Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Kumppanuuspöydät

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Avoin Sysmä esitti vuoden 2025 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen kumppanuuspöytien käyttöönotosta kuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että toiminta käynnistettäisiin teemoilla elinvoima ja yrittäjyys, hyvinvointi sekä kylät ja asuinalueet. Mutta mitä kumppanuuspöydät käytännössä tarkoittaisivat?

Ajatus Sysmän kumppanuuspöydistä pohjautuu Lahden kaupungin kokemuksiin, jossa vastaavanlaisia yhteistyöfoorumeita on ollut toiminnassa jo useamman vuoden.

– Ajatus on lähtenyt Lahdesta, jossa kumppanuuspöytiä on perustettu kaupungin eri alueille, kertoo Timo Seppänen, joka on Sysmään tehdyn aloitteen taustalla.

– Kumppanuuspöydät ovat yhteistyöfoorumeita, joissa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset voivat tuoda esiin näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan kunnan asioista, hän kuvaa.

Lahdessa kumppanuuspöytien toimintaan haetaan avoimella haulla mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä, ja kaupungin puolelta toimintaa koordinoi osallisuuskoordinaattori. Mukana olevilla kumppanuuspöydillä on myös käytössään pieni kokous- ja tapahtumabudjetti, jonka turvin on järjestetty esimerkiksi kaikille avoimia asukastilaisuuksia.

– On tärkeää, että kaupunki tai kunta ottaa kumppanuuspöydät aidosti mukaan asioiden valmisteluun eikä pidä niitä vain muodollisina kuulemisfoorumeina, kertoo Lahdessa toimintaa läheltä seurannut Jaana Leppäkorpi.

– Lahdessa ilmapiiri on ollut selvästi kiinnostunut ja myönteinen. Vaikka kumppanuuspöydät eivät tee varsinaisia päätöksiä, ne tuovat kunnan asiat lähemmäs kuntalaisia ja madaltavat kynnystä osallistua päätöksentekoprosessiin, hän toteaa.

– Sysmässä on varmasti paljon järjestöjä, yrityksiä ja aktiivisia asukkaita, jotka voisivat mielellään osallistua esimerkiksi kunnan strategiatyöhön kumppanuuspöytien kautta, Seppänen ja Leppäkorpi arvioivat.

Käytännössä kumppanuuspöydät toimisivat säännöllisesti kokoontuvina yhteisöfoorumeina, joihin toivottaisiin kunkin teeman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kumppanuuspöydät eivät olisi virallisia päätöksentekoelimiä, mutta ne tukisivat kunnan elinvoimatyötä ja kokoaisivat paikallisen osaamisen yhteen. Avoimen ja tasapuolisen haun kautta toimintaan pyrittäisiin varmistamaan, että mukaan toimintaan pääsee mahdollisimman monipuolinen joukko kuntalaisia ja toimijoita.

Julkaistu

Vastauksia vaaditaan

Samuli Simula
SYSMÄ

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1.2026 valtuustoaloite.

Talouspäällikkö Susanna Leppänen esitteli päivitetyn Sysmän kunnan varallisuudenhoidon, rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Sijoitusvarallisuuden kirjanpitoarvo 31.12.2024 noin oli 2,6 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on 3 prosenttia (inflaatio vähennyksen jälkeen). Pääsijoitukset ovat korko-, osake- ja muita sijoituksia. Muut sijoitukset sisältää kiinteistörahastosijoituksia. Rahastoja tullaan myymään ja sijoitetaan rahat parempiin sijoituskohteisiin. Yksittäisen sijoituksen kunnan salkusta tulee olla alle 20 prosenttia. Sijoituspäätökset tehdään kunnassa sijoitusasiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Niistä raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Kunnanvaltuusto hyväksyy esityksen.

Kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto myöntää Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalolle 250 000 euron lainan viidelle vuodelle yhden prosentin korolla. Valtuutettu Timo Seppäsen puheenvuorossa selvisi, että yhtiöllä oli lainaa 900 000 euroa vuoden 2025 lopussa. Kiinteistöjen korjauksia on tehty pakon edessä, ei ennakoiden. Nykyinen vuokrataso ei kata tulevia kustannuksia. Edessä on lisäksi kahden talon purku. Viiden rivitalon kriittisten LVI- ja peruskorjausten arvio on noin 500 000 – 1 milj. seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen lainaesityksen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämänä lisätalousarvioon vuodelle 2026 75 000 euroa, joka maksetaan sovintokorvauksena Lake Living Oy:lle.

Kokoomuksen valtuustoryhmän teki valtuustoaloitteen tiealuetoimituksista.

Yleishakemus keskustaajaman alueen toimituksista on lähetetty 12.6.2024 maanmittauslaitokselle. Valtuustoryhmän mukaan kunnanhallituksen tai valtuuston päätöstä asiasta ei löydy, eikä päätösvaltaa ole siirretty hallintosäännössä alemmalle kunnan viranomaiselle. Hakemuksen on lähettänyt ja allekirjoittanut maankäytön suunnittelija. Allekirjoittanut on lähettänyt hakemuksen esihenkilölle, vt. kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle.

Valtuustoryhmä vaatii vastauksia seuraaviin asioihin:

1. Ovatko toimitukset lainmukaisia, koska niiden hakemiseen ei ole ollut toimivaltaa?

2. Tuleeko kunnanhallituksen informoida maanmittauslaitosta laittomasta toimitushakemuksesta?

3. Miksi esihenkilö ei ole puuttunut toimivallan ylitykseen?

4. Onko tieto hakemuksesta tuotu kunnanhallitukselle? Jos on, miksei kunnanhallitus puutunut toimivallan ylitykseen?

5. Millä keinoin kunnanhallitus puuttuu toimivaltansa anastamiseen?

6. Käynnistääkö kunnanhallitus laillisen toimitushakemuksen valmistelun?

Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle.

Valtuustoaloite herättää jälleen kysymyksen: Minkä vuoksi päätöksissä ei edetä tarkasti kuntalakia noudattaen?

Julkaistu

Säästöpankin talo käyttöön

Samuli Simula
SYSMÄ

Itte-säätiö arvostaa kuntalaisten vahvaa panosta yhdistystoiminnassa.

  • Säätiön 10-juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain aivan uutta ja poikkeavaa. Itte-säätiö on vuokrannut Sysmän Säästökulmasta entisen Säästöpankin yläkerran tilat. Meillä on alustavasti kahden vuoden sopimus kiinteistöyhtiön kanssa. Säätiö ei itse näin isoja tiloja tietenkään tarvitse vaan meillä on ajatus, että tilat tulevat yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön kokous- ja kokoontumistiloina, kertoo säätiön pj. Hannu Sireni.

Tilassa on kolme ns. kokoustilaa, suuri avara aula ja muutama pieni huone.

  • Suuri kokoustila tulee mukaan kunnan varausjärjestelmään ja samaa menetelmää pohditaan suuren aulatilan kohdalla. Yhdistykset, jotka haluavat tiloja käyttää, tekevät sopimuksen meidän kanssamme. Toiminta tukee ja edistää kunnan elinvoimaa. Yhdistystoiminnan tukeminen kuuluu keskeisesti Itte-säätiön tehtäviin, kertoo Hannu.

Alakerran keittiö on käytettävissä. Yläkertaan tulee mm. kahvinkeittopiste. Suureen kokoustilaan hankitaan kattava AV-välineistö. Yhdistykset tarvitsevat kipeästi myös säilytys- ja varastotiloja.

  • Seuraavana kartoitamme tilojen käyttötarpeet suoraa yhdistysten kanssa. Kunta tiedottaa yhdistyksiä, miten asiaa viedään eteenpäin. Toiminnan on tarkoitus alkaa helmikuussa, kun kalustus on saatu kuntoon. Kolme kokoustilaa ja aulasali ovat käytettävissä ilmaiseksi. Vakituiseen käyttöön varattavista pienistä huonetiloista otetaan nimellinen vuokra, kertoo Hannu.

Tilat ovat kaikkien sysmäläisten yhdistysten käytössä.

  • Sysmässä on runsaasti monipuolista, aktiivista ja vahvaa yhdistystoimintaa. Valtaosa toiminnasta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tilan tarjoaminen yhdistyksille on kunnianosoitus tällaiselle toiminnalle. Tilat ovat keskeisellä paikalla ja toivottavasti saadaan uusia jäseniä yhdistystoimintaan mukaan, pohtii Hannu.

Säätiön hallitus on perustamisesta asti ollut sama. Toiminta on johdonmukaista.

  • Me ei syödä säätiön pääomaa, vaan sijoitusten tuotot ja mahdollistavat avustustoiminnan. Välillä on hakijoiden joukossa ollut niin suuria hankkeita, että on jouduttu nostamaan kädet pystyyn. Myönnämme pieniä avustuksia ja kunnan Nuori työ -projekti on suurin avustuksen saaja 5000 eurolla, lopettaa Hannu.

Hienoa, että yksi Sysmän keskeinen rakennus saa lisää käyttöä.

Kuvassa: Keskeisellä paikalla sijaitseva Säästöpankin rakennus tulee yhdistysten käyttöön.

Julkaistu

Bussiyhteydet Sysmään toimivat

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän julkinen liikenne saa runsasta kritiikkiä. Viestitetään, että surkea julkinen liikenne on jopa este paikkakunnan kehittymiselle. Tämä johtuu tiedon puutteesta. Sysmässä on tällä hetkellä käytössä kaikille mahdollinen, toimiva ja nerokas liitännäispalvelu.

  • Kutsuohjattu liikennöinti on tätä päivää. Se on järkevä täydentävä palvelu. Tyhjiä vuoroja ei ajeta. Sysmäläisille avautuu palvelun kautta yhteys kaikkiin valtatie 4:llä liikennöiviin vuoroihin, opastaa liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuljetus Järvisen liikenteellä Sysmä-Hartola tai Hartola-Sysmä välillä maksaa 6,10 euroa. Liitännäiskuljetus onnistuu kaikkiin valtatie 4:n bussiyhteyksiin 24/7. Tarkistin Matkahuollon sivuilta, millaiset yhteydet liitännäispalvelu avaa sysmäläisille arkisin Lahteen. Tuloksena 9 OnniBus vuoroa molempiin suuntiin. Hartolasta lähtevä aamun kello 6.20 vuoro on Lahdessa 7.15, millä ehtii hienosti kouluun tai töihin.

  • Liitännäispalvelu toimii molempiin suuntiin. Me kuljetamme Hartolaan tai noudamme sieltä aina sovittuun aikaan. Tilaus tulee tehdä edellisenä päivänä. On myös mahdollista, että asiakas noudetaan tai viedään suoraan kotiovelle. Tällöin asiakashinta nousee hieman, kertoo Mika.

Yhdellä vaihdolla pääset lämpimästä autosta suoraan toiseen lämpimään autoon. Jos sukulainen tai tuttava on tulossa vierailulle, niin tätä palvelua käyttämällä vieras ei ainakaan voi helpolla eksyä. Palvelu on siis tarjolla kaikille, olit sitten paikkakuntalainen, vapaa-ajan asukas tai vieras. Tätä palvelua kannattaa kaikkien yritysten jakaa aktiivisesti ilmoitustaululla.

  • Talvella ollaan mahdollisuuksien mukaan pysäkillä odoteltu asiakkaan kanssa jatkoyhteyttä. Asiakkaat ovat saaneet istua lämpimässä autossa eikä ole tarvinnut ulkona pakkasessa värjöttää, paljastaa Mika.

Liikennöitsijän mukaan palvelu on löytänyt jo asiakkaita, mutta monelle tämä liitännäispalvelun tarjoama yhteys on vielä täysin vieras. Sosiaalisessa mediassa julkiselle liikenteelle lokaa heitetään aivan turhaan. Jos alettaisiin tarjota suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Sysmästä eri paikkakunnille, hintalappu olisi niin korkea, että nykyisillä asiakasmäärillä se on mahdotonta toteuttaa.

Ottakaa julkisen liikenteen liitännäispalvelu käyttöön! Yhdellä vaihdolla aukeaa koko Suomi. Tehkää tilaukset Järvisen Liikenteen numerosta p. 044 728 0751.

Julkaistu

Suurpetokatsaus

Reetta Keisalmi
SYSMÄ, HARTOLA

Suurpetotilanne ja erityisesti sudet ovat viime aikoina puhuttaneet paljon, mutta millainen on tilanne Sysmässä ja Hartolassa petojen suhteen?

-Petotilanne Sysmän ja Hartolan seudulla on tällä hetkellä rauhallinen ja hyvin hallinnassa, Juha Kytölä kertoo Sysmän riistanhoitoyhdistyksestä.

Alueella tehdään runsaasti havaintoja erityisesti karhuista ja ilveksistä. Markku Lepistö Sysmästä ja Eero Nurminen Hartolasta kertovat havaintomääristä. Kunnissa kertyy karhuhavaintoja vuosittain arviolta vajaa 50 ja ilveshavaintoja vähintään 60, mahdollisesti enemmänkin. Näissä havainnoissa saattaa toki olla päällekkäisyyksiä. Sekä karhu- että ilveskannat ovat alueella kasvussa. Ilves on monille jo niin tuttu näky, ettei kaikkia havaintoja enää ilmoiteta eteenpäin.

Susihavainnot ovat sen sijaan harvinaisia. Sysmän alueella niitä oli viime vuosina kuusi, ja Hartolassa neljä yksilöä. Pohjois-Hartolassa sudet liikkuvat ajoittain alueella, joka ulottuu jo pohjoisen reviirin laidalle, mutta pysyvää kantaa ei ole muodostunut. Susille Sysmän ja Hartolan seutu ei kuitenkaan ole otollisinta elinaluetta, sillä ravintoa ei ole riittävästi pysyvän kannan muodostumiseen. Villisikoja esiintyy jonkin verran erityisesti Sysmän ja Hartolan rajaseudulla, mutta kyse on yksittäisistä eläimistä, ei suurista laumoista. Lisäksi molemmissa kunnissa on tehty muutama ahmahavainto.

Petojen ei katsota aiheuttavan vaaraa ihmisille, vaikka esimerkiksi ilvesten vierailut mökkipihoilla ovat melko yleisiä. Myöskään liikenteessä ei ole ollut viime aikoina petoihin liittyviä vaaratilanteita. Karhuista aiheutuu ajoittain haittaa lähinnä maanviljelijöille revittyjen paalien ja mehiläistarhaajille tuhottujen pesien muodossa.

Asukkaita kehotetaan suhtautumaan petohavaintoihin rauhallisesti. Eläimen kohdatessa paras toimintatapa on pysyä rauhallisena ja antaa pedolle tilaa poistua. Kaikki petohavainnot olisi hyvä ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, vaikka havainnot tuntuisivat arkipäiväisiltä. Havaintojen kirjaaminen auttaa seuraamaan petokantojen kehitystä ja ennakoimaan mahdollisia ongelmia.

Kytölän mukaan tilanne on tällä hetkellä tasainen, mutta tulevaisuudessa petokantojen hallintaan toivotaan lisää keinoja. Ilveskannan osalta nähdään tarvetta metsästyksen aloittamiselle, jotta kannan kasvu ei johtaisi ongelmiin. Yleisviesti asukkaille on selkeä: petotilanne on hallinnassa, eikä aihetta huoleen ole.

Kuvassa: Ilves on monelle tuttu näky nykyisin.

Toimi näin, jos kohtaat pedon

  • Pysy rauhallisena. Suurin osa pedoista väistää ihmistä ja poistuu itsestään.
  • Älä lähesty eläintä tai yritä kuvata sitä läheltä.
  • Anna pedolle tilaa poistua ja siirry rauhallisesti kauemmas.
  • Ilmoita havainnosta petoyhdyshenkilölle, vaikka havainto tuntuisi arkipäiväiseltä.
  • Villisikakolarin sattuessa pysy ajoneuvon sisällä ja ota yhteys hätäkeskukseen.