Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Puuro maistui herkkusuille

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaksi koronavuotta ja niistä aiheutuneet puuropäivän tauot eivät vaikuttaneet ainakaan negatiivisesti, kun Sysmän Martat kattoivat Nuotan pöydät notkolleen erilaisia puuroja syksyn sadosta viime torstaina. Nuotan sali täyttyi ja lusikat kilisivät vauhdilla ja iloisesti lautasia vasten puuronautintojen tahdissa.

Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin katseli tyytyväisenä pitkää puurojonoa tarjoilupöydän edessä. Hän oli tyytyväinen uuteen puuropäivän paikkaan.

– Nuottaan on esteetön pääsy ja tilat ovat väljemmät kuin aiemmin Osuuspankin alakerrassa.

Puuropäivän lisäksi muutkin marttojen toiminnot ovat aktivoituneet koronan jälkeen.

– Pidämme marttailtoja maanantaisin kirjastolla joka toinen viikko ja kutsumme silloin mukaan mielenkiintoisia ihmisiä kertomaan harrastuksistaan ja työstään. Syksyn mittaan meille ovat kertoneet työstään mm. Merja Rimpioja, Korven Karitsan Nina Blomqvist ja kirjastonjohtaja Riikka Junttila. Teemme myös kesäretkiä.

Sysmän Martoissa on 23 jäsentä. Helin tähdentää, että martat eivät välttämättä ole järjestö, joka kiertää opettamassa muita mm. kotitalouteen yms. liittyviä töitä.

– Olemme enemmänkin oppijärjestö. Yksi meistä menee johonkin valtakunnalliseen tilaisuuteen ja tuo tullessaan sieltä saamansa opit meille tänne perustasolle. Kannattaa liittyä marttoihin, varsinkin nuorille meillä olisi paljon tilaa.

Eila Toivio tuli puurolle, niinkuin on aina tullut. Hän houkutteli mukaansa sisarukset Sirpa Tuomisen ja Sisko Aaltosen. Tuominen asuu nykyään kirkonkylällä, mutta on asunut ennen tätä viisikymmentä vuotta Salonsaaressa. Aaltosen kotipaikka on Valittulassa. Vaikka puuropäivillä käynti ei ole heille niinkään tuttua, niin puuron tekeminen kotioloissa on. Eila Toiviolla on aina rukiita omasta takaa ja niiden jauhaminen omalla myllyllä ja puuron valmistaminen omassa uunissa takaa hyvän lopputuloksen. Toiviolla uuni lämpenee talvisaikaan.

– Ja puuroa on haudutettava kauan. Koko yö uunin mukavassa lämmössä, silloin puuro on maukasta ja taatusti kypsää.

Joka puolelta Nuotan pöydistä kuului kehuvia kommenteja monipuolisen puuropöydän antimista. Kaikesta näki, että puuropäivää oli jo odotettu kaivaten.

Kuvassa: Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin ja ent. puheenjohtaja Annikki Korpinen olivat tyytyväisiä puuropäivän yleisömäärään.

Eila Toivio toi Sirpa Tuomisen (vas) ja Sisko Aaltosen (oik) puurolle syntymäpäivänsä kunniaksi.
Julkaistu

Kun lehti radion omisti

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kun Lähilehti aloitti toimintansa 30 vuotta sitten, se peri edeltäjältään paikallisradion. Päijänneradio lähetti ohjelmaa taajuudella 94.9 MHz.

Radiolla ei saavutettu taloudellista menestystä, sinne suunnatut mainosmarkat olivat poissa lehden ilmoitustuotoista. Mutta ohjelmaa tehtiin ja hauskaa oli. Aivan radiotoiminnan alkuaikoina Päijänneradiossa oli töissä jopa muutama päätoiminen työntekijä, mutta 1992 ohjelmaa lähetettiin eetteriin innokkaan talkooväen toimin.

Allekirjoittanut pyöritti perjantai-iltaisin Lintan toivekonserttia, jutteli mukavia tutuiksi tulleiden soittajien kanssa ja soitti onnittelujen mukana etukäteen tulleita toivekappaleita. Monet varmaan muistavat ”Paavon listan”. Hän lähetti onnitteluja ja terveisiä kaikille tuntemilleen henkilöille joka perjantai. Varma soittaja oli muuan Helmi (nimi muutettu), jonka jutut hipoivat monta kertaa siveellisyyden rajoja ja pari kertaa jouduin katkaisemaan puhelun väkivaltaisesti. Muutamat salaperäiset terveiset aiheuttivat jopa kolmiodraamoja. Lintan toivekonserttia kuunneltiin paljon. Monet vapaa-ajan asukkaat kertoivat, että viikonloppu oli lähellä kun Piipon ääni alkoi kuulua matkalla Sysmään Vääksyn maisemissa.

Studiossa vuorollaan hääräsivät Pauli Nurminen (maa-ja metsätalous), Kari Piitulainen (kunta-asiat), Tuire Äikäs (tietokilpailut), Antti Tapanila ja Pasi Lind (musiikkiohjelmat), Ilkka Serra (yleisaiheet) ja Tapani Häkkinen (yleisaiheet). Lisäksi Päijänneradio lähetti säännöllisesti hengellistä ohjelmaa.

Muuan Olli Haikka vieraili parina kesänä studiossa lauantaisin ohjelmallaan ”Ilmankossua sua pännii”, Nyt herran nimi välähtelee telkkarissa mm. sarjojen ”Ivalo” ja ”Helsinki -syndrooma” lopputeksteissä tuottajan ominaisuudessa.

Studiossa sattui kaikenlaista. Ikivanhat tarinat unohtuneista mikrofonien sulkemisista muuttuivat todeksi. Juttelimme kerran mainostauolla Piitulaisen Karin kanssa niitä näitä, kun joku juoksi hädissään kertomaan, että kaikki menee eetteriin. No varsin siistejä juttuja me kerrottiin Markus-setään verrattuna, joka ilmoitti lähetyksensä lopuksi lähtevänsä pas…lle.

Lintan toivekonsertti oli oman radion viimeinen lähetys vuonna 1995, minkä jälkeen Häkkisen Tapani pyöritti vielä parina kesänä kesäradiota. Pari vuotta ennen lopullista radiohiljaisuutta releoimme Radio 99:n lähetyksiä omalla taajuudella.

Kuvassa: Radio 99:n legendaarinen ääni Joni Heinonen pistäytyi vierailulle studioon.

Julkaistu

Sysmäläislukiolaisia Italian matkalla

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Muutama sysmäläislukiolainen ja kaksi opettajaa sekä huoltaja vierailivat Italiassa 13.-19.9. Vierailu liittyi Guidonian koululla järjestettyyn Mamma Roma -elokuvafestivaaliin. Guidoni sijaitsee suur-Rooman alueella.

Yhteys Italiaan syntynyi Yhteiskoulun rehtori Simo Sinervon henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ne ovat peruja hänen edellisestä työpaikastaan Ruovedeltä.
-Guidoniassa on rehtori, joka on ollut elokuvahistorian professori. Hän päätti perustaa kouluun elokuvafestivaalit. Meillä sattui olemaan rehtori Ciccottin kanssa yhteinen tuttu ja niinpä sain soiton häneltä noin viisi vuotta sitten. Mukana on kumppaneita useista Euroopan maista, nyt siellä oli meidän lisäksi ainakin liettualaisia, saksalaisia, ranskalaisia ja romanialaisia vieraita, Sinervo kertoo.

-Päivisin tutustuimme Rooman alueen nähtävyyksiin ja iltaisin katsoimme elokuvia. Meillä oli mukana sysmäläislähtöisen Teemu Nikin leffa Sokea mies, joka ei halunnut nähdä Titanicia. Liettualaisten kanssa matka saattoi myös poikia uutta yhteistä projektia.

-Olennainen juttu tässä oli, että nuoret pääsivät asumaan italialaisperheisiin ja kohtaamaan muita opiskelijoita. Mahdollisuus voi olla ainutlaatuinen nähdä italialaista elämää ja kulttuuria ruohonjuuritasolta, kehuu Sinervo.

Amanda Luts ja Minttu Vainikka olivat opiskelijoista mukana Italiassa. He kuulivat mahdollisesta Italian matkasta viime keväänä, mutta asiat varmistuivat vasta elokuussa koulun alkaessa. Matkaan oli otettava oma lyhytelokuva, jonka valmisti Amanda. Jokainen sysmäläisistä asui eri perheessä, jossa oli myös oma nuori. Amandan ja Mintun host-perheet olivat varsin erilaisia. Molemmat vaikuttivat tyytyväisiltä kokemukseensa.

-Olihan se alussa kulttuurishokki, mutta hienoa oli päästä näkemään. Talo oli tosi iso ja siellä asui iso suku samassa. Talon yläkerrassa oli tavallaan omia asuntoja. Päivät kulkivat niin, että aamulla kun herättiin, lähdettiin mopoautolla koululle, sieltä nähtävyyksille, sitten kotiin syömään ja illalla elokuvia katsomaan. Ystävystyin perheen kanssa ja olen menossa ensi kesänä uudelleen, kertoo Minttu Vainikka.

Amanda Lutsin host-perhe oli pieni. Siihen kuului vain yksinhuoltajaäiti ja 14-vuotias poika.

-Ja parasta oli tietenkin Rooman lämmin sää, tuumivat Amanda ja Minttu lopuksi.

Kuvassa: Sysmäläislukiolaiset Roomassa, vasemmalta Lumi Renvall, Amanda Luts, Minttu Vainikka ja Olga Peltola. Kuva Lea Luts.

Julkaistu

Pyörät pyörivät Hauvalan torpalla

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Viikonloppuna pyörivät Nikkaroisissa Hauvalan torpalla monet pyörät, kun torpan viihtyisässä pihapiirissä esiteltiin monia entisajan töitä näytöstyyliin. Työnäytösten ohessa yleisöllä oli mahdollisuus herkutella nokipannukahvilla ja kotitekoisilla herkuilla. Hauvalan tilaisuuden järjestäjänä toimi Vanha Savotta, mikä toimii varsinaisesti Pälkäneellä. Vanhan Savotan emäntä Sari Kekki omistaa Hauvalan tilan Nikkaroisissa ja vierailuista tänne on tullut vuosittainen tapahtuma. Koko perhe (hartsuherra Jouko Vilkman ja perheen tyttäret Inka-Milla ja Jenna-Janika) osallistuvat Vanhan Savotan toimintaan.

Työnäytösten lisäksi Vanhan Savotan Kämppäkaupalta voi ostaa perinneasuja kuten saapashousuja, flanellipaitoja, kumiteräsaappaita ja jatsareita ja näitä tuotteita oli myynnissä myös Nikkaroisten tapahtumassa. Vaatteiden lisäksi myynnissä oli kuivaheinää, polttopuuta, närelenkkejä, erikoispuiden havuja ja linnunpönttöjä. Lisäksi eri puolilla pihaa oli nähtävillä torppa-aikakauden esineistöä ja olihan siellä näytillä myös Jaakko Kantolan vanhoja autoja.

Mutta mitäs pyöriä siellä sitten pyöri? Yleisöllä oli mahdollisuus päästä seuraamaan ainutkertaista työnäytöstä, kun paikkakunnan omat mestarit Jocke Stjernvall sekä Jaakko ja Esa Kantola esittelivät kärrynpyörän raudoitusta. Onnistunut lopputulos vaatii ammattitaito niin kyläsepältä kuin myös puusepältä, osien on sovittava millilleen toisiinsa. Yksinkertaistettuna: puuseppä tekee puusta pyörän, kyläseppä kuumentaa kärrynpyörän raudan tulella ja silloinhan rauta hieman laajenee. Raudan lyömisen paikalleen pyörän päälle tulee onnistua kertalyönnistä – ja onnistuihan se mestareilta. Kun rauta jäähtyy, se tiukkenee pyörän päälle ja varmuuden vuosi se vielä kiinnitetään pyörään pulteilla. Pyörä on valmis pyörimään!

Pihassa nähtiin myös rukin pyörä pyörimässä. Marjatta Väisänen näytti, miten villasta syntyy eri työvaiheiden jälkeen lankaa, jota syntyi lampaan villan lisäksi myös koiran karvoista.

Kuvassa: Mestarit Jocke Stjernvall (vas.), Jaakko ja Esa Kantola ovat aloittamassa kärrynpyörän raudoitusta. Edessä valmis kärrynpyörä ja taustalla nuotiossa kuumennettava rauta.

Marjatta Väisänen kehräsi rukilla lampaanvillaa ja koirankarvoja.
Julkaistu

Vierailijoita Vechtasta jälleen Sysmässä

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Sysmän lukiossa on jo vuodesta 2001 tehty yhteistyötä saksalaisen Vechtan koulun kanssa. Syksyisin on joukko vechtalaisopiskelijoita ja pari opettajaa ollut viikon Sysmässä ja sysmäläisten vastavierailu on tehty keväällä. Korona-aika keskeytti yhteistyön, mutta viime viikolla oli Sysmässä jälleen vechtalaisvieraita.

Nuoret olivat mukana normaalissa koulutyöskentelyssä sekä koulun liikuntapäivässä. He kävivät retkellä Päijätsalossa ja risteilyllä Päijänteellä. Heillä oli myös Lahti-päivä, johon sisältyi mm. visuaalisten taiteiden museo Malvassa vierailu.

Nuoret sekä heidän opettajansa asuivat sysmäläisperheissä. Yksi saksalaisnuoria majoittaneista oli Anu ja Oskari Peltolan nelihenkinen perhe.

-Meillä majoittui kaksi iloista ja reipasta saksalaista 16-vuotiasta tyttöä, Frida ja Nane. He olivat odottaneet Sysmän vaihtoviikkoa todella paljon, sillä tämä oli heidän ensimmäinen ulkomaanmatkansa, kertoi Anu Peltola.

Ohjelmaa on ollut paljon ja viikko on mennyt nopeasti.

-Viikko on sujunut hyvin ja ihan hirmu nopeasti. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Nuoret ovat olleet reippaita, avoimia ja erittäin kiinnostuneita Suomesta,

Sysmästä ja meidän perheestä sekä siitä mitä täällä teemme ja miten elämme. Olemme jutelleet paljon siitä, millä tavalla heidän arkensa eroaa meidän arjesta ja mitä siinä on yhteistä. Juttelut ovat olleet hyvin antoisia. Nuoret ovat viettäneet paljon aikaa myös yhdessä, kokoontuen erilaisissa porukoissa eri isäntäperheiden luona, ja tämä on ollut myös mukava juttu.

-Meillä on asunut joitain vuosia sitten Rotareiden vaihto-oppilas neljä kuukautta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun olemme mukana tällaisessa kouluvaihdossa.

-Mielestäni tämä on aivan mahtava, ainutkertainen mahdollisuus ja kokemus meille kaikille. Tietysti ensisijaisesti näille nuorille, vaihtoon osallistuville saksalaisille ja suomalaisille nuorille, jotka pääsevät tämän vaihdon kautta näkemään maailmaa ja tutustumaan toiseen kulttuuriin, koulu- ja arkielämään. Koulun kautta järjestetty vaihto on myös hyvin turvallinen tapa lähteä reissuun ja saada kokemuksia, Anu Peltola painotti.

-Onneksi keväällä tulee sysmäläisten vastavierailu Vechtaan.

Myös sysmäläisnuorten mielestä viikko oli hauska ja heistä oli mukava tutustua saksalaisnuoriin.

Kuvassa: Saksalaiset ja sysmäläiset yhteiskuvassa Päijätsalon huipulla (kuva: Lars Bathke).