Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Tietoa Omaolo-palvelusta

Heli Oksanen 
SYSMÄ/HARTOLA

Minna Tuuri toimii Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Tietohallinnossa Digitiimissä ICT asiantuntijana ja Omaolo tuotevastaavana. Hän kertoo meille tarkemmin Omaolo-palvelusta. 

  • Omaolo on valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointikanava, jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se tukee oma- ja itsehoitoa sekä auttaa tarvittaessa yhteyden saamisessa oman sote-keskuksen ammattilaisiin.
    Omaolo on otettu Päijät-Hämeessä vaiheistetusti käyttöön 2019 alkaen. Sysmäläisten käyttöön se avattiin hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa 2023.

Oirearvion täyttämällä saa kätevästi arvion hoidon tarpeesta ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

  • Käytössä ovat seuraavat oirearviot: alaselkäkipu tai -vamma, hampaiden tai suun alueen oire tai vamma, hengitystietulehdus, korvan kipu tai tukkoisuus, kurkkukipu tai nieluoire, närästys, olkapään kipu, jäykkyys tai vamma, peräaukon seudun oire, polven oire tai vamma, päänsärky, ripuli, seksitautiepäily, silmän rähmiminen, vetistys tai punotus, virtsatietulehdus sekä yskä. Uusina valikoimaan on tulossa punkinpureman ja eturauhasen oirearvio. 
    Voi täyttää myös yleisen oirekyselyn. 

Omaolon sähköinen terveystarkastus auttaa arvioimaan elintapoja ja henkistä hyvinvointia. Se antaa kattavan raportin terveydentilasta ja näet, miten henkinen hyvinvointisi ja elintavat vaikuttavat riskiin sairastua elintapasairauksiin. Terveystarkastuksen pohjalta annetut palautteet perustuvat viimeisimpään tutkimusnäyttöön kuten Käypä hoito-suosituksiin. Kyselyn täyttäminen vie aikaa 10-15 minuuttia. Jos terveystarkastuksessa todetaan kohonnut sairastumisriski, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntija hoitajalle jatkoselvittelyä varten. 

Sosiaalipalvelutarpeen arvioilla voi kartoittaa, millaista tukea tai apua sosiaalipalveluista voi löytyä. Käytössä on arvio henkilökohtaisesta avusta, arvio liikkumisesta kodin ulkopuolella sekä arvio omaishoitotilanteesta. Arvion tulokset auttavat arvioimaan oikeutta kyseiseen tukeen, ja kannattaako tukea hakea. Lisäksi näet alueesi toimintaohjeet ja yhteystiedot, jotka auttavat eteenpäin asian kanssa. Yhden arvion täyttäminen vie aikaa 2-4 minuuttia.

Hyvinvointivalmennukset kannustavat terveyttä tukeviin elämäntapamuutoksiin.

Lokakuun puolivälissä otettiin käyttöön hyvinvointialuetasoinen sähköisen terveystarkastuksen toimintamalli. Mikäli herää kysymyksiä terveyteen liittyen, voi täyttää sähköisen terveystarkastuslomakkeen, ja lähettää tuloksen ammattilaisen arvioitavaksi. Jos sairastumisriski on kohonnut, avautuu ajanvarausmahdollisuus asiantuntijahoitajalle. Tarvittaessa voidaan myös ohjata laboratoriokokeisiin. Mikäli todetaan hoitoa vaativa sairaus, ohjataan oman sote-keskuksen hoitajalle/lääkärille.

Seuraava kehitysaskel sysmäläisten ja hartolalaisten Omaolo-palvelussa on olkapää-, selkä- ja polven oirearvioiden tiettyihin tuloksiin kytkettävä ajanvarausmahdollisuus fysioterapeutin vastaanotolle. Näin voi oirearvion täytettyään jatkaa samassa palvelussa suoraan ajanvaraukseen. Ajanvaraus avataan 1.2.24. 
Käytössä on myös ammattilaislähtöisenä palveluna lasten ja nuorten suun määräaikaistarkastuksen esitietolomake. 

  • Omaolo-palvelua kehitetään kansallisesti DigiFinlandin johdolla ja olen meidän alueelta mukana tässä kehityksessä. On todella kätevää, kun ei tarvitse omalta kotisohvalta lähteä mihinkään, varsinkin jos liikkuminen on hankalaa, vaan sähköinen asiointikanava on käytettävissä joko tietokoneella tai älypuhelimella osoitteessa www.omaolo.fi . Palvelu on helppokäyttöinen, ei vaadi minkään erillisen sovelluksen asentamista ja on käytettävissä 24/7.

Kuvassa: Minna Tuuri on Päijät-Hämeen hyvinvointialueen Omaolo tuotevastaava. Kuva Tanja Reili.

Julkaistu

Retkellä vallan kammareissa

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Toissa viikon tiistaina tuli mahdollisuus osallistua Asikkalan rotareiden järjestämälle retkelle eduskuntaan. Koska ikänsä yhteiskunnallisia asioita seurannut toimittaja ei ollut eduskuntatalossa koskaan käynyt, mukaan lähdettiin empimättä. Matkassa asikkalalaisten mukana oli yhteensä kolme sysmäläistä.

Eduskuntaan ei mennäkään kuin lähikauppaan. Edessä oli lentokentän tyyppinen turvatarkastus. Jo aiemmin oli kaikkien henkilöllisyydet ilmoitettu. Matkassa ollutta passia ei sentään tarvinnut näyttää. Osallistujat laskettiin ja pidettiin tiukasti yhtenä ryhmänä. Koko retkikunta kelpuutettiin sisään.

Ja komeaa oli. Kokoa talolla on sen verran, että mahtaako kansanedustaja neljässä vuodessa oppia kulkemaan eksymättä. Marmoriportaat oli juhlavat ja istuntosalin akustiikka oli aivan uskomaton. Täysi hiljaisuus ja kuiskauskin tuntui kuuluvan salin ääriin saakka. Kelpaa salissa puhua. Ja esittää välihuutoja. Retkeläisille kerrottiin, että muutamia vuosia sitten tehty täydellinen peruskorjaus taloon maksoi alkuperäiseen budjettiin verraten kolminkertaisesti. Mutta sehän on vain demokratiamme hinta.

Eduskunnassa ryhmä tapasi kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauman. Hän on espoolainen ja edustaa Uudenmaan vaalipiiriä. Kauman eduskunta-avustaja Pietari Pitzen esitteli retkeläisille rakennusta ja sen historiaa.

Kauman poliittisessa katsauksessa kuultiin tietoa eduskuntatyöskentelystä, sekä juuri nyt pinnalla olevista aiheista. Esityksen jälkeen vieraat kyselivät Kauman näkemyksiä ja keskustelu oli aktiivista.

Kauma kertoi, että eduskunnan täysistunnot ovat pääsääntöisesti tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja perjantaisin. Maanantait ovat Suomen järjestelmässä varattu maakuntia ja kunnallispoliittista työskentelyä varten.

Kauma selvitti, että suuri osa kansanedustajan työstä tehdään valiokunnissa. Niitä on kaikkiaan 17. Hän itse kuuluu tällä kaudella varsinaisena jäsenenä ulkoasiainvaliokuntaan. Se on varsin haluttu valiokunta, johon ensimmäistä kertaa vuonna 2011 eduskuntaan valittu Pia Kauma tällä kaudella pääsi.
Suurelle yleisölle tutuimpia eduskuntatyön muotoja ovat täysistunnot ja kyselytunnit. Viime mainitun Kauma totesi olevan jossain määrin poliittista teatteria, jossa puolueet puhuvat etenkin omalle kannattajakunnalleen.

Lopun kyselyosuudessa retkeläiset kysyivät muun muassa mahdollisuudesta vaikuttaa edustajan saamiin valiokuntapaikkoihin. Kauma totesi, että toiveita kuullaan uuden eduskunnan aloittaessa työtään.

Uuden hallituksen koheesion Kauma kertoi olevan hyvä, kesän värikkäistä käänteistä huolimatta. Kun kuulijat tiedustelivat hänen kantaansa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen usein puolueen kannasta poikkeaviin kantoihin, Kauma totesi kokoomuksessa katon olevan korkealla ja seinien leveällä. Itse hän kertoi olevansa monista asioista eri mieltä Pietikäisen kanssa.

Nuorten pahoinvoinnista ja rikollisuudesta kysyttäessä Kauma totesi hallituksen miettivän koko ajan keinoja. 15 vuoden rikosvastuuikärajaa hän kuitenkin piti sopivana.

Kysymykseen ajankohtaisesta rahoituskriisistä hyvinvointialueilla, Kauma kritisoi uudistuksen olevan tällaisenaan edellisen hallituksen jäljiltä fiasko.

Kuvassa: Retkeläiset marmoriportailla, edessä keskellä kansanedustaja Pia Kauma. Kuvan otti eduskunta-avustaja Pitzen.

Julkaistu

Helmi Säästöpankin Sysmän kiinteistö on myyty

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Helmi Säästöpankki Oy:n Sysmän kiinteistö on ollut kaupan jo jonkin aikaa. Pari viikkoa sitten ostaja löytyi ja kiinteistön uusi omistaja on Oulun ACDC Oy.

  • Kauppakirjat on allekirjoitettu. Pankki luopuu turhista kiinteistöistä, sillä niiden ylläpito ei ole peruspankkitoimintaa, vahvistaa Helmi Säästöpankin toimitusjohtaja Henry Udd.

Pankkikiinteistön uuden omistajayhtiön toimitusjohtaja Ari Piik on kotoisin Asikkalasta ja hän perustelee kiinteistökauppaa kohteen läheisyydellä ja sen kohtuullisella hinnalla.

Oulun ACDC Oy harjoittaa kiinteistösijoitustoimintaa ja samaa toimintaa Piik jatkaa myös Sysmän pankkikiinteistön suhteen. Useimmat kiinteistössä sijaitsevat yritykset ( mm. Urheilu Valonen, Sysmän Taksi, ent. apteekin tilat, Hiusstudio Fiilis, Kampaamo Tarja ja Pirjo ja hieroja Reetta Ukkonen) toimivat omissa tiloissaan eivätkä ole olleet vuokrasuhteessa kiinteistön omistajaan.

Ari Piik sanoi ottavansa lähipäivinä yhteyttä kiinteistönvälittäjään vuokralaisten löytymiseksi kiinteistöön.

  • Yhden rakennusliikkeen kanssa on jo käyty neuvotteluja tilojen vuokraamiseksi.

Kuvassa: Entisen Sysmän Säästöpankin kiinteistön omistaa nyt Oulun ACDC Oy.

Julkaistu

Piirin kuvernööri Sysmän Rotaryklubin vieraana

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Sysmän Rotaryklubilla on monien muiden paikkakunnan yhdistysten tavoin ongelmana jäsenten ikääntyminen. Rotarit ikääntyvät ja se näkyy tärkeiden viikkokokousten osanoton hiipumisena.

Viime keskiviikkona väkeä kuitenkin riitti, kun piirin kuvernööri Simo Hautala teki vuosivierailunsa Uotiin ja rotarit tulivat paikalle aviopuolisoiden kanssa.
Kuvernööri Hautalan kotiklubi on Vanajaveden klubi ja rotari hänestä tuli v. 2009. Siviilissä Hautalalla on takanaan 30 vuotta kestänyt upseerin ura ja nyt eläkeläisenä hän toimii Panssarimuseon johtajana.

Hautala kertasi muutamia lukuja rotareista. Järjestön perusti amerikkalainen Paul Harris vuonna 1911 ja nyt 200:ssa maassa on 35.000 klubia ja maailmassa on yhteensä n. 1,5 miljoonaa rotaria.Suomeen rotaryaate rantautui v. 1926. Sysmän Rotaryklubi perustettiin 30.11.1967.

Sysmän Rotaryklubista kuvernöörillä oli pelkkää hyvää sanottavanaan.

  • Teillä on aktiivinen klubi, joka otti ensimmäisenä jäseniksi myös naisia piirin alueella. Nuorisovaihdossa teillä on vankat perinteet ja koronan takia pieni tauko on taas loppumassa, koska kesävaihtoon on lähdössä nuoria. Teillä on sahtisaluunan muodossa erinomainen aktiviteetti nuorisovaihdon kustannusten kattamiseksi.

Vaikka Sysmän klubin kokonaisjäsenmäärä on hyvä, nuorten saaminen mukaan toimintaan on pienoinen ongelma. Yhtä ratkaisua ei siihen osannut antaa kuvernöörikään.

Rotarysäätiön toiminnan pitkäaikainen projekti poliota vastaan jatkuu ja yhtenä vahvana teemana tänä vuonna on konfliktien esto, rauhan saavuttaminen.

  • Ukraina taistelee koko läntisen maailman puolesta ja sitä taistelua meidän täytyy tukea, tähdensi piirikuvernööri.

Hautala painotti, että klubi on rotaryn perusyksikkö ja tapaamisissa on samanhenkisen rotarien hyvä olla.

  • Viikkokokoukset lisäävät turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kuvernöörin virkakauden omat teemat ovat koulutus ja viestintä.

Kuvassa: Rotarypiirin 1390 kuvernööri Simo Hautala (vas.) ja apulaiskuvernööri Jorma Laine vierailivat Sysmän klubissa, Isäntinä toimivat presidentti Esa Oikarainen (oik.) ja sihteeri Juhani Kuisma.

Julkaistu

Syksyn hirvijahti alkoi

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Hirvi on tällä alueella tärkein riistaeläin niin lihantuoton kuin jahtiporukoiden sosiaalisen toiminankin kannalta. Kylän yhteiset hirvipeijaiset syksyisin ovat maanvuokraajien ja kyläläisten tärkein yhteinen tapahtuma.

Hirvestä metsästäjät saavatkin paljon aineellista hyvää, sillä täysikasvuinen uros painaa reilusti päälle neljänsadan kilon ja elopainosta karkeasti arvioituna noin puolet on lihaa. Siihen määrään saa kaataa aika monta jänistä, pyistä puhumattakaan.

Useimmat hirviseurueet aloittivat metsästyskauden viime viikonvaihteessa. Sysmän Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan Kari Niittymäen mukaan hirvenmetsästys alkoi Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa jo melkein kaksi viikkoa sitten. Meidän seudulla ja muualla Suomessa metsästys alkoi lokakuun toisena lauantaina, siis viime viikonvaihteessa.

Melkoinen määrä hirvimiehiä (ja naisia) syöksyi Sysmän metsiin, sillä paikkakunnalla on kaikkiaan 18 hirviseuruetta, joista kertyy jahtiin parisataa metsästäjää.

Sysmään on myönnetty 136 kaatolupaa ja tuolla lupamäärällä voisi kaataa kaikkiaan 180 hirveä, jos vasoja ja isoja hirviä kaadetaan sama määrä.

  • Kaatoluvista on nyt jaettu 109 ja jakamatta on 27 ns. pankkilupaa. Pankkiluvat jaetaan marraskuun puolivälissä ja niiden avulla estetään hirvitihentyminen eri puolille Sysmää. Tavoittelemme näin hirvikannan tasaisuutta koko pitäjän alueella. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa asettamamme tavoite 2,8 hirveä/1000 ha metsästyskauden jälkeen on toteutunut varsin hyvin, kertoo Kari Niittymäki.

Karin omaan hirviporukkaan Etelä-Sysmän Erään kuuluu 10 miestä ja yksi nainen ja kaatolupia on seuralle myönnetty kaksi aikuista hirveä ja kaksi vasaa.

Metsästyskausi alkoi 10.8. kyyhkysjahdilla ja sorsastuksella 20.8. mikä jatkuu vuoden loppuun saakka. Metsäkanalintujen jahti alkoi 10.9 ja päättyy 10.11. Jänisjahtia voi harrastaa puoli vuotta 1.9. alkaen.

  • Näin syksyllä monet metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoitotyötä pienpetoja hävittämällä. Saaliina on useimmiten supikoira. Isommista pedoista alueellamme esiintyy ilves, jonka kaatoon saimme Sysmään yhden luvan.

Kari Niittymäen mukaan karhukanta on lisääntynyt huomattavasti. Riistakameroissa karhu on esiintynyt Sysmän joka puolella ja näköhavaintojakin on runsaasti. Ensi vuonna riistanhoitoyhdistyksellä on tarkoitus hakea yksi karhun kaatolupa yhdessä naapuriyhdistysten kanssa.

Kuvassa: Yrjö Hopeasaaren hirviporukka jahtiin lähdössä. Kuva Lähilehden arkistosta viime syksyltä.