Edustuksen tuskien taival

Ei olisi viime lauantaina uskonut, että pääsiäiseen on vielä kotvasen aikaa, kun Bandy Boys 88:n 3-divarissa rypistelevä edustusjoukkue esitti melkoista kärsimysnäytelmää. Kahden ottelun päivä ei suuria riemunkiljahduksia tuonut. Lähtöasetelmat olivat jo melko kaoottiset, kun puolikuntoisia pelaajia maaniteltiin pelaamaan, yksi nukkui pommiin ja toimitsijoita rekrytoitiin vielä kymmentä minuuttia ennen peliä.

Avauspeliin sarjan suvereenia sarjakärkeä Bengalsia vastaan saimme raavittua kymmenen kenttäpelaajaa. Tiedossa oli, että paine tulee olemaan kova ja valmennus ohjeistikin joukkuetta melkoiseen siilipuolustukseen. Edellisessä kohtaamisessa BB pystyi jopa horjuttamaan vierumäkeläisiä ja peli oli vauhdikasta molemmin puolin. Nyt vanhat loiston päivät olivat etäinen muisto vain, kun kotijoukkue sai körököröä oikein olan takaa. Laukauksia sateli ja niitä yritettiin epätoivoisesti peittää, mutta jo ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli 1-6. Toisen 1-11 ja kolmas erä ei ehtinyt vanheta kuin 56 sekuntia, kunnes pelin päättävä 12 maalin ero oli syntynyt. Joukkue oli kuin peurat ajovaloissa ja pelin päätteeksi pelaajat pyysivätkin yleisöltä anteeksi. BB:n ainokaisen teki Nico Hildén.

Toiseen peliin saimmekin pari pelaajaa lisää, kun navettahommat ja lasten hoitokuviot oli saatu setvittyä. Vastassa oli sarjan alempaa keskikastia oleva HoSB (Hollola). Tässä näimme, että tiiviillä puolustuspelillä meillä olisi ollut mahdollisuudet jopa pärjätä. Kaikki näyttikin kelvolliselta aina ensimmäisen erän loppuminuuteille asti, jolloin HoSB sai kahteen minuuttiin kolme maalia. Tässä vaiheessa kävi perinteiset, aloimme puristaa mailaa ja usko alkoi loppua. Toisen erän alku meni jälleen enemmän ja vähemmän sekoillessa. Hetkellistä lohtua toi Eero Sippolan sinnikkäästi tekemä 5-1 kavennus. Kolmannessa erässä oli omat hetkensä, mutta lopputulos silti vastustajalle 8-2. Tehot Sippola 1+1 ja Joni Kantonen 1+0.

Yksittäisistä positiivisista suorituksista huolimatta Bandy Boysilla oli surkea päivä ja mokkapalat taisivatkin olla turnauksen parasta antia. Koko kausi on ollut melkoista räpiköintiä ja vaarana onkin jälleen sarjatason lasku. Jotain tarttis tehjä!

Kirjoittaja on joukkueen vasen pakki ja kapteeni, sekä mokkapalojen leipuri.

Jesse Hildén, SYSMÄ

Kuvassa: Bandy Boys 88 ja HoSb ryhmittyneinä aloitukseen.

Eero Sippola (80) kirmaa maalin jälkeen vaihtoaitiota kohti keräämään onnitteluläpyjä.
Bandy Boys rakentelemassa kuvioitaan hyökkäyspään vapaalyöntiin.

Lintan Koskikahvila avautuu

Sysmän Tainionvirta Oy:n tiedote 29.1.2026

Lintan Koskikahvila avautuu Virtaankoskella toukokuussa.

Virtaankoskella on tehty virkistys- ja matkailualueen kehittämistoimia kosken vapauttamisen jälkeen Päijänne-Leaderin ja Hämeen ELY:n, nyt Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus, hankkeiden avulla. Rakenteita on rakennettu, ympäristöä muokattu toimivammaksi sekä viihtyisämmäksi luontoa ja historiaa kunnioittaen. Nämä toimenpiteet mahdollistavat myös alueelle uudenlaista toimintaa, kuten grillikodan käytön ja sinne palvelujen tilaamisen, kalastajille opas- ym. palvelut, opastetut kierrokset alueella sekä paljon kysytyn ja toivotun kahvilatoiminnan. Lue lisää https://www.virtaankoski.fi/virkisty/

Syksyllä kuulutimme mm. sosiaalisen median kautta toivetta löytää Virtaankoskelle kahvilatoimintaa tuottava taho. Sellainen löytyikin ja syksyn keskustelujen jälkeen pääsimme nyt tammikuussa kirjoittamaan sopimuksen kesäkauden 2026 toiminasta jatko-optiolla.

Toimija on sysmäläisille, vapaa-ajan asukkaille kuin myös alueella matkaileville hyvinkin tuttu Lintan kahvilan yrittäjä Tuija Rajavuori.

Lintan Koskikahvila aloittaa toimintansa Virtaankosken tiilivoimalaitoksen terassilla
toukokuussa 15.5.2026 ja jatkaa alustavasti sovitusti 15.8.2026 saakka. Aukioloajoista tiedotetaan huhti- /toukokuussa tarkemmin.

Olemme todella iloisia, että saamme Virtaankoskelle Tuijan, Lintan kahvilan kokeneen ja innostuneen yrittäjän.

Kuvassa: Tuija Rajavuori ja Sysmän Tainionvirta Oy:n toimitusjohtaja Matti Viialainen kättelemässä sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Kuva Sari-Anna Vilander.

Kumppanuuspöydät

Reetta Keisalmi
SYSMÄ

Avoin Sysmä esitti vuoden 2025 viimeisessä kunnanvaltuuston kokouksessa aloitteen kumppanuuspöytien käyttöönotosta kuntaan. Aloitteessa ehdotettiin, että toiminta käynnistettäisiin teemoilla elinvoima ja yrittäjyys, hyvinvointi sekä kylät ja asuinalueet. Mutta mitä kumppanuuspöydät käytännössä tarkoittaisivat?

Ajatus Sysmän kumppanuuspöydistä pohjautuu Lahden kaupungin kokemuksiin, jossa vastaavanlaisia yhteistyöfoorumeita on ollut toiminnassa jo useamman vuoden.

– Ajatus on lähtenyt Lahdesta, jossa kumppanuuspöytiä on perustettu kaupungin eri alueille, kertoo Timo Seppänen, joka on Sysmään tehdyn aloitteen taustalla.

– Kumppanuuspöydät ovat yhteistyöfoorumeita, joissa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset voivat tuoda esiin näkemyksiään, ideoitaan ja huoliaan kunnan asioista, hän kuvaa.

Lahdessa kumppanuuspöytien toimintaan haetaan avoimella haulla mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä, ja kaupungin puolelta toimintaa koordinoi osallisuuskoordinaattori. Mukana olevilla kumppanuuspöydillä on myös käytössään pieni kokous- ja tapahtumabudjetti, jonka turvin on järjestetty esimerkiksi kaikille avoimia asukastilaisuuksia.

– On tärkeää, että kaupunki tai kunta ottaa kumppanuuspöydät aidosti mukaan asioiden valmisteluun eikä pidä niitä vain muodollisina kuulemisfoorumeina, kertoo Lahdessa toimintaa läheltä seurannut Jaana Leppäkorpi.

– Lahdessa ilmapiiri on ollut selvästi kiinnostunut ja myönteinen. Vaikka kumppanuuspöydät eivät tee varsinaisia päätöksiä, ne tuovat kunnan asiat lähemmäs kuntalaisia ja madaltavat kynnystä osallistua päätöksentekoprosessiin, hän toteaa.

– Sysmässä on varmasti paljon järjestöjä, yrityksiä ja aktiivisia asukkaita, jotka voisivat mielellään osallistua esimerkiksi kunnan strategiatyöhön kumppanuuspöytien kautta, Seppänen ja Leppäkorpi arvioivat.

Käytännössä kumppanuuspöydät toimisivat säännöllisesti kokoontuvina yhteisöfoorumeina, joihin toivottaisiin kunkin teeman kannalta keskeisiä sidosryhmiä. Kumppanuuspöydät eivät olisi virallisia päätöksentekoelimiä, mutta ne tukisivat kunnan elinvoimatyötä ja kokoaisivat paikallisen osaamisen yhteen. Avoimen ja tasapuolisen haun kautta toimintaan pyrittäisiin varmistamaan, että mukaan toimintaan pääsee mahdollisimman monipuolinen joukko kuntalaisia ja toimijoita.

Vastauksia vaaditaan

Samuli Simula
SYSMÄ

Kunnanvaltuuston kokouksessa 19.1.2026 valtuustoaloite.

Talouspäällikkö Susanna Leppänen esitteli päivitetyn Sysmän kunnan varallisuudenhoidon, rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Sijoitusvarallisuuden kirjanpitoarvo 31.12.2024 noin oli 2,6 miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuottotavoite on 3 prosenttia (inflaatio vähennyksen jälkeen). Pääsijoitukset ovat korko-, osake- ja muita sijoituksia. Muut sijoitukset sisältää kiinteistörahastosijoituksia. Rahastoja tullaan myymään ja sijoitetaan rahat parempiin sijoituskohteisiin. Yksittäisen sijoituksen kunnan salkusta tulee olla alle 20 prosenttia. Sijoituspäätökset tehdään kunnassa sijoitusasiantuntijoiden ehdotusten pohjalta. Niistä raportoidaan valtuustolle kaksi kertaa vuodessa. Kunnanvaltuusto hyväksyy esityksen.

Kunnanhallitus ehdotti, että valtuusto myöntää Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalolle 250 000 euron lainan viidelle vuodelle yhden prosentin korolla. Valtuutettu Timo Seppäsen puheenvuorossa selvisi, että yhtiöllä oli lainaa 900 000 euroa vuoden 2025 lopussa. Kiinteistöjen korjauksia on tehty pakon edessä, ei ennakoiden. Nykyinen vuokrataso ei kata tulevia kustannuksia. Edessä on lisäksi kahden talon purku. Viiden rivitalon kriittisten LVI- ja peruskorjausten arvio on noin 500 000 – 1 milj. seuraavan viiden vuoden aikana. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen lainaesityksen.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esittämänä lisätalousarvioon vuodelle 2026 75 000 euroa, joka maksetaan sovintokorvauksena Lake Living Oy:lle.

Kokoomuksen valtuustoryhmän teki valtuustoaloitteen tiealuetoimituksista.

Yleishakemus keskustaajaman alueen toimituksista on lähetetty 12.6.2024 maanmittauslaitokselle. Valtuustoryhmän mukaan kunnanhallituksen tai valtuuston päätöstä asiasta ei löydy, eikä päätösvaltaa ole siirretty hallintosäännössä alemmalle kunnan viranomaiselle. Hakemuksen on lähettänyt ja allekirjoittanut maankäytön suunnittelija. Allekirjoittanut on lähettänyt hakemuksen esihenkilölle, vt. kunnanjohtajalle ja tekniselle johtajalle.

Valtuustoryhmä vaatii vastauksia seuraaviin asioihin:

1. Ovatko toimitukset lainmukaisia, koska niiden hakemiseen ei ole ollut toimivaltaa?

2. Tuleeko kunnanhallituksen informoida maanmittauslaitosta laittomasta toimitushakemuksesta?

3. Miksi esihenkilö ei ole puuttunut toimivallan ylitykseen?

4. Onko tieto hakemuksesta tuotu kunnanhallitukselle? Jos on, miksei kunnanhallitus puutunut toimivallan ylitykseen?

5. Millä keinoin kunnanhallitus puuttuu toimivaltansa anastamiseen?

6. Käynnistääkö kunnanhallitus laillisen toimitushakemuksen valmistelun?

Kaavaan perustuvan lunastustoimituksen hakeminen kuuluu kunnanhallitukselle ellei päätösvaltaa ole siirretty alemmalle kunnan viranomaiselle.

Valtuustoaloite herättää jälleen kysymyksen: Minkä vuoksi päätöksissä ei edetä tarkasti kuntalakia noudattaen?

Säästöpankin talo käyttöön

Samuli Simula
SYSMÄ

Itte-säätiö arvostaa kuntalaisten vahvaa panosta yhdistystoiminnassa.

  • Säätiön 10-juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain aivan uutta ja poikkeavaa. Itte-säätiö on vuokrannut Sysmän Säästökulmasta entisen Säästöpankin yläkerran tilat. Meillä on alustavasti kahden vuoden sopimus kiinteistöyhtiön kanssa. Säätiö ei itse näin isoja tiloja tietenkään tarvitse vaan meillä on ajatus, että tilat tulevat yleishyödyllisten yhdistysten käyttöön kokous- ja kokoontumistiloina, kertoo säätiön pj. Hannu Sireni.

Tilassa on kolme ns. kokoustilaa, suuri avara aula ja muutama pieni huone.

  • Suuri kokoustila tulee mukaan kunnan varausjärjestelmään ja samaa menetelmää pohditaan suuren aulatilan kohdalla. Yhdistykset, jotka haluavat tiloja käyttää, tekevät sopimuksen meidän kanssamme. Toiminta tukee ja edistää kunnan elinvoimaa. Yhdistystoiminnan tukeminen kuuluu keskeisesti Itte-säätiön tehtäviin, kertoo Hannu.

Alakerran keittiö on käytettävissä. Yläkertaan tulee mm. kahvinkeittopiste. Suureen kokoustilaan hankitaan kattava AV-välineistö. Yhdistykset tarvitsevat kipeästi myös säilytys- ja varastotiloja.

  • Seuraavana kartoitamme tilojen käyttötarpeet suoraa yhdistysten kanssa. Kunta tiedottaa yhdistyksiä, miten asiaa viedään eteenpäin. Toiminnan on tarkoitus alkaa helmikuussa, kun kalustus on saatu kuntoon. Kolme kokoustilaa ja aulasali ovat käytettävissä ilmaiseksi. Vakituiseen käyttöön varattavista pienistä huonetiloista otetaan nimellinen vuokra, kertoo Hannu.

Tilat ovat kaikkien sysmäläisten yhdistysten käytössä.

  • Sysmässä on runsaasti monipuolista, aktiivista ja vahvaa yhdistystoimintaa. Valtaosa toiminnasta perustuu vapaaehtoistyöhön. Tilan tarjoaminen yhdistyksille on kunnianosoitus tällaiselle toiminnalle. Tilat ovat keskeisellä paikalla ja toivottavasti saadaan uusia jäseniä yhdistystoimintaan mukaan, pohtii Hannu.

Säätiön hallitus on perustamisesta asti ollut sama. Toiminta on johdonmukaista.

  • Me ei syödä säätiön pääomaa, vaan sijoitusten tuotot ja mahdollistavat avustustoiminnan. Välillä on hakijoiden joukossa ollut niin suuria hankkeita, että on jouduttu nostamaan kädet pystyyn. Myönnämme pieniä avustuksia ja kunnan Nuori työ -projekti on suurin avustuksen saaja 5000 eurolla, lopettaa Hannu.

Hienoa, että yksi Sysmän keskeinen rakennus saa lisää käyttöä.

Kuvassa: Keskeisellä paikalla sijaitseva Säästöpankin rakennus tulee yhdistysten käyttöön.