Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Pelicansin tutut JUNNUT

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Lahden Pelicansissa pelaa tällä hetkellä useita sysmäläisiä 10 vuoden molemmin puolin olevia juniorikiekkoilijoita. Pelicans on ottanut koko Päijät-Hämeen juniorikiekkoilun siipiensä suojaan. U9-joukkueessa pelaavat Vilho Mäkelä ja Toivo Salonen, U11:ssä Onni Mannila ja Eino Salonen ja U12:ssa Eemeli Kantonen, Martti Peltola ja Vertti Uusi-Kytölä.
Harjoituksia on 2-3 kertaa viikossa ja viikonloppuisin pelejä. Harjoitukset pidetään Vääksyn ja Heinolan jäähalleissa. Vanhemmille tämä tietää melkoista kuljetusrumbaa.

Aivan kaikkiin harjoituksiin ei tietenkään päästä ja Sysmän tekojäälläkin pystyy mainiosti treenaamaan. Pelaajien isät Joni Kantonen ja Mikko Salonen ovat mukana yhdessä harjoittelevien U11- ja U12-joukkueiden valmennustiimissä. He kertovat joukkueiden harjoittelevan yhdessä, mutta kumpikin pelaa oman ikäluokkansa pelejä. U9 treenaa Vääksyssä kahdesti viikossa ja U11 & U12 kolmesti viikossa. Heidän treeninsä kiertävät kahden viikon välein Heinolan ja Vääksyn halleissa. Mikko Salosen mukaan U11-joukkueen Einolla on jo 5. vuosi menossa.
Pelejä on riittänyt ja pelimatkat suuntautuvat usein Tampereen seudulle.

-U12-joukkueella taisi olla marraskuussa yksi vapaa viikonloppu ja pelejä on joskus niin lauantaina kuin sunnuntaina. Tampereen suunnan lohkossa pelataan mm. Ilvestä, KooVeeta ja LeKiä vastaan. Muita pelipaikkoja Tampereen suunnalla on ollut ainakin Urjala, Ruovesi, Pirkkala ja Kangasala, kertoo Joni Kantonen.

Pojat pelaavat Pelicans pohjoisen joukkueessa, jossa muut pelaajat tulevat lähinnä Heinolasta ja Vääksystä. Lahdessa Pelicansilla on joukkueet Itä ja Länsi.
Peleissä ikäluokka U9 pelaa puolikkaalla kentällä pitkittäin 4 vastaan 4 peliä. Vanhemmissa ikäluokissa pelataan osittain pienpelejä, mutta U12 pelaa jo 70-prosenttisesti normaalia ison kentän peliä.

-Meillä on neljä vetäjää joukkueissa. Vastuuvalmentaja on Vääksystä. Lisäksi Pelicansin taitovalmentaja ja maalivahtivalmentaja käyvät toisinaan treeneissä. Ohjeet harjoitusten vetämiseen tulevat seurasta sähköpostilla, kertovat harjoituksia omalta osaltaan myös vetävät Kantonen ja Salonen.

He toivovat, että Pelicans toisi esimerkiksi jonkun treenipelin Sysmän tekojäällekin.
-Pelit on sujuneet hyvin. Ei ole U11:ssä juuri hävitty pienpelejä. Viimeksi kaatui Tappara, kehaisee Salonen.

Kuvassa: Pelicans-junnuista Sysmän tekojäällä vasemmalta Onni Mannila, Eino Salonen, Martti Peltola, Toivo Salonen ja Vilho Mäkelä.

Julkaistu

Sysmän valtuusto 19.12.

Mika Sankari
SYSMÄ

Sysmän kuntastrategian päivityksestä vuosille 2023-25 kertoi alussa konsultti Marita Lehikoinen. Vuotta 2030 kohden visio kuuluu: “Askel edellä, yhdessä”. Hyväksyttyyn strategiaan tehtiin keskustelujen jälkeen lisäykset.

Hallintosäännön muutamat muutokset palauttavat sen vielä uudelleen valtuuston käsittelyyn kunnanhallitus- ja valiokuntakierrosten jälkeen.

-Sysmän kunnan (valtuuston hyväksymän) päivitetyn hankintaohjeen jälkeen paikallisia yrityksiä hyödynnetään edelleen, tekninen johtaja Waltteri Martelin vakuutti.

-Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela kuittaa kulut, joten Sysmän kunnalle jää lomitustoiminnan johtamisesta pelkästään positiivista viivan alle, talousjohtaja Sari Koittola korosti.

Kunnan tilikauden tulos on reilusti voitollinen, talousarvio ylijäämäinen, lainansaantikin onnistuu, mutta talousjohtaja korosti uuden ajan alkavan monien puheenvuorojen tapaan hyvinvointialueiden aloittaessa. Virallisen osuutensa jälkeen Koittola kertoi irtisanoutuneensa.

-Lähimpien työtoverieni kanssa sujui hyvin, mutta tietty valtuutettujen ryhmä painosti eri tavoin. En ollut kokenut koskaan aiemmin tällaista, Sari Koittola päivitteli.

Lilli Karola lupasi kunnanhallituksen käyvän asian läpi.

Kunnan kohteiden lämmitystapojen modernisointi on hyvässä vauhdissa, sillä Nuoramoisten koulu on jäämässä viimeiseksi öljylämmitteiseksi rakennukseksi.

Ryhmäpuheenvuoroissa uuden koulun käyttöönottamisen lisäksi tulivat esille soten ja aikamme epävarmuus, kohonneet hinnat ja sota Ukrainassa. Veikko Kotolahti korosti keskustan puheenvuorossa mm. paikallisidentiteetin arvostamista ja monipuolista osallistumista.

-Katseet lapsiin ja nuoriin, sillä heidän hyvinvointinsa määrittää kunnan tulevaa hyvinvointia, sitä aikanaan tulevaa “Suomen Sardiniaa”, Avoimen Sysmän Nette Rimpioja totesi.

-Vesikriisistä selvittiin alkuvuonna, mutta sitten helmikuussa alkoi yhä jatkuva sota, joka on vaikuttanut tänne asti esimerkiksi kohonneina hintoina. Vai onko niissä Ukraina- ja koronalisää, perussuomalaisten Timo Aromaa mietti.

-Monia tänne asti vaikuttavia uhkakuvia näkyy, kuten metsäpolitiikan ratkaisut, tiestön korjausvelan paheneminen ja hyvinvointialue aloittaa alijäämäisinä, Mika Järvinen kertoi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.

-Sysmässä tehdään hyvää ja aktiivista vanhustyötä esimerkiksi eläkeläisjärjestöjen voimin, jonka tuloksista pääsivät hiljattain myös Helsingin Sanomien lukijat lukemaan, Arja Hiltunen totesi demarien vuorolla.

Ratkaisuvalta talousarvioon varattujen toiminta-avustusten myöntämisestä annettiin hyvinvointivaliokunnalle, pl. toimintaympäristövaliokunnan myöntämät avustukset.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos -kuntayhtymäliikelaitos puretaan 1.1.2023 lukien. Vesilaitokselle myönnettiin 150 000 euron lisämääräraha. Koulun investointivaraus muuttui 4 000 000 eurosta 4 250 000 euroon.

Lopuksi kaksi valtuustoaloitetta. Esa Einonen luki aloitteen monille hyödyllisen niin sanotun saattolaiturin rakentamisen puolesta Suopellon satamaan. Jesse Hilden esitti 18-väyläisen frisbeegolfradan rakentamista Ohrasaareen Heinolan esimerkin innoittamana ja matkailun edistämiseksi.

Katso tästä koko kokous.
Julkaistu

Tomas sanoi Stop väkivallalle

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Tomas Jouhilampi hiljensi Sysmän Yhteiskoulun oppilaat esiintymisellään viime viikolla. Hän on henkilökohtaisesti kokenut pahimmat mahdolliset seuraukset väkivallan uhrina ja kertoi tarinansa avoimesti ja rehellisesti.

Tomaksella oli raju lapsuus. Koti oli riitaisa ja isäpuoli oli ankara kasvattaja, väkivalta oli miltei jokapäiväistä. Tomas aloitti päihteiden käytön, koska isäpuolen mukaan hän teki kaikki väärin.

– Olin jo eskarissa epäsosiaalinen ja alaluokilla olin jo väkivaltainen muita oppilaita kohtaan. Hain joka päivä aihetta tappeluihin.

Tomas siirrettiin esityiskouluun, mutta häiriökäyttäytyminen jatkui, eikä koulu kiinnostunut pätkääkään. Päihteet tulivat mukaan kuvaan jo 4. luokalla, eikä muutto toiselle paikkakunnalle helpottanut tilannetta.

– Kuudennella luokalla dokasin jo joka päivä ja häiritsin luokkaa koko ajan. Äitikin sai tarpeekseen ja potki minut pois kotoa.

Vuonna 2012 Tomaksen ystävät pitivät kotibileet ja sinne tuli vierasta porukkaa. Juhla päättyi kovaan tappeluun ja Tomas lyötiin lattiaan ja kaatuessaan hän löi päänsä oksaleikkuriin. Hänet toimitettiin monen mutkan kautta sairalaan, missä Tomaksella todettiin massiivinen aivoverenvuoto. Hän oli koomassa kuukauden päivät ja ”vihannekseksi” jääminen oli lähellä. Pikkuhiljaa hän osasi muodostaa muutamia sanoja ja vuoden kuluttua tapauksesta hän otti ensimmäiset askeleet.

Tomaksen paha olo sai hänen kirjoittamaan TikTok -sivustolle aiheesta ”Sano Stop väkivallalle” hiukan tekstiä ja vastaanotto oli netissä hyvä.

– Luulin, ettei väkivalta kiinnosta nuoria, mutta yht´äkkiä minulla oli 50 000 seuraajaa.

Tomas kiertää nyt kouluja puhumassa oppilaille väkivallan mielettömyydestä. Hänen mukaansa väkivalta on muuttunut entistä raaemmaksi kun mukaan ovat tulleet myös aseet.

– Ei tässä ole mitään järkeä. Jokaisen pitää tietää, että yksi lyönti voi tappaa. Henkinen väkivalta voi myös jättää monelle kiusatulle elinikäiset vammat.

Tomas Jouhilampi sanoo pyytäneensä kiusaamiltaan henkilöitä anteeksi, eikä halua enää nähdä eikä kuulla nuorten tekemistä väkivallanteoista.

– Harkitkaa ystäväseuranne, älkää jääkö toimettomiksi vaan harrastakaa vaikkapa urheilua ja ilmoittakaa opettajille ja vanhemmillenne kaikista väkivaltaan ja kiusaamiseen liittyvistä tapauksista.

Vierailun mahdollistivat: Sysmän Lions Club, Sysmän Rotary Club, Sysmän vanhempainyhdistys, Sysmän Yhteiskoulu/Lukio, MLL:n Sysmän yhdistys, SPR:n Sysmän osasto, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö ja Sysmän kunnan Nuorisotoimi.

Kuvassa: Tomas Jouhilampi ja hänen Sysmä -vierailuaan järjestänyt Kia Alanne.

Julkaistu

Ella Siltanen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmäläinen Ella Siltanen on valittu Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtajaksi vuodelle 2023. Valinta tapahtui liiton syyskokouksessa Kajaanissa muutama viikko sitten. Hän on toiminut jo aiemmin jäsenenä liittohallituksessa. Ella kirjoitti ylioppilaaksi joulukuussa 2021 Lahden Yhteiskoulun lukion yhteiskunta- ja talouslinjalta.

Ella päätyi lukiolaisten liiton toimintaan, kun liitto teki lukioon kouluvierailun, missä esiteltiin sen toimintaa. Hän osallistui liittokokoukseen ja sieltä innostuneena haki Hämeen piirihallitukseen.

– Toimin vuoden 2019 Hämeen piirin edunvalvontavastaavana ja vuoden 2021 Hämeen piirin puheenjohtajana. Tämän vuoden olen toiminut liittohallituksessa viestinnästä vastaavana hallituksen jäsenenä.

Uusi pesti alkaa vuoden vaihtuessa ja Ellan tehtäviin kuuluu Suomen lukiolaisten liiton ja kaikkien Suomen lukiolaisten edustaminen. Hän vastaa liiton johtamisesta, edunvalvonnasta ja kansainvälisestä toiminnasta. Politiikka on läsnä arjessa jatkuvasti.

– Lobbaamme lukiolaisten ajamia asioita poliitikoille ja teemme myös yhteistyötä poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa.

Ellaa motivoi tehtävään halu vaikuttaa ja hän on hakeutunut innolla erilaisiin luottamustehtäviin ja siksi hän valitsi lukiosta yhteiskunta- ja talouslinjan. Lukiolaisten liiton toiminta on antanut hänelle kokemusta vaikuttamisesta.

– Toimiminen liitossa on tuonut elämääni upeita kokemuksia, hyviä ihmissuhteita ja omat vaikuttamisen keinot.

Ella on iloinen siitä, että Sysmän koulu on saanut vihdoin omat tilat. Hänen ensimmäisiä vaikuttamisen keinojaan oli mielenosoitus koulun parakkiasioissa.

– Koen tietynlaisena ympyrän sulkeutumisena sen, että uusi koulurakennus on valmistunut. On hienoa, että Sysmässä on vahva tahto pitää oma lukio. Se on tärkeää sekä koululaisille että Sysmän kunnalle.

Ellaa kiinnostaa tulevaisuudessa joko kulttuurituotannon tai media -alan opinnot, mutta mitään hän ei ole vielä lyönnyt lukkoon.

– Katson mihin tieni vie.

Julkaistu

Puuro maistui herkkusuille

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Kaksi koronavuotta ja niistä aiheutuneet puuropäivän tauot eivät vaikuttaneet ainakaan negatiivisesti, kun Sysmän Martat kattoivat Nuotan pöydät notkolleen erilaisia puuroja syksyn sadosta viime torstaina. Nuotan sali täyttyi ja lusikat kilisivät vauhdilla ja iloisesti lautasia vasten puuronautintojen tahdissa.

Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin katseli tyytyväisenä pitkää puurojonoa tarjoilupöydän edessä. Hän oli tyytyväinen uuteen puuropäivän paikkaan.

– Nuottaan on esteetön pääsy ja tilat ovat väljemmät kuin aiemmin Osuuspankin alakerrassa.

Puuropäivän lisäksi muutkin marttojen toiminnot ovat aktivoituneet koronan jälkeen.

– Pidämme marttailtoja maanantaisin kirjastolla joka toinen viikko ja kutsumme silloin mukaan mielenkiintoisia ihmisiä kertomaan harrastuksistaan ja työstään. Syksyn mittaan meille ovat kertoneet työstään mm. Merja Rimpioja, Korven Karitsan Nina Blomqvist ja kirjastonjohtaja Riikka Junttila. Teemme myös kesäretkiä.

Sysmän Martoissa on 23 jäsentä. Helin tähdentää, että martat eivät välttämättä ole järjestö, joka kiertää opettamassa muita mm. kotitalouteen yms. liittyviä töitä.

– Olemme enemmänkin oppijärjestö. Yksi meistä menee johonkin valtakunnalliseen tilaisuuteen ja tuo tullessaan sieltä saamansa opit meille tänne perustasolle. Kannattaa liittyä marttoihin, varsinkin nuorille meillä olisi paljon tilaa.

Eila Toivio tuli puurolle, niinkuin on aina tullut. Hän houkutteli mukaansa sisarukset Sirpa Tuomisen ja Sisko Aaltosen. Tuominen asuu nykyään kirkonkylällä, mutta on asunut ennen tätä viisikymmentä vuotta Salonsaaressa. Aaltosen kotipaikka on Valittulassa. Vaikka puuropäivillä käynti ei ole heille niinkään tuttua, niin puuron tekeminen kotioloissa on. Eila Toiviolla on aina rukiita omasta takaa ja niiden jauhaminen omalla myllyllä ja puuron valmistaminen omassa uunissa takaa hyvän lopputuloksen. Toiviolla uuni lämpenee talvisaikaan.

– Ja puuroa on haudutettava kauan. Koko yö uunin mukavassa lämmössä, silloin puuro on maukasta ja taatusti kypsää.

Joka puolelta Nuotan pöydistä kuului kehuvia kommenteja monipuolisen puuropöydän antimista. Kaikesta näki, että puuropäivää oli jo odotettu kaivaten.

Kuvassa: Marttojen puheenjohtaja Susanna Helin ja ent. puheenjohtaja Annikki Korpinen olivat tyytyväisiä puuropäivän yleisömäärään.

Eila Toivio toi Sirpa Tuomisen (vas) ja Sisko Aaltosen (oik) puurolle syntymäpäivänsä kunniaksi.