Avainsana: politiikka

Julkaistu

Paikkakunnan suurin väärinkäsitys

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Väärinymmärrys on sana, joka ei sinänsä ole selkeästi negatiivinen tai positiivinen. Se voi tarkoittaa pieniä sekaannuksia, hauskoja kommelluksia tai vakavampia ristiriitoja, siis tilanteita, joissa viestintä tai tulkinta menee jollain tavalla pieleen.

Kysyessämme paikallisilta heidän mielestään suurimmasta väärinymmärryksestä Sysmässä, monilla nousi mieleen automaattisesti negatiivisia tulkintoja. Kysymys oli tarkoituksella avoin, vastaajat saivat tarkastella sitä täysin omasta näkökulmastaan, ilman rajoja tai ennakko-oletuksia. Tästä huolimatta osa käänsi vastauksensa nopeasti kunnallispolitiikkaan.

  • Suurin väärinymmärrys on kunnanhallitus.

Tähän vastaajan kaverilta tuli tarkennus.

  • Minun mielestäni taas kunnanhallituksen nokkamiehet.
  • Suurin väärinkäsitys on harha, että Sysmällä on rahaa niin, ettei paskalle taivu. On eletty ja jätetty tekemättä asioita, jotka nyt tulee päin näköä, vastasi puolestaan kolmas.

Vastausten perusteella näyttää siltä, että suurimmat väärinymmärrykset liittyvät paikkakunnan päätöksentekoon ja talousodotuksiin. Seuraava vastaaja oli niin ikään pessimistinen, mutta aihe enemmän tapahtumapainotteinen.

  • Väärinymmärrys on luulo, että täällä tapahtuisi jotain.

Tarkennusta pyydettäessä vastaaja kertoi kaipaavansa erityisesti konserttiluontoisia musiikkitapahtumia, joissa ei hänen sanojensa mukaan esiinny paikallisia hanurinsoittajia.

Kaikki eivät kuitenkaan nähneet väärinymmärrystä yhtä synkässä valossa, vaan osa vastaajista lähestyi kysymystä kevyemmin ja jopa maantieteellisestä näkökulmasta.

  • Ennen kuin tutustuin paikkakuntaan, pidin Sysmää kaukaisena ja hieman takapajuisena. Jopa Wikipedia kertoo sanan sysmä tarkoittavan synkkää metsää ja asumatonta korpea. Sittemmin olen huomannut olleeni väärässä.
  • Se, että Sysmä olisi syrjässä tai kaukana kaikesta. Todellisuudessa ajomatkat ovat kohtuulliset: Lahti noin 60 km, Jyväskylä noin 100 km, Helsinki noin 190 km.
  • Väärinkäsitys ehkä vapaa-ajan asukkaiden vinkkelistä on kesäkylän leima. Kyllä Sysmä on aktiivinen ympäri vuoden.

    Väärinymmärryksiä voi siis löytyä monesta suunnasta. Päätöksenteosta, odotuksista tai paikkakunnan synnyttämistä mielikuvista. Toisinaan ne syntyvät myös siitä, että ensimmäisenä tulee ajatelleeksi kaikkein synkintä tulkintaa. Ehkä suurin väärinymmärrys onkin joskus se, että valitsemme liian nopeasti negatiivisimman selityksen.

Kuva A. Wormwood.

Julkaistu

Lopettakaa riitely, pyytävät kuntalaiset

Samuli Simula
SYSMÄ

Riitely poliittisessa päätöksenteossa tulisi kaikkien mielestä lopettaa. Onko se mahdollista? Vt. kunnanjohtaja Lasse Peltosen ajatuksia asiasta.

  • Sysmällä menee hyvin, vaikka välillä Päijänne myrskyää.
  • Vasta päivitetty EVP-indeksi 2025 tarjoaa ajankohtaisen peilin kuntien tilanteeseen. Indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole 2020-luvulla tasoittunut, vaan pikemminkin edelleen eriytynyt. Parhaiten menestyvät alueet keskittyvät edelleen kasvukeskuksiin, niiden kehyskuntiin sekä Pohjois- ja Tunturi-Lappiin, kun taas monissa seutu- ja maaseutukaupungeissa kehitys on ollut huomattavasti haastavampaa. Kuitenkin Sysmä sijoittuu tässä vertailussa ja omassa sarjassaan erittäin korkealle. EVP-indeksin ollessa 41,9, mikä on erinomainen tulos.
  • EVP-indeksi muodostuu kahdesta osa-alueesta: elinvoimaindeksistä sekä veto- ja pitovoimaindeksistä. Indeksi on muodostettu alueiden elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen ja pitovoimaisuuteen liittyvien avainmuuttujien avulla. 20 avainmuuttujaa on poimittu pääosin Tilastokeskuksen tietokannoista.
    https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2026/kuntaliitto-ottaa-kayttoon-kuntien-elinvoimaa-vetovoimaa-ja-pitovoimaa-kuvaavan
  • Tämä on nouseva suunta ja siitä kannattaa pitää kiinni. Se vaatii toki kaikkien tahojen yhteistyötä ja samaan suuntaan soutamista. Sysmän sijainti on sopivasti syrjässä, mutta lähellä kaikkea. Sysmän sijainnin takia paikallisia palveluja käytetään ahkerasti, joka tuo leivän pöytään monelle. Päijänne ja suuri vapaa-ajan asukkaiden määrä, mahdollistavat Sysmän kokoiseen kuntaan erittäin korkean palvelutason vakituiseen asukasmäärään suhteutettuna. Sysmässä on uimahalli, erinomaiset ja hyvin resursoidut sivistyspalvelut, hieno urheilupuisto, tekojää, kivijalkaliikkeitä, urheiluliike, 2 päivittäistavarakauppaa, rautakauppoja ym. Tämä kaikki luo olosuhteita elinvoimaiselle tulevaisuudelle ja mm. luontomatkailun kehittämiselle, jos vain uskallamme ottaa haasteen vastaan ja teemme yhteistyötä asioiden saavuttamiseksi, kertoo Peltonen alkuun.

Onko päätöksenteossa oltava entistä tarkempi, jotta valituksia hallinto-oikeuteen ei tulisi?

  • Tilintarkastajalta saimme vuonna 2025 korkeimman ”kouluarvosanan” yli kymmeneen vuoteen. Taloutta ja hallintoa on siis hoidettu hyvin. Kunnan organisaation toiminta kyllä kestää kriittiset äänet. Toki myös allekirjoittanut ja Sysmän kunnan organisaatio tekee virheitä. Se on tehnyt niitä ennen minun virka-aikaani, se tulee tekemään niitä minun virka-ajallani ja tulee tekemään niitä myös virka-aikani jälkeen. Muun väittäminen on silkkaa hurskastelua.
  • Itse uskon avoimeen demokratiaan ja myös kunnioitan demokraattisen päätöksenteon tulosta. Kuntalaisen näkökulmasta tämä todentuu kuntavaaleina. Yksittäinen kuntalainen tekee tärkeän päätöksen ja antaa arvokkaan äänensä ehdokkaalle, jonka kokee edustavan sitä omaa arvomaailmaa ja toimintakulttuuria omassa kotikunnassaan. Itselle kuntavaalit ovat ne tärkeimmät ja viime kuntavaaleissa äänestin Sysmässä ensimmäistä kertaa.
  • Olemme Sysmässä olleet esillä viime aikoina mm. sahdista ja värikkäästä päättämisen kulttuurista. Ensimmäinen kunnanjohtajan pestini oli Tunturilapin Muoniossa ja seurasin vierestä silloin Kittilän varsin värikästä päätöksentekokulttuuria. Asiaa retosteltiin mediassa melkoisesti, mutta tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat olivat jo silloin Kittilässä erinomaisesti. Näin on Sysmässäkin. Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta asiat ovat varmasti varsin hyvin. Kunnanjohtajan näkökulmasta tämä on se tärkein asia. Kunta on kuntalaisia varten. Kuitenkin kuntalaiskyselyn mukaan 80 %:a kuntalaisista toivoisi rakentavampaa ja riidattomampaa toimintakulttuuria päätöksentekoon. Riidat eivät lopu itsestään vaan kaikilla pitää olla aito halu niiden lopettamiseen.
  • Nyt olen päässyt Sysmässä kokemaan erilaista toimintakulttuuria mihin olin Muoniossa kunnanjohtajana tottunut. Se on ollut varsin elämyksellinen kokemus. Päijänne ei ole aina kesäisen tyyni vaan myrskyää rajusti toisinaan. Pinnan alla on täysin toinen todellisuus, johon jokaisella on varmasti se oma kantansa ja totuutensa…
  • Valtuusto on nyt kahdesti valinnut minut hoitamaan virkaani Sysmässä. Juureni ovat vahvasti Päijät-Hämeessä ja Päijänteessä, vaikkei Sysmään minulla sidonnaisuuksia aikaisemmin ollutkaan. Vastaanotto on ollut kuntalaisilta erittäin lämmin, kiitos siitä. Kiitän myös suurta enemmistöä päättäjiä saamastani tuesta. Toki olen ammatissa, jossa ei voi kaikkia miellyttää. Kriittiset äänet kuuluvat myös korvaani hyvin ja olen niistä kiitollinen. Ne pitävät objektiivisen viranhaltijan riittävän kriittisenä omalle työlleen, mikä on tässä työssä erittäin tärkeää, vastaa vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen.

Miten hallinto-oikeuteen tehdyt valitukset vaikuttaa kunnan toimintaan ja miksi niitä tehdään?

  • Suhtaudun omaan tilanteeseeni, Sysmän erilaisiin käänteisiin sekä kiemuroihin stoalaisella tyyneydellä. Tarvittaessa alan etsiä muita töitä, jos päättäjät niin päättävät. Tällä hetkellä olen 100 %:n sitoutunut hoitamaan viiden vuoden määräaikaista virkatehtävääni valtuuston päätöksen mukaisesti. En voi kieltää joskus pohtineeni, onko tämän tehtävän jatkaminen nykyisissä olosuhteissa Sysmässä mielekästä, vaikka kuntalaisten hyvinvoinnin edellytykset täällä ovatkin poikkeuksellisen hyvät.
  • Vallitseva valituskulttuuri tietenkin mietityttää johtavia viranhaltijoita. Varsinkin kun kahtena perättäisinä vuosina -25 ja -26 YKSIMIELISESTI kunnanvaltuustossa hyväksytyistä ja päätetyistä talousarvioista tehtiin valitukset hallinto-oikeuteen. Räikein esimerkki on vuoden 2025 talousarvioon tehty valitus hallinto-oikeuteen, jossa päättäjä/valittaja itse hyväksyi kahdesti talousarvion (hallitus ja valtuusto) ilman mitään eriävän mielipiteen ilmaisua asiasta. Mitä tässä tapauksessa virkakoneisto voi enää tehdä, jos yksimielisen päätöksen jälkeen valitus tulee ihan puskista? Tietenkin jokaisen on sallittua toimia asioissa, niin kuin parhaakseen näkee.
  • Se, että valittaa asiasta hallinto-oikeuteen ei aina tarkoita, että valitus menestyisi. Jukka Elomaa teki kaksi valitusta aikanaan allekirjoittaneen viranhaltijapäätöksistä hallinto-oikeuteen, joista kumpikaan ei menestynyt, samoin on käynyt monen muun valituksen suhteen. Esko Bruun teki jopa poliisille tutkintapyynnön toimivaltani ylittämisestä Olavin toimintakeskuksen kaupassa, jossa toimeenpantiin kunnanhallituksen päättämä ostotarjous, sekään ei menestynyt. Toki mainehaittaa saavutettiin. Mitähän seuraavaksi?! Sysmän kokoomuksen valtuustoryhmä on ollut hyvin aktiivinen hallinto-oikeuteen valittamisessa ja tietopyyntöjen esittämisessä kunnanviraston suuntaan. Tähän on tietenkin täysi oikeus. Totean kuitenkin, että vastineiden tekeminen ja niihin vastaaminen vie kosolti viranhaltijoiden virka-aikaa, hidastaa muiden asioiden toimeenpanoa ja turhauttaa johtavia viranhaltijoita.
  • Luonnollisesti osa valituksista menestyy, kun oikein tiheällä kammalla asioita perataan. Silloin päätös kumotaan virheen takia ja asiasta joudutaan tekemään uusi päätös. Tämä kuuluu avoimeen demokratiaan monessa muussakin Suomen kunnassa. Usein korjattu päätös on kuitenkin pääsisällöltään vastaava kuin valituksen kohteena ollut päätös. Itse kannatan toki valitusoikeutta, kun perusteet ovat muut kuin mielensä pahoittaminen ja poliittiset valtapyrkimykset.
  • Kritiikkiä ja toimintakulttuuria on myös monenlaista. Osa rakentavaa, mutta on myös ilkeydellä ja kostonhalulla maustettua. Voidaan varmaan oikeutetusti kysyä millainen kritiikki ja toimintakulttuuri vie kunnan elinvoimaa ja sen hyvinvointia eteenpäin? Muuttuuko kunnan hyvinvointi ja elinvoima nyt paremmaksi, kun yksimielisesti päätetystä talousarviosta on valitettu? Ainakin sen toimeenpano hidastuu ja vaikeutuu huomattavasti. Miten nämä valitukset vaikuttavat kunnan imagoon? Mitä miettivät mahdolliset uudet asukkaat? Näinä aikoina kenelläkään ei ole myöskään varaa menettää yhtään kuntaan mielivää yritystä tai investointia. Päättäjät on valittu päättämään asioista ja virkahenkilöstön tehtävä on päätöksien toimeenpano. Nämä kaksi asiaa on myös hyvä pitää visusti erillään, sanoo Peltonen

Millä keinoin valitukset hallinto-oikeuteen loppuvat?

  • Medialla ja varsinkin sosiaalisella medialla on oma vastuullinen rooli nyky-yhteiskunnassa, eikä lieveilmiöiltä vältytä. Kaikilla on oikeus ilmaista kantansa ja kirjoittaa asioista. Fakta ja mielipide ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Saattaa joskus tulla olettama, että niitä ”kriittisiä” huutelijoita on sosiaalisessa mediassa isokin joukko, mutta jos he menisivät torille riviin huutelemaan, niin ymmärrettäisiin, että nämä oman pahan olon purkajat ovat onneksi hyvin pieni joukko. Pääsääntöisesti Suomessa ja Päijät-Hämeessä on varsin tolkun ihmisiä ja hyvä niin.
  • Vanhana ammattipelaajana tunnustan joukkuepelin dynamiikkaa ja lainalaisuuksia. Pitää pyrkiä siihen, että kaverit ympärillä onnistuvat työssään ja saavuttavat optimaalisen suoritustason. Vanha luokkakaverini Salpausselän lukiosta Jari ”Kunkku” Litmanen on varmasti paras esimerkkini tähän. Hänen tarinansa on suomalaista jalkapallohistoriaa ja kunnioitan hänen nöyrän asenteensa säilymistä kaikkeen tekemiseen menestyksestä huolimatta.
  • Peliä ei synny, eikä varsinkaan menestystä, jos koko ajan riidellään, lyödään vyön alle, korostetaan itseä ja toista alennetaan, osoitetaan sormilla toisten virheitä, eikä nähdä omaa toimintaa kriittisesti. Hyvä päättäminen ei ole vain päätösten nuijimista; ”Hallituksen arvo syntyy tavasta työskennellä – ei yksittäisistä päätöksistä”
  • Pyrin työssäni yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien kanssa tasavertaisesti. Yhteistyöhön ei voi ketään pakottaa ja sen pitää perustua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.
  • Työhuoneeni seinällä on kuntalain ensimmäinen pykälä: ”Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Lain 1 §:n mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.”, Peltonen toteaa loppuun.
Julkaistu

Marketta Kitkiöjoki – Miten vuosi on mennyt?

Samuli Simula
SYSMÄ

Miten vuosi on mennyt?
–Olen elänyt yksityishenkilön elämää vuosikymmenien julkisen työn jälkeen. Aikaa on ollut omiin asioihin. Olen voinut kiinnostukseni mukaan seurata monipuolisesti mediaa, yhteiskunnallisia uutisia, talouskeskustelua ja mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisia kysymyksiä hyvinvointialueuutisoinnin yhteydessä.

Tuliko lepo tarpeen?
–Tosiasiassa en ollut levon tarpeessa. Jatkuva muutos piti kiinnostusta yllä kuntatyössäni. Eläkkeelle pääsyä en koskaan ehtinyt toivoa työelämäni aikana. Työni ei ollut fyysisesti raskasta

Missä muutos arjessa näkyi/tuntui eniten?
–Olen voinut itse valita, mitä teen.

Oletko löytänyt uusia harrastuksia?
–Työhistoriani tuoma kokemus ja osaaminen on tuonut ajankohtaisen luottamushenkilöehdokkuuden hyvinvointialuevaaliin.

Kun sinusta puhutaan niin melkein aina sinut yhdistetään kumppaniisi, mitä ajatuksia herättää?
–Elämänkumppanini on minulle hyvin rakas ja tärkeä. Järvinen on kokenut ja osaava, laajasti verkostoitunut kunta- ja aluepoliitikko ja yritysmaailman toimialansa luottamushenkilö.

Perheen sisällä kaksi poliittisesti aktiivista. Mikä merkitys?
–Itse olen tullut poliittisen ryhmän jäseneksi ja toimintaan mukaan vasta keväällä 2023 ensimmäistä kertaa elämässäni. Olemme Järvisen kanssa hyvä tiimi, jossa kummallakin on omat vahvuutensa. Emme kilpaile keskenämme. Keskustelua käymme kaikesta ajankohtaisesta.

Mikä on vahvin puolesi?
–Henkinen kantti.

Missä parannettavaa?
–En ole käytännön töissä kovin hyvä. En ole tainnut ehtiä riittävästi treenaamaan.

Intohimosi?
–Jaksan aina kiinnostua perennoista, Järvisestä ja 70-luvun ns. paksusta taidelasista. Kerään Pertti Santalahden Humppilan lasille suunnittelemia lasiesineitä. Niitä on aikamoinen kokoelma, ei niin arvokas kuin todella rakas. Hän suunnitteli mm. kynttilänjalkoja kolmea eri kokoa. Minulle on niitä n.150 kappaletta. Korkein malli on todella harvinainen. Niitäkin minulla on yhdeksän.

Tarua vai totta? ”Järvinen aina puhelimessa”
–Totta. Hänelle on aina asiaa ja hänellä on asiaa. Minullekin muistaa soitella – joskus.

Erityistaito/-osaaminen?
–Olen oppinut lämmittämään kaakelitakkaani. Tulen syttyttämisessä on kyllä pientä taistelua vielä silloin tällöin.

Milloin oikeudessa tulee päätös irtisanomisesta?
–Hallinto-oikeuden keskimääräinen asioiden käsittelyaika on n. 1 vuosi 2 kk.

Mitä teet ensimmäiseksi, kun päätös tulee, jos sinulle suotuisa päätös? Jos ei suotuisa?
–Soitan Järviselle molemmissa vaihtoehdoissa. Tutustun päätökseen perusteluineen. Asia on minulle myös juristina kiinnostava.

Miten tämä keskeneräinen asia vaikuttaa arkeesi?
–Silloin tällöin asia nousee keskusteluun kuntalaisten kanssa.

Mikä on agendasi?
–Olen aina ollut maaseutukunnan asukkaiden palvelujen saatavuuden puolustaja. Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistus on paras näyttö tästä. Vaati suurta rohkeutta ja määrätietoisuutta esittää ja viedä asia päätökselle, mutta näin palvelut saatiin säilytettyä lähellä.

Olet ehdokkaana aluevaaleissa, mistä kipinä?
–Hämeen Kokoomuksen toiminnanjohtaja oli keksinyt pyytää minua ehdokkaaksi. Perusteluina oli pitkä työkokemus kuntahallinnossa ja sote-palveluiden järjestämisasioissa sekä juristin koulutus. Olen ollut kuntajohtajana myös mukana hyvinvointialuetta valmistelevissa työryhmissä ja väliaikaisessa viranomaistoimielimessä VATE:ssa jäsenenä ennen ensimmäisiä aluevaaleja.

Mikäli paikka tulee niin millaisilla tavoitteilla?
–Palvelujen saatavuuden turvaaminen hyvinvointialueen asukkaille, ikääntyneen väestön tarpeiden huomioiminen, Sysmän sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksen toteuttaminen.

Osallistutko tulevan kevään 2025 kuntavaaleihin?
–En ole vielä ehtinyt miettiä tätä asiaa.

Julkaistu

Puheenjohtaja Annika Saarikko loi uskoa

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko poikkesi Päijät-Hämeen kiertueellaan myös Itä-Hämeessa Heinolassa ja Hartolassa. Hartolassa tiistai-iltana Saarikko loi uskoa puolueen presidenttiehdokkaan Olli Rehnin mahdollisuuksiin. Uusimmat gallupit ovat kiristäneet tilannetta kärkiehdokkaiden välillä. Aiemmin selvän pesäeron repäisseet ehdokkaat Haavisto ja Stubb eivät enää ole itsestään selvästi menossa toiselle kierrokselle.

Helsingin Sanomien maanantaisen gallupin mukaan kaksi suosituinta ehdokasta olivat menettäneet aiempaan gallupiin verrattuna pari prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja Keskustan Olli Rehn olivat vahvimmat nousijat.
Annika Saarikko avasi kuulijoille ensimmäiseksi tämän hetken vaaliasetelmia.

-Tulossa on kaksi kierrosta ja kunnon presidentinvaalit. Olli Rehn on haastajan asemassa. Ylen henkilökohtainen vaalitentti on nostanut hänen kannatustaan. Tentti näytti Ollin vakaana, asiallisena ja osaavana presidenttiehdokkaana, Saarikko painotti.

-Heilahduksia ehdokkaiden kannatuksessa voi tapahtua aivan lopussakin.
Annika Saarikon mukaan oleellinen asia vaaleissa on ehdokkaiden vastustus. Toisin sanoen kuka koetaan ehdokkaana, jota ei ainakaan äänestäisi. Tätäkin on selvitetty ja ehdokkaista eniten vastustusta, ehkä odotetusti, on Jussi Halla-aholla ja vähiten Olli Rehnillä.

-Toisella kierroksella pärjää se, kenellä on vähän vastustusta. Nyt Olli pitää vain tuupata toiselle kierrokselle, Annika Saarikko kannusti.
Puheenjohtaja kävi läpi Olli Rehnin vahvuuksia. Presidentin tärkein tehtävä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoitaminen. Saarikko painotti Olli Rehnin realistista otetta, myös suurvaltasuhteiden osalta.

-Venäjä on naapurimme, sen suhteen meidän on oltava tiukkoja, mutta emme tarvitse uhoa sitä kohtaan. Olemme nyt valitsemassa Suomen presidenttiä. Joka tapauksessa presidenttimme on tultava toimeen myös tulevan Yhdysvaltain presidentin kanssa, muistutti Saarikko USA:n vaalivuodesta.

Saarikko huomautti Rehnillä olevan ehdokkaista korkein sotilasarvo. Hänen mukaansa tästä ei ainakaan ole haittaa presidentin tehtävässä epävakaassa maailmantilanteessa.

-Paljon on tapahtunut viimeisen kuuden vuoden aikana. Valitsemme samalla myös Puolustusvoimien ylipäällikköä.

Annika Saarikko toi vielä esiin Rehnin vahvuuksina muun muassa talousosaamisen, vahvan otteen koko Suomesta, paineensietokyvyn ja positiivisen asenteen tulevaisuuteen.

-Talous on osa turvallisuutta. Olli myös luottaa, että Suomen parhaat päivät ovat edessä. Turhan usein mietimme vain, entä jos pahin tapahtuu.

Kuvassa: Maija Pentikäinen-Laine antoi Saarikolle pussillisen lähiruokaa.

Julkaistu

Kansanedustaja päivitti poliittisen tilanteen

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk) tarjosi viime viikolla Hartolassa ja Sysmässä halukkaille kahvit ja antoi samalla infoa alkusyksyn poliittisista kuvioista. Päivä oli tärkeä, sillä samana päivänä maan hallitus julkisti esityksensä ensi vuoden tulo- ja menoarviosta.

Hilkka Kemppi on istunut eduskunnassa kolmisen vuotta ja kuuluu jäsenenä perustuslakivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan.

Kansanedustaja oli listannut kolme positiivista ja kolme negatiivista asiaa esitykseensä ja kertoi niistä omat ja puolueensa näkemykset.

– Sulkia hattuun saimme sote-uudistuksen valmistumisesta, perhevapaauudistuksesta ja Nato-prosessin nopeasta etenemisestä. Kivinä kengässä painavat korona-pandemia, sodan aiheuttama energiakriisi ja monella alalla ongelmallinen osaajapula.

Energiapula ja sähkön hinnan raju nousu ovat puhuttaneet kaikkia viime aikoina. Kemppi näki positiivisena asiana Suomen halun saavuttaa pian omavarainen energian tuotanto tuuli- ja aurinkovoiman sekä biovoiman avulla. Myös Olkiluodon ydinvoimalan käyttöönotto on toteuttava pikaisesti. Positiivisia ovat myös hallituksen päätökset sähkön ALV-veron laskusta 10 prosenttiin ja ylimääräisen yhden kuukauden lapsilisän maksamisesta joulukuussa.

– Isoja asioita päätösten takana ovat puolueiden erilaiset arvopohjat ja järjestelmien hidas taipuminen muutosten teossa.

Hoitajamitoutuksen nostamista 0,7:ään Hilkka Kemppi piti mahdottomana toteuttaa sovitussa aikataulussa, aikaa tarvitaan lisää vähintään vuosi.

Hilkka Kempin kahvitilaisuuteen tuli ihan kohtuullinen määrä kuulijoita molemmissa tapaamisissa. Keskustelu oli vilkasta ja paikalla esittäytyi myös hänen uusi poliittinen avustajansa heinolalainen Mikko Hallikas.