät Hulluin Lauantai –markkinat, kesän avajaistapahtuma, järjestettiin Hyvien ihmisten torilla 6.6. Edellisenä viikonloppuna juhlittiin koulun päättäjäisiä ja nyt oli ilmassa markkinahumua. Tori oli täynnä monenkirjavia myyntikojuja.
On hienoa, että perinteisillä markkinoilla riittää vielä myyjiä. Koronavuodet nappasivat tältäkin alalta yrittäjiä. Useat myyjät kiertävät koko kesäsesongin markkinoilla ympäri Suomea. Työ on vaativaa ja raskasta.

Markkinoilta ovat hävinneet aidot ja oikeat helppoheikit. Kilpaa laulavat tasakymppi-yllätyskassikauppiaat. Heitä oli ennen useita joka torilla. Joku myi makeisia ja toinen vihkoja, mutta laulu noudatti samaa kaavaa.
– Ja pistetään tuosta viisi ruutuvihkoa ja piirustuslehtiötä, eikä pihistellä! Tuosta toinen vastaava kasa vielä samoja ja tuosta teille rouva ja tuosta vielä ja tuosta – kaikki tämä vain kympillä!

Ja kassi ojentuu silmät hämmästyksestä selällään kojun vieressä tilannetta seuraavalle hypnotisoiduille henkilölle. Ennen kuin hän edes tajuaa olevansa osallisena kaupanteossa, on raha jo sujahtanut nopeasanaisen myyjän rintataskun setelilämiskään ja seuraava kympin kassi on jo melkein valmiina.

Sysmän markkinoilla löytyi mm. basaarihenkeä, burgereita, koruja, tekstiilejä, vaatteita, kotimaisia säilykkeitä – ja aina löytyy sitä metrilakua. Muikun paistopisteissä oli jatkuvaa pientä ruuhkaa. Tänään hieman herkutellaan ja vaihdetaan kuulumisia tuttujen kanssa. Trubaduuri houkutteli markkinakansaa pistämään jalalla koreasti, mutta ihmiset tyytyivät kuuntelijan osaan.

Useat paikalliset yrittäjät käyttävät hienosti nyt jo valmiiksi markkinoitua tapahtum päivää hyväkseen ja järjestävät omassa yrityksessään markkinoiden jatkot iltaviihteen merkeissä. Fiksu veto. Silloin, kun ihmiset saadaan liikkeelle, niin helposti tartutaan uusiin houkutuksiin samalla reissulla.

Miten tällaiset markkinat jatkuvat tulevaisuudessa? Se on pieni arvoitus Pääasia on tietenkin, että asiakkaat ja myyjät kohtaavat kaupanteon merkeissä. Tunnelmaa näissä aina riittää ja ihmiset nauttivat tapahtuman luomasta energiasta. Kylän historiallinen tori herää eloon.

Seuraavat suuremmat hulinat Sysmän torilla on heinäkuun viimeisenä lauantaina. Silloin on Uotinpäivän markkinat ja valitaan sahtimestari.

Julkaistu

Loppuuko soitto opiston musiikkikoulussa?

Kyösti Piippo
HARTOLA

Itä-Hämeen opiston musiikkikoulun toiminta on ollut vuosien mittaan usein vaikeuksissa talousongelmien takia. Koulun jatko ensi syksynä on taas kertaalleen kuntapäättäjien käsissä, sillä toiminta on riippuvainen Hartolan kunnan avustuksesta. Sysmän kunta lopetti musiikkikoulun tukemisen jo 6 vuotta sitten ja Pertunmaan osuus on kuntafuusiosta johtuen jatkossa kiinni Mäntyharjun kunnasta.

Hartolan kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kertoo päättäjillä olevan työn alla merkittävä talouden vakauttamisohjelma, mikä saattaa jollakin tasolla vaikuttaa myös opiston musiikkikoulun määrärahan suuruuteen.

– Asian yksityiskohdat päättää aikanaan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta. Uskoisin, että mitään äkillisiä muutoksia ei tapahdu, korkeintaan jotain porrastetusti. Musiikkikoulun jo aloittaneet voisivat esimerkiksi jatkaa koulun loppuun saakka, toteaa Seppälä.

Musiikkikoulun opettaja Natalia Kaasinen on luonnollisesti huolissaan koulun jatkosta. Oppilasmäärä oli kuluneena vuonna 11, joista kaksi valmistui kauden lopuksi. Natalia muistaa, että musiikkikoulun aloittaessa vuonna 1995 Hartolasta kouluun tuli 30 oppilasta ja Sysmästäkin 10.

– Monet silloiset oppilaat ovat löytäneet musiikista ammatin, nimistä voin mainita mm. Mari Kuisman (piano) ja Verna Kylmäsen (piano ja harmonikka).

Hartolalaiset musiikinystävät ovat laatineet vetoomuksen kuntapäättäjille, missä toivotaan koulun jatkavan toimintaansa keskeytyksettä.

– Jos musiikkikoulun toimintaa lähdetään supistamaan tai ajamaan alas, loppuu monelta hartolalaislapselta hyvä harrastus, vetoomukseesa sanotaan.

Vetoomus on ollut allekirjoitettavana kirjastossa ja se luovutetaan tässä kuussa kunnanjohtaja Jarkko Seppälälle, rehtori Tiina Kotila-Paasolle sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajalle Jarkko Fågelille.

Musiikkikoulun kevätmatineassa 29.5. kuultiin mainioita esityksiä niin vasta-alkajilta kuin jo pidemmalle ehtineiltä oppilailta. Pianoesityksiä oli 13, kaksi viulistia: sisarukset Salli ja Ella Pelto olivat aloittaneet koulun vasta joulukuussa ja yksi huilisti, Pekka Pyykkö. Soittajista huokui osaamisen lisäksi into ja soittamisen riemu.

Sysmäläinen Hannes Hovio on hyvä esimerkki musiikkikoulun merkityksestä. Hän aloitti koulun 9-vuotiaana Jaak Lutsin oppilaana ja päätti sen soittamalla matineassa upeasti Ch.Sindingin ”Kevään kohinaa”. Rennosti kulki myös Oiva Koivistolta Merikannon moniosainen ”Kesäillan valssi”.

Julkaistu

Hellqvistin Taimila avasi

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Nuoramoislainen Hellqvistin puutarha laajensi toimintaansa kirkonkylälle. Myyntipiste Hyvien Ihmisten Torin kulmalla tunnetaan nyt nimellä Hellqvistin Taimila. Lauantaina vietettiin avajaisia ja vieraat nauttivat kukkaloiston lisäksi myös pullakahveista.

Arja Hellqvist kertoo, että taustalla on aika veikeä sattuma.

-Pohdiskelin, että täytyisi uusia kotisivuja. Täällä on paljon mökkiläisiä ja monet eivät tunnista meitä, kun ollaan täällä vähän syrjässä. Menin vuosi sitten Neiti Sieväsen pakeille tuumimaan sivujen uudistamista. Hän mainitsi, että tiesinkö Liisan (Vesanen) olevan luopumassa Taimipisteestään. Otin Liisaan yhteyttä ja hyvinkin pian päästiin etenemään. Ostin rakennelmat, kunta omistaa tontin.

-Tässä paikassa saadaan paremmin näkyvyyttä ja jotka eivät vielä meitä tunnista, saamme ehkä heidät paremmin puutarhallekin. Siellä on kuitenkin pääosa kukista ja muusta ja siellä viljellään edelleen, Arja Hellqvist tarkentaa.

Hellqvistin Taimila osti myös vierestä palan maata Säästöpankilta. Se on aikomus jatkossa aidata ja tehdä sinne jotakin.

-Ehkä vesielementti, rakennelmia, mutta nämä on pitkän kantaman juttuja. Tänä vuonna ei vaan yksinkertaisesti ehditty.

Toiminta Nuoramoisten puutarhalla jatkuu aivan kuin ennenkin. Se on kaiken sydän ja Arja korostaa, että ilman sitä ei olisi myöskään Taimilaa kirkonkylällä.
Hellqvistin Taimila on avoinna joka päivä sunnuntaita lukuun ottamatta ainakin touko-kesäkuun ajan. Puutarha tulee olemaan auki myös sunnuntaisin.

-Kun meiltä tulee perunaa, porkkanaa ja muuta torimyytävää, niin kyllä touhuamme Taimilassa heinäkuussakin. Mutta tämä on niin uusi juttu vielä, että katsotaan millaisilla aukioloajoilla. Työntekijöitä on viisi ja lisäksi vanhempani ja anoppini auttelevat vielä koulinnassa.

Tällä hetkellä Taimilasta löytyy kukkasten lisäksi jo perennat ja puuvartiset kasvit. Taimila yrittää myös järjestää toivomuksesta mitä tahansa muiden kasvattamaa.

-Avajaispäivänä olimme iloisia, että ihmiset löysivät meidät. Oli tuttuja ja tuntemattomia kasvoja. Oli erityisen lämmittävää kuulla, kun eräs rouva sanoi, että nyt saivat Kaisu ja Mauno Hakkarainen hyvän jatkajan. Hehän paikan alun perin Taimila -nimellä perustivat.

Sääkin on vihdoin lämpenemässä.

-Nyt vaan lapioita teroittamaan, että saa kivoja istutuksia tehtyä.

Kuvassa: Arja Hellqvist oli iloinen, että ihmiset löysivät Taimilaan heti avajaispäivänä.