Bussiyhteydet Sysmään toimivat

Samuli Simula
SYSMÄ

Sysmän julkinen liikenne saa runsasta kritiikkiä. Viestitetään, että surkea julkinen liikenne on jopa este paikkakunnan kehittymiselle. Tämä johtuu tiedon puutteesta. Sysmässä on tällä hetkellä käytössä kaikille mahdollinen, toimiva ja nerokas liitännäispalvelu.

  • Kutsuohjattu liikennöinti on tätä päivää. Se on järkevä täydentävä palvelu. Tyhjiä vuoroja ei ajeta. Sysmäläisille avautuu palvelun kautta yhteys kaikkiin valtatie 4:llä liikennöiviin vuoroihin, opastaa liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuljetus Järvisen liikenteellä Sysmä-Hartola tai Hartola-Sysmä välillä maksaa 6,10 euroa. Liitännäiskuljetus onnistuu kaikkiin valtatie 4:n bussiyhteyksiin 24/7. Tarkistin Matkahuollon sivuilta, millaiset yhteydet liitännäispalvelu avaa sysmäläisille arkisin Lahteen. Tuloksena 9 OnniBus vuoroa molempiin suuntiin. Hartolasta lähtevä aamun kello 6.20 vuoro on Lahdessa 7.15, millä ehtii hienosti kouluun tai töihin.

  • Liitännäispalvelu toimii molempiin suuntiin. Me kuljetamme Hartolaan tai noudamme sieltä aina sovittuun aikaan. Tilaus tulee tehdä edellisenä päivänä. On myös mahdollista, että asiakas noudetaan tai viedään suoraan kotiovelle. Tällöin asiakashinta nousee hieman, kertoo Mika.

Yhdellä vaihdolla pääset lämpimästä autosta suoraan toiseen lämpimään autoon. Jos sukulainen tai tuttava on tulossa vierailulle, niin tätä palvelua käyttämällä vieras ei ainakaan voi helpolla eksyä. Palvelu on siis tarjolla kaikille, olit sitten paikkakuntalainen, vapaa-ajan asukas tai vieras. Tätä palvelua kannattaa kaikkien yritysten jakaa aktiivisesti ilmoitustaululla.

  • Talvella ollaan mahdollisuuksien mukaan pysäkillä odoteltu asiakkaan kanssa jatkoyhteyttä. Asiakkaat ovat saaneet istua lämpimässä autossa eikä ole tarvinnut ulkona pakkasessa värjöttää, paljastaa Mika.

Liikennöitsijän mukaan palvelu on löytänyt jo asiakkaita, mutta monelle tämä liitännäispalvelun tarjoama yhteys on vielä täysin vieras. Sosiaalisessa mediassa julkiselle liikenteelle lokaa heitetään aivan turhaan. Jos alettaisiin tarjota suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Sysmästä eri paikkakunnille, hintalappu olisi niin korkea, että nykyisillä asiakasmäärillä se on mahdotonta toteuttaa.

Ottakaa julkisen liikenteen liitännäispalvelu käyttöön! Yhdellä vaihdolla aukeaa koko Suomi. Tehkää tilaukset Järvisen Liikenteen numerosta p. 044 728 0751.

Suurpetokatsaus

Reetta Keisalmi
SYSMÄ, HARTOLA

Suurpetotilanne ja erityisesti sudet ovat viime aikoina puhuttaneet paljon, mutta millainen on tilanne Sysmässä ja Hartolassa petojen suhteen?

-Petotilanne Sysmän ja Hartolan seudulla on tällä hetkellä rauhallinen ja hyvin hallinnassa, Juha Kytölä kertoo Sysmän riistanhoitoyhdistyksestä.

Alueella tehdään runsaasti havaintoja erityisesti karhuista ja ilveksistä. Markku Lepistö Sysmästä ja Eero Nurminen Hartolasta kertovat havaintomääristä. Kunnissa kertyy karhuhavaintoja vuosittain arviolta vajaa 50 ja ilveshavaintoja vähintään 60, mahdollisesti enemmänkin. Näissä havainnoissa saattaa toki olla päällekkäisyyksiä. Sekä karhu- että ilveskannat ovat alueella kasvussa. Ilves on monille jo niin tuttu näky, ettei kaikkia havaintoja enää ilmoiteta eteenpäin.

Susihavainnot ovat sen sijaan harvinaisia. Sysmän alueella niitä oli viime vuosina kuusi, ja Hartolassa neljä yksilöä. Pohjois-Hartolassa sudet liikkuvat ajoittain alueella, joka ulottuu jo pohjoisen reviirin laidalle, mutta pysyvää kantaa ei ole muodostunut. Susille Sysmän ja Hartolan seutu ei kuitenkaan ole otollisinta elinaluetta, sillä ravintoa ei ole riittävästi pysyvän kannan muodostumiseen. Villisikoja esiintyy jonkin verran erityisesti Sysmän ja Hartolan rajaseudulla, mutta kyse on yksittäisistä eläimistä, ei suurista laumoista. Lisäksi molemmissa kunnissa on tehty muutama ahmahavainto.

Petojen ei katsota aiheuttavan vaaraa ihmisille, vaikka esimerkiksi ilvesten vierailut mökkipihoilla ovat melko yleisiä. Myöskään liikenteessä ei ole ollut viime aikoina petoihin liittyviä vaaratilanteita. Karhuista aiheutuu ajoittain haittaa lähinnä maanviljelijöille revittyjen paalien ja mehiläistarhaajille tuhottujen pesien muodossa.

Asukkaita kehotetaan suhtautumaan petohavaintoihin rauhallisesti. Eläimen kohdatessa paras toimintatapa on pysyä rauhallisena ja antaa pedolle tilaa poistua. Kaikki petohavainnot olisi hyvä ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, vaikka havainnot tuntuisivat arkipäiväisiltä. Havaintojen kirjaaminen auttaa seuraamaan petokantojen kehitystä ja ennakoimaan mahdollisia ongelmia.

Kytölän mukaan tilanne on tällä hetkellä tasainen, mutta tulevaisuudessa petokantojen hallintaan toivotaan lisää keinoja. Ilveskannan osalta nähdään tarvetta metsästyksen aloittamiselle, jotta kannan kasvu ei johtaisi ongelmiin. Yleisviesti asukkaille on selkeä: petotilanne on hallinnassa, eikä aihetta huoleen ole.

Kuvassa: Ilves on monelle tuttu näky nykyisin.

Toimi näin, jos kohtaat pedon

  • Pysy rauhallisena. Suurin osa pedoista väistää ihmistä ja poistuu itsestään.
  • Älä lähesty eläintä tai yritä kuvata sitä läheltä.
  • Anna pedolle tilaa poistua ja siirry rauhallisesti kauemmas.
  • Ilmoita havainnosta petoyhdyshenkilölle, vaikka havainto tuntuisi arkipäiväiseltä.
  • Villisikakolarin sattuessa pysy ajoneuvon sisällä ja ota yhteys hätäkeskukseen.

Kilpailu parhaastajouluilmeestä ratkesi

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Sysmän yrittäjien järjestämä Paras jouluilme -kilpailu on tullut päätökseensä, ja voittajat ovat selvillä. Kilpailu toi joulutunnelmaa paikallisiin liikkeisiin ja innosti asukkaita kiertämään keskustassa yhteisen hyvän hengessä. Äänestys parhaasta jouluilmeestä toteutettiin perinteisesti keskustan alueelle sijoitettujen äänestyslaatikoiden avulla. Lisäksi äänestäjien joukosta arvottiin kolme tuotepalkintoja voittanutta.

Eeva Kantonen Sysmän yrittäjistä kertoo, että kilpailua lähdettiin rakentamaan hieman liian myöhään, eikä tiedottamista saatu kenties hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla.

  • Ensi vuotta ajatellen, aloitus voisi olla jo Joulupolun kanssa samoihin aikoihin, jolloin äänestäjillä olisi paremmin aikaa reagoida. Tällaisenaan kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa ja hapuilusta huolimatta lopputulos oli mainio.

Lintan kammarissa järjestetyn ääntenlaskun tuloksena laskettiin kaikkien äänestyslaatikoiden yhteis-
äänimääräksi 149 ääntä. Laatikoiden päällä olleista äänestysohjeista huolimatta viisitoista lippua oli täytetty väärin, eikä niitä voitu laskea mukaan. Suurimman jouluilmeen äänisaaliin nappasi K-supermarket Suvituuli äänin 33, toiseksi sijoittui kahvila Avilla äänin 26 ja kolmanneksi kiri Zip-sisustus äänin 19.

Voittajahaastatteluun tavoitettiin yllättynyt kauppias Waltteri Könttä. Tuliko voitto yllätyksenä?

  • Yllätyksenä tuli, mutta hyvältähän tämä tuntuu. Haluaisinkin heti ensimmäisenä välittää kiitokset päiväkodin lapsille hienoista koristeista. Tämän vuoden koristeiden halusimme olevan persoonallisia ja merkityksellisiä, joten pyysimme lapsia askartelemaan meille sellaiset. He onnistuivat valtavan hienosti.

Jouluisten tuotteiden esillepanon ja musiikin Könttä arvelee olleen lisävaikuttimena murskavoiton taustalla.

Äänestäjien kesken arvottiin kolme tuotepalkintoa: voittajalle mikroaaltouuni Oma Keittiöltä, sijalle kaksi viidenkymmenen euron lahjakortti K-supermarket Suvituuleen, sekä sijalle kolme kolmenkymmenen euron lahjakortti Kahvila Avillaan. Arpaonni suosi seuraavia henkilöitä:

1. Ari Liimatainen
2. Sari Hynynen
3. Ellen Oksanen

Paras jouluilme -kilpailu osoitti, että paikallinen tekeminen ja yhteinen joulutunnelma kiinnostavat sysmäläisiä. Kilpailu toi esiin luovuutta, yhteistyötä ja halua panostaa yhteiseen viihtyvyyteen. Ensi vuonna mukaan toivotaan entistä useampia osallistujia ja äänestäjiä.

Kuvassa: Eeva Kantonen (oik.) ja Tuija Rajavuori suorittivat ääntenlaskun iloisissa tunnelmissa.

K-Supermarket Suvituulta koristaneet, päiväkodin lasten tekemät joulukoristeet olivat pidettyjä. Kuva Eeva Kantonen.

Autiotalomessut

Samuli Simula
SYSMÄ

Kangasniemellä järjestetään kesällä 2026 Autiotalojen messut. Tapahtuma on myös Leader -hanke. Projektipäällikkön ja markkinointiasiantuntijan paikka on avoimessa haussa 17.12.2025 asti, joten tarkkaa kokonaisuutta tapahtumalla ei vielä ole.  

Kangasniemen Koittilan seutu valittiin 2023 vuoden kyläksi. Netistä löytyvä kylän esittelyvideo on todella lämmin ja tunteisiin vetoava. Se on tehty aidossa maalaiskylähengessä ilman suuria panostuksia.  

Keskustelin alustavasti Sysmän kunnan elinvoimakoordinaattori Tarja Kirmulan kanssa, voiko Sysmä napata tuosta tapahtumasta kopin ja järjestää omanlaiset Autiotalojen asuntomessut. Tapahtuma on huomioitu kunnassakin. Suoraan tapahtumaa ei kannata lähteä kopioimaan, vaan etsiä omaa kuntaa tukeva idea.

Mukana voisi olla kesäasuntoja, taloja tai liiketiloja. Viikon toiminnalliset messut. Hallittava rajattu määrä kohteita, joissa osallistuvaa tapahtumaa. Tällä herätetään mielenkiintoa ja näkyvyyttä. Idea voi olla yhtä tuulesta temmattu, kuin Kangasalan idea. Siellä oli mietitty äänen tyhjien talojen kohtaloa. Vitsinä oli lennätetty ilmaan autiotalojen messut, ja nyt se toteutetaan. 

Olisiko mukana myös kunnan kohteita? Kahvimylly on pitkään etsinyt uutta käyttötarkoitusta. Rakennuksen nykykunto rajoittaa mahdollisuuksia järjestää tapahtumaa tällä hetkellä, mutta voisiko siellä järjestää Sysmän antiikki- ja taidemessut? Onko mahdollista saada viikoksi vuokralle Sanna Grilli, jossa olisi pop-up lähiruokamessumenu?

Mistä löytyvät mielenkiintoisimmat kohteet? Onko kohde kylät ja autiotalot, vai löytyykö keskustan alueelta jotain mielenkiintoisempaa? Millainen on kohderyhmä? Onko tavoitteena löytää lapsiperheet, etätyöläiset, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita tai yhteisöasumista? 

Löytyisikö houkuttelevaa majoitusta kesätyöntekijöille? Lapin matkailukohteet ovat houkutelleet sesonkityöntekijöitä paikkakunnan aktiviteeteilla. Sysmän kesän monipuolinen tapahtumatarjonta ja kaunis luonto houkuttelee varmasti niitä, jotka janoavat elämäänsä vaihtelua. 

Jos ajatus herätti sinussa heti ideoita, miten lähteä jalostamaan Sysmään sopivaa tapahtumaa, niin minulle voi laittaa sähköpostia (simula.samuli@gmail.com). Itse en ole lähdössä hanketta toteuttamaan, mutta voin kerätä kohteita ja ideoita. Etsitään sille vetäjä. 

Kuvassa: Löytyykö sinulta tai lähiympäristöstä pelastettavia kohteita?

Seniorit vauhdissa

Samuli Simula 
SYSMÄ

Lahden harrastajateatterin ”Ohjelmalliset Iltamat” täytti kaikkien odotukset. Ilta päättyi yleisötansseihin.

  • Kun laitoin kulttuurirahastolle apurahakemuksen ajatuksena teatterikerho, kansantanssi ja kulttuurin edistäminen ja ohjaaminen senioreille, niin odotukset olivat suuret. Olen aiemmin tehnyt vastaavaa Lahdessa ja halusin saada levitettyä ideaa muualle Päijät-Hämeeseen ja  pienemmille paikkakunnille. Kun sain apurahan, etsin potentiaalisia kohderyhmiä ja tiloja. Syksyn kerhoille valikoituivat Asikkala ja Sysmä. Opetuskertoja on kymmenen ja toiminta päättyy avoimiin ohjelmallisiin Iltamiin Olen hyvin kiitollinen kaikesta, sillä osallistuminen oli aktiivista ja ihmiset heittäytyivät ihanasti mukaan, kertoo ohjaaja, tuottaja, juontaja Siiri Kakko.

Teatteriesityksessä lavalle nousi lopulta Siirin ja Jannen lisäksi viisi sysmäläistä. Esityksen sisältö löytyi harjoituksissa improvisaation pohjalta. Kun ajattelee, että harjoituskertoja oli vain kymmenen, niin esityksenä nähty ”Ilta Ravintolassa” oli aivan loistava.

  • Hyvä esitys. Erityisesti kiinnitin huomiota siihen, miten taitavasti he ottivat koko lavan ja teatteritilan kokonaisvaltaisesti käyttöön, kommentoi esitystä seurannut Erkki

Teatteriesityksen opetus oli, kuinka rikastua varmasti. Heitä lompakko tielle ja jää puskaan odottamaan löytäjää. Kun lompakko nostetaan, aloitat armottoman metelin ja huudat: Apua, ryöstö, poliisi, poliisi apua! Huijaat, että lompakossa oli paljon enemmän rahaa kuin siellä todellisuudessa oli, ja vaadit korvausta. Näin helppoa on tehdä lisää rahaa. No, pakko sanoa, että tovin saisi Sysmässä huutaa ennen kuin virkavalta paikalle tulisi, joten ei ehkä kannata kokeilla. 

  • Jos kanoille soitti valsseja ja tangoja, niin muninta lisääntyi 9 prosenttia. Jos soitti taas polkkaa ja kupletteja, niin muninta lisääntyi 26 prosenttia. Jos kanoille soitti silloista nykymusiikkia eli pop-musiikkia, niin vanhat kanat lopetti munimisen kokonaan ja nuoret kanat innostui niin vallan, että unohtivat, mitä ovat tekemässä. Tämä väitöskirjatasoinen tutkimus on lähtöisin kanafarmarista sanataiteen pariin siirtyneen Veikko Lavin kynästä. Hauskoin välispiikein iltaa vauhdittanut haitaristi-muusikko Janne Vänskä nauratti yleisöä.

Koettiin teatteria, improvisaatiota, kansantanssia, musiikkia ja yhteislaulua. 

Kuvassa: Senioreiden kansantanssiryhmä. Keskellä mikissä ohjaaja Siiri Kakko ja oikealla Janne Vänskä.