Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Taksipalvelu Antero Salminen jatkaa toimintaansa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Taksiyrittäjä Antero Salminen menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana muutama viikko sitten. Kuolinpesä jatkaa taksitoimintaa ilman taukoja. Taksipalvelu Salmisen kalustomäärä Sysmässä on kaikkiaan neljä autoa.

– Toiminta jatkuu edelleen ja autot liikkuvat normaalisti. Toki joitakin pieniä viivästyksiä saattaa ilmetä uuden tilanteen takia, sanoo Anteron tytär Anne Salminen kuolinpesän edustajana.

Taksipalvelu Antero Salmisen autoja ajavat jatkossa tutut kuljettajat: Pertti Salo, Sirkku Nieminen ja Hannu Kivimäki sekä Virpi Ruponen tilapäisenä kuskina.

Sysmän Taksit ry:n puheenjohtaja Petteri Alangon mukaan Sysmässä on tällä hetkellä kaikkiaan 11 taksia.

Antero Salminen asui koko elämänsä Lahdenpohjassa Riihelän tilalla. Hänestä tuli tilan isäntä sukupolvenvaihdoksen jälkeen v. 1974. Riihelä oli aluksi maitotila, mutta navetta vaihtui sikalaksi v.1980. Vuonna 1990 Antero aloitti urakoinnit metsätraktorilla ja hankki oman monitoimikoneen neljä vuotta myöhemmin. Metsäurakointi vaihtui taksitoimintaan v. 2012. Vahvan yrittäjäluonteen omaava Antero totesi tuolloin löytäneen oman alansa ja yrityksen autokanta kohosi lopulta neljään.

Antero Salminen toimi Sysmän Taksit ry:n puheenjohtajana useiden vuosien ajan sekä oli mukana kunnallispolitiikassa.

Antero siunataan haudan lepoon lauantaina 18.10. klo 10 Nuoramoisten kappelissa. Tilaisuus on kaikille avoin. Sysmän taksiautoilijat kunnioittavat Anteron muistoa yhteisellä kulkueella taksiaseman lipunnoston jälkeen. Kulkue lähtee taksiasemalta Nuoramoisten kappeliin klo 9 jälkeen.

Kuvassa: Anne Salminen saattaa sanojensa mukaan istahtaa joskus itsekin kuskin paikalle.

Julkaistu

Virtaankosken kuulumisia – kalaliveä ja koekalastusta

Samuli Simula
SYSMÄ

Virtaankosken WWF-kalalive on auki

WWF:n suojeluasiantuntija Manu Vihtonen suosittelee ihmisiä kurkistamaan virtavesiluontoon ja samalla lajisto tulee tutuksi. Kamera antaa myös suoraa informaatiota siitä, miten suojelutyö onnistuu ja löytävätkö kalat uudet kutupaikat nyt heti, kun pata on purettu.

  • Hienoa, että WWF järjesti meille mahdollisuuden kurkistaa Virtaankosken vedenalaiseen maailmaan. Heti tänä aamuna avasin liven ja hyvin kamera tavoittaa kaloja. Meillä on paljon ns. vesistöesteitä Suomessa ja nyt meillä havainnoidaan mitä tapahtuu, kun sellainen puretaan. Toivottavasti tämä meidän projektimme toimii lähtölaukauksena ja esimerkkinä muille vastaaville, pohtii projektipäällikkö Sari-Anna Vilander.

Virtaankoskella koekalastettiin viime viikolla

  • Meillä on projektin osalta tutkimus- ja seurantavelvoite ja sähkökoekalastus on osa sitä. Jännitin kovasti, miten se menee. Vuosi sitten, kun pato oli vielä olemassa, nähtiin hyppäävä taimen, mutta sitä ei saatu pyydystettyä. Silloin saatiin vain pikkukaloja kuten kivisimppuja. Tämän vuoden koekalastus tuotti taimenen poikasia jakaksi- ja kolmevuotiaita kaloja. Pääosa pyydystetyistä kaloista oli taimenia, joten tilanne näyttää todella hyvältä. Kaikki pyydystetyt kalat vapautettiin.

Virtaankoskella kunnostustyöt jatkuu

  • Nyt laajennetaan vähän keväällä kesken jäänyttä parkkipaikkaa. Sen yhteyteen tulee infokatos ja huoltokoppi. Uusi puucee rakennetaan. Kotaprojekti etenee. Pohjatyöt on tehty ja kota toimitetaan meille ensi viikolla. Kohta rakenteilla on myös helposti saavutettava lähes esteetön maisema/kalastuslaituri ja kaksi pientä rantautumislaituria melojille, kertoo Sari-Anna.

Vanhan sähkölaitoksen eteen tulee terassirakennelma

  • Tavoite olisi, että saataisiin sähkölaitoksen terassille jo ensi kesänä kesäkahvila. Hyvässä vauhdissa kyllä ollaan. Tehdään vielä maisemointia ja puiden istutusta. Virtaankoski on maakunnallisesti ja maisemallisesti arvokas alue. Sen huomioimme toimissamme, ja suojeltujen rakennusten suunnittelussa käydään keskustelua vastuumuseon kanssa.
    Virtaankoski on suositun maisemareitin läheisyydessä, joten kahvila voisi houkutella lisää vieraita.
  • Seuratkaa meidän tiedotuksiamme. Kerromme lisää rakentamisesta. Alueella vierailevia kehotetaan varovaisuuteen, sillä paikalla liikkuu ajoittain työkoneita, muistuttaa Sari-Anna.

Kuvassa: Katso WWF-kalalive wwf.fi sivulta!

Julkaistu

”Tilloo” vai ”tiloa”?

Lauri Hildén
SYSMÄ

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat saattaneet huomata, on Lähilehti loppukesän aikana uudistanut sloganiaan. “Lähilehti tulloo, jos sitä tilloo!” on muuttunut muotoon “Lähilehen soa, kun sen tiloa!”. Uusi iskulause on nähtävillä lehden etusivun yläkulmassa.

Muutos sai alkunsa Lähilehden pitkäaikaisen tilaajan ja Tampereen yliopiston kielikeskuksen entisen johtajan Antti Hildénin lähettämästä palautteesta toimitukselle. Hildén kritisoi sitä, että paikallisuuteen voimakkaasti ankkuroituvaa lehteä mainostetaan eri murteella, kuin mitä lehden levikkialueella puhutaan.

– Sysmän ja Hartolan murteeseen ei kuulu geminaatio eli konsonanttien kahdentuminen, ja pitääkin mennä muutaman pitäjärajan yli, ennen kuin tilloo ja tulloo -tyyppiset muodot yleistyvät, kirjoittaa sysmäläissyntyinen Hildén sähköpostissaan.

Yksittäisestä mainoslauseesta pohdintaa voidaan jatkaa myös pidemmälle. Sopii miettiä, mikä on paikallislehden vastuu oman alueensa murteen ja sitä kautta kulttuurin vaalimisessa. Vaikka uutisteksteissä ja muissakin juttutyypeissä on paikallaan käyttää hyvää yleiskieltä, ei oman pitäjän murteen ominaispiirteitä kannata silti unohtaa.

Esimerkiksi juuri mainoslauseet ovat erinomainen tapa nostaa esiin paikallismurteen pieniä nyansseja, jotka saattavat olla etenkin nuoremmalle sukupolvelle tuntemattomia. Toisaalta kannattaa muistaa, että murteen kirjoittamisessa on omat ongelmansa. Niillä ei ole yhteisesti sovittua kirjoitusnormia, ja tietyille murrepiirteille, kuten joillekin äänteille, kirjoituksellisen vastineen löytäminen voi olla vaikeaa.

-Hyvä ratkaisu murteen kirjoitetussa käytössä voisikin olla käyttää yksittäisiä, laajasti tunnettuja lausahduksia, joihin kiteytyy kaikkein tunnistetuimpia murrepiirteitä ja mahdollisesti myös kyseisen alueen ihmisiin liitettyjä ominaisuuksia, evästää Antti Hildén.

Aihe on myös sikäli ajankohtainen, että murteisiin suhtaudutaan nykyisin suopeasti. Julkisuuden henkilöt ovat saattaneet tehdä murteen puhumisesta osan henkilöbrändiään, ja moni nuorikin haluaa vaalia oman murteensa erityislaatuisuutta puheessaan, vaikka elämä olisikin vienyt kotoa pois esimerkiksi opiskelujen vuoksi. Voi sanoa, että kieli on iso asia. Se on yhteisöjen tunnusmerkki, paikallisuuden kielellinen ilmenemismuoto ja ihmisen ensimmäinen äidinkieli – opimmehan ensiksi puhumaan ja vasta sitten kirjoittamaan.

Julkaistu

Bussit lähtee – mut mistä?

Samuli Simula
SYSMÄ

Huhuilta siivet.

  • Ei me olla koskaan rahaa pyydetty, kun linja-autot käyttää Matkabaarin tonttia, kertoo yrittäjä Pasi Sinisalo.

Huhut ovat totuutta mehukkaampia. Viime kesänä Matkabaarissa oli pari isompaa tapahtumaa jolloin piha-alueelle rakennettiin esiintymislava ja asiakaskatoksia. Tämä esti väliaikaisesti ympäriajon talon takaa.

  • Kun ostin baarin, niin Sirkku sanoi, että pihan käytöstä on joku sopimus olemassa kunnan kanssa. Sopimus on tehty kunnan ja edesmenneen Pekka Kuparisen välillä. Minulla oli käsitys, että sopimuksessa on sovittu, että kunta auraa, hiekoittaa ja putsaa hiekat pois keväällä. Tätä vastaan bussiliikenne voi käyttää tonttia. Meillä oli kesällä parit juhlat, joista ilmoitin tarkkaa etukäteen liikennöitsijä Haarasillalle, että teltta ja esiintymislava estävät parina viikonloppuna tontin läpiajon. Silloin kaikki tuntui olevan välillämme kunnossa. Eka juhlien jälkeen sunnuntaina olimme valmistautuneet siirtämään telttoja ja mahdollistamaan läpiajon, kun Samuli Haarasilta tuli paikalle ja ilmoitti, että on ilmoittanut kuskeille, etteivät tule enää pihaa käyttämään. Hän sanoi hoitavansa, että bussiasema siirtyy muualle. 

Takapihan terassilaajennus, joka on tärkeä osa baarin liiketoimintaan, on sekin aiheuttanut valitusta liikennöitsijältä.

  • Maanantaina kunnan tekninen johtaja soitti ja kysyi minulta, olenko purkanut meidän välisen sopimuksen yksipuolisesti. Vastasin, että en ole sopimusta purkanut, kun en edes tiedä, millainen se on. Sain kunnasta sopimuksen. Näin heti, että sopimus ei ole edes voimassa vaan päättynyt siihen, kun paikka on vaihtanut omistajaa Kuparisen jälkeen. Kunta ei ole noudattanut sopimusta, vaan jättänyt pyynnöistä huolimatta hoitamatta sopimuksessa mainittuja tehtäviä. Olen nyt ilmoittanut selkeästi, että minun ykkösajatus on, että kunta siirtää bussiaseman toiseen osoitteeseen. Mikäli mitään järkevää toista vaihtoehtoa ei löydy, olen valmis neuvottelemaan uudesta sopimuksesta, sanoo Pasi.

Mikäli bussiliikenne siirtyisi vanhan Säästöpankkitalon taakse, se toisi mukanaan turvallisuusriskejä mm. toritapahtumien aikana ja kiinteistössä asioiville.

  • Paras ratkaisu olisi, että kunta sopisi asiasta Pasin ja Matkabaarin kanssa. Torialue ei ole liikennöintiä varten, toteaa tilanteesta liikennöitsijä Mika Järvinen.

Kuvassa: Samuli Haarasillan kommentteja aiheesta löytyy Kyösti Piipon jutusta Linja-autossa on tunnelmaa.

Julkaistu

Linja-autossa on tunnelmaa

Kyösti Piippo
SYSMÄ

Bussien liikennöinti Sysmästä Heinolaan ja Lahteen näytti vielä elokuun lopulla epävarmalta, mutta nyt voivat kaikki yhtyä laulun sanoihin ”Linja-autossa on tunnelmaa”. Bussit kulkevat viimevuotiseen malliin.

Järvisen Liikenne kuljettaa opiskelijat ja muut matkustajat koulupäivisin Heinolaan klo 06.35 ja sieltä takaisin Sysmään klo 15.03.

Lahteen starttaa liikennöitsijä Samuli Haarasillan bussi ma-pe klo 06.25 ja klo 14.15, sunnuntaisin klo 15.30. Lahdesta takaisin Sysmään klo 11.15 ja klo 17.00, sunnuntaisin klo 18.00.

Liitäntäkuljetuksen kaikille nelostietä kulkeville vuoroille Hartolaan ja Hartolasta Sysmään hoitaa Järvisen Liikenne.

Paikallisen palveluliikenteen ajopäivät ja aikataulut (Haarasilta) ja muut tarkemmat tiedot löytyvät liikennöitsijöiltä, Matkahuollon aikataulusivuilta ja kunnan nettisivuilta.

Toiseksi ongelmaksi linja-autoliikenteelle uhkasi muodostua päätepysäkin paikka Sysmässä. Matkabaarin piha on toiminut linja-autoasemana ja siitä on ollut aiemmin sopimus kunnan kanssa. Matkabaarin toiminta on kuitenkin parin viime kesän jälkeen laajentunut, eikä kunta ollut sopinut bussiliikenteestä uuden omistajan kanssa. Tilanne yllätti myös liikennöitsijä Samuli Haarasillan.

– Torstaina 14.8. sain tiedon, että seuraavana päivänä piha-alueelle tulee telttoja ja piha saattaa mennä kiinni. Niin sitten kävikin.

Haarasilta sai tilapäisesti luvan käyttää kirkkoherranviraston pihaa, koska virasto oli suljettuna remontin takia.

– Olin moneen otteeseen yhteydessä kuntaan ja torstaina 11.9. sain kunnalta tiedon, että Matkabaari ja kunta ovat sopineet piha-alueen käytöstä toistaiseksi linja-autoasemana.

Kunta on julkaissut asiasta tiedotteen: Matkabaarin piha-alue toimii bussien lähtö- ja saapumispaikkana niin kauan, kunnes kunta esittää siirron toiseen paikkaan. Piha-alue on toiminut linja-autojen, tilausajoliikenteen ja koululaiskuljetusten saapumis- ja lähtöpaikkana ja ollut joukkoliikennealue julkiselle liikenteelle, jonka järjestäminen kuuluu kunnalle. Kiinteistö on vaihtanut omistajaa ja näinollen sopimus on rauennut. Uudesta lähtö- ja saapumispaikasta ilmoitetaan erikseen.

Kuvassa: Samuli Haarasillan bussi on saapunut Lahdesta tutulle päätepysäkille.