Avainsana: Sysmä

Julkaistu

Ensikertaa Sysmässä

Emma Toiskallio
SYSMÄ

Pirre ja Jouni Heleniuksen kesään kuuluu karavaanimatkailu. Reissuihin lähdetään kotoa Janakkalasta, tavoitteena tietenkin nähdä kaunista, kesäistä Suomea. Tänä vuonna erääksi pysähdyspaikaksi valikoitui Sysmä, josta kummallakaan ei ollut aikuisiällä karttunutta henkilökohtaista kokemusta. Sukulaiset ja ystävät olivat kuitenkin jo vuosia kertoneet tarinoita kaikin puolin täydellisestä kesäkunnasta. Kuinka lopulta kävi, vastasiko Sysmä suuriksi kasvaneisiin odotuksiin?

– Odotukset oli todella kasvaneet niin luonnon, vesistöjen, kuin tekemisenkin suhteen. Viihdyimmekin lopulta hyvin ja saimme nauttia auringosta. Hiljaisuus yllätti, mutta se johtui ehkä siitä, että elokuu oli ennättänyt alkaa. Emme olleet myöskään ajatelleet joutuvamme käymään keskusteluja englanniksi, mutta lähes kaikki vaununaapurimme olivatkin ulkomailta, naurahtaa Pirre, jolle onneksi monikielisyys ei tuota ongelmia.

Vaunuelämää viettäessään pariskunta pakkaa mukaan polkupyörät. Näin tehtiin tälläkin kertaa ja polkien tuli tutuksi mm. Pulkkilanharju. Nähtävyytenä koettiin myös Sysmän kirkko, joka opastuksineen teki suuren vaikutuksen.
Entä tuliko vastaan yllätyksiä?

– Siihen nähden, kuinka sujuvaa kaikki oli ja palvelu todella ystävällistä, oli yllättävää, kuinka huonosti löysimme Sysmästä tietoa etukäteen. Etsimme laajasti eri nettisivuilta ja muista verkkolähteistä, mutta pahimmillaan tiedot olivat 15 vuotta vanhoja. Kuinka ihmeessä nämä ulkomaalaiset matkailijat sitten olivat päätyneet valitsemaan juuri Sysmän kohteekseen, Pirre ja Jouni tuumivat.

Sveitsiläinen telttanaapuri oli vastannut ihmettelyyn kertomalla tulleensa paikalle ensimmäisen kerran jo vuotta aiemmin. Helsingissä oli tutkittu mahdollisia järvenrantakohteita kohtuullisen matkan päässä, ja näin Sysmä oli löytynyt. Hieman vahingossa toki. Pirren ja Jounin terveiset ovatkin, että paikallismarkkinointia on kehitettävä kaikilta osin.

– Ei riitä, että tieto on jonkun Facebook -sivulla. Ne eivät tavoita uusia matkailijoita.

Alun perin paripäiväiseksi pysähdykseksi tarkoitettu visiitti venyi neljään päivään.

– Viihdyimme ja nautimme aidosti, ja ehdottomasti suosittelemme kuntaa myös muille lomakohdetta pohtiville. Oma tavoitteemme on nähdä ja kokea Suomi kokonaisvaltaisesti. Voi siis olla, ettemme enää palaa, mutta Sysmä tulee jäämään muistoihin positiivisena ja aurinkoisena, kaksikko summaa.

Kuvassa: Matkailuvaunun kanssa on Suomi tullut jo monilta osin tutuksi. Tänä kesänä Pirre ja Jouni tutustuivat myös Sysmään. Kuva Pirren ja Jounin albumista.

Julkaistu

Tapahtuman takana

Ilokuvafestivaali

Ilkka Hörkkö
SYSMÄ

Ilokuvafestivaalia vietetään Sysmässä 7.-10.8. Selvittelimme tapahtuman taustaa Sysmän kunnan yhteisöohjaaja Heta Heinon kanssa.

Ilokuvafestivaali on Mäntyharjulla vuonna 2015 alkunsa saanut elokuvafestivaali. Tänä vuonna on siis juhlavuosi. Tapahtuma on Mäntyharjulla vakiintunut, vuonna 2023 mukaan liittyi Joutsa ja vuotta myöhemmin Sysmä.

-Syksyllä 2023 sen vuoden Ilokuvafestivaalin jälkeen tapahtuman taiteellinen johtaja Roosa Toivonen otti minuun yhteyttä ja kyseli Sysmän mielenkiintoa lähteä mukaan tapahtuman järjestäjäpaikkakunnaksi. Ennen hänen yhteydenottoaan olimme jo Kirjakyläyhdistyksen kanssa unelmoineet, kuinka hienoa olisi kun tällaiseen kulttuuripitäjään saataisiin oma elokuvatapahtuma, ja niinpä ensimmäiset Ilokuvafestivaalit pidettiin Sysmässä 2024. Tapahtumaan on ollut helppo hypätä mukaan, taustoittaa Heta Heino.

Ajankohta elokuun alkupuolella on sopiva ja sopii hyvin myös yhteen muiden Teatteritalon vakiintuneiden kesätapahtumien kanssa.

Mutta mistä elokuvafestivaalille tällainen nimi?

-Ilokuva on minusta hauska sanaleikki. Ilokuva kuvastaa tapahtuman ajatusta elokuvista hyvän mielen tuojana. Tapahtuma on hyvän mielen elokuvien, onnellisten loppujen ja kohottavien tarinoiden asialla.

Ohjelma poikkeaa Sysmän Kinon normaalista ohjelmistosta. Se suuntaa etenkin kotimaisiin draama- ja komediaelokuviin. Ilokuvafestivaaleissa tarjonta on huomattavasti kansainvälisempää, ja yleisö pääseekin vierailulle valkokankaan kautta mm. Ranskaan, Japaniin, Islantiin, Turkkiin, Iraniin, Norjaan ja Italiaan.

Mäntyharjulla esitetään koko Ilokuvaohjelmisto (noin 25 elokuvaa). Sysmä ja Joutsa räätälöivät oman näköisensä ohjelmiston.
Heta Heino nostaa esiin ohjelmistosta mm. toivotun rockdokumentti Becoming Led Zeppelinin, Oscar-palkitun animaatioelokuvan Flow sekä tositapahtumiin perustuvan Minä ja pingviini -elokuvan. Myös aivan tuoreita elokuvia on mukana ja jälleen nähdään 100 litraa sahtiakin.

Muutakin ohjelmaa on. Esimerkiksi elokuvamusiikkikonsertti ja tietovisa kirkossa. Ohjaaja Teemu Nikkikin on haastateltavana.

Runsas viikko ennen tapahtumaa Heino kertoi, että keskitytään markkinointiin ja Kinon vapaaehtoistiimin kanssa vuoropuheluun varmistaen, että tapahtumassa on kaikki valmiina.

Kuvassa: Teatteritalo on Sysmän Ilokuvafestivaalien näyttämö.

Julkaistu

Löytämisen riemu Roskalavoilta

Emma Toiskallio
SYSMÄ/ HARTOLA

Yhä useampi suosii niin sanottuja roskalava-ryhmiä perinteisten kirpputorien sijaan. Roskalavalla on mahdollista päästä helposti ja nopeasti eroon omista ylimääräisistä tavaroista tai tehdä itselle tarpeellisia löytöjä – ilmaiseksi! Toisinaan jaettavana saattaa olla yllättävän hyväkuntoista ja osin arvokastakin esineistöä. Nämä ryhmät löytyvät tietysti Facebookista.

Käydään lyhyesti läpi roskalavalla käytettävä kaupankäyntikieli:
Otan/ Mulle = Otan tavaran
Yv = Lähetän sinulle yksityisviestiä
Av = Alustava varaus
Jono = Otan tavaran, jos ensiksi varannut muuttaa mieltään

Sekä Sysmässä että Hartolassa on omat ryhmänsä. Molemmissa jäsenmäärä liikkuu tuhansissa. Erityisesti näin kesäaikaan tavaran liikkuvuus on vaikuttanut lisääntyneen merkittävästi. Tarjolla on tälläkin hetkellä kaikkea soutuveneestä aikakausilehtiin ja pakastimeen. Ahkerimmat käyttäjät selaavatkin roskalavasivustoja useamman kerran päivässä, sillä parhaat tavarat menevät nopeasti.

Mikä saa ihmiset luopumaan täysin toimivasta ja käyttökelpoisesta omaisuudesta ilman korvausta? Eräs yleisimmistä syistä on todennäköisesti halu päästä tavarasta eroon mahdollisimman helposti. Esimerkiksi ruokailuryhmästä luopuminen käy vaivattomasti, kun joku tulee hakemaan sen suoraan kotoa – samalla säästyy vaiva ja mahdolliset kierrätyskustannukset. Roskalava-ryhmissä jakaminen on suoraviivaista: tavarasta otetaan kuva ja tehdään ilmoitus. Osa käyttäjistä arvostaa tarkkoja mittoja, mutta myös ota tai jätä – tyyppejä löytyy. Mahdollinen hutihankinta on nimittäin helppoa antaa uudelleen eteenpäin, mutta myydä niitä ei saa.

Roskalavojen suosion salaisuuksista toinen lieneekin puhdas, molemminpuolinen ilo. Jokainen, joka on ikinä löytänyt mitään sydäntä läikehdittävää, voi varmasti samaistua löytämisen riemuun. Näin kävi myös toimittajalle. Sovitun noudon ohella mukaan kotiin viemiseksi tarjottiin lisäksi kahta lampunvarjostinta. Kun ne käsittämättömänä yhteensattumana vielä sopivat asuntoon täydellisesti, saattoi toimittajalle ilmestyä kasvoryppyjä silkasta hymystä!

Jos et ole vielä tutustunut roskalavojen maailmaan, niin kannattaa ehdottomasti vilkaista. Lista kaupankäyntikielestä käteen ja tekemään innostavia löytöjä. Ja jos aiot lahjoittajaksi, kannattaa olla rohkea – toisen roska voi toden totta olla toisen aarre.

Kuvassa: Iloinen löytö oli retrovarjostimet, jotka taipuvat sisustuksessa yllättävän moneksi.

Julkaistu

Monipuoliset kesäjuhlat Tikkalassa

Monipuoliset kesäjuhlat Tikkalassa

Lauri Hildén
SYSMÄ

Tikkalan nuorisoseurantalolla järjestettiin kesäjuhlat nykymuodossaan toista kertaa sunnuntaina 20.7. Ohjelmisto oli monipuolinen: luvassa oli musiikkia, vanhojen ajoneuvojen näyttely, tanssia ja syötävää. Kolmituntinen tapahtuma oli nopeatempoinen, ja kiinnostavaa ohjelmaa riitti koko iltapäivän ajan.

Juhlien aluksi Tikkalan nuorisoseura halusi kunnioittaa kenties pitkäaikaisimman jäsenensä, vastikään edesmenneen Kyllikki Järvelän, muistoa. Järvelä oli suuri kansantanssien ystävä, joten hänen kunniakseen yleisö haluttiin mukaan tanssimaan “Kyllikin poloneesia”. Susan Aho säesti haitarilla reipasta kävelytanssia, johon pääsivät osallistumaan kaikki halukkaat tanssitaidoista riippumatta. Tanssijoita kertyi pitkä ketju, joka kiemurteli haitarimusiikin tahdissa pitkin seurojentalon pihamaata.

Musiikillista antia jatkoivat myöhemmin Ottopojat-yhtye, joka soitti kolmen miehen voimin kotimaista iskelmämusiikkia tunnetuilta artisteilta. Levymusiikkia puolestaan tarjoilivat Neula-Pojat, jotka soittivat vanhalla gramofonilla entisaikain iskelmämusiikkia. Kappaleet olivat yleisölle tuttuja klassikoita, kuten vaikkapa “Sysmän Linta” ja “Elämää juoksuhaudoissa”. Gramofonilla operointi on oma taiteenlajinsa, ja haasteita aiheuttaa varsinkin neulojen nopea kuluminen.

-Tunnissa neuloja menee noin kaksikymmentä. Eivät ne toki hevillä kesken lopu, vastikään tilattiin Hollannista 2500 kappaletta lisää, esiintyjät kertoivat.

Vanhojen ajoneuvojen näyttely lukeutui tapahtuman kohokohtiin, tarjolla oli niin autoja, traktoreita ja työkoneita kuin mopoja ja moottoripyöriäkin. Suurin osa ajopeleistä oli paikallisten harrastajien omistuksessa, mutta yksikin autokunta oli saapunut komealla Plymouthillaan paikalle Kärkölästä saakka.

-Vähän jännitettiin, päästäänkö niin pitkän matkan takaa edes perille. Täällä ollaan, joten voidaan siirtyä jännittämään, päästäänkö enää takaisin, veistelivät omistajat.

Sää oli ulkoilmatapahtumalle suotuisa, ja vaikka aurinko porotti, satunnaiset tuulenvireet viilensivät mukavasti ilmaa. Vaikka yleisöä olisi epäilemättä mahtunut seurojentalon pihalle lisääkin, juhlavieraita oli silti mukava määrä. Lettuja ja makkaraa kului kahviossa kovaan tahtiin, ja uutterat nuorisoseuran aktiivit saivat tehdä töitä tosissaan. Jälleen nähtiin, millainen merkitys vapaaehtoistyöllä on yhteisöllisten tapahtumien järjestämisessä.

Julkaistu

Päijätsalon näkötorni käyttökiellossa

Samuli Simula
SYSMÄ

Päijätsalon näköalatorni on käyttökiellossa. Millaisella aikataululla mahdollinen korjaus etenee?

Vt kunnanjohtaja Lasse Peltonen mainitsi Sysmän kesä-asukkaiden tapaamisessa, että näköalatorni on Sysmän merkittävä matkailukohde. Kunnan puolelta on tarjottu yhteistyöhalukkuutta, jotta torni saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Metsähallituksen Arto Pummila on ilmoittanut Sysmän kuntaan, että kuntokartoituksen jälkeen päästään suunnittelemaan korjausta. Korjauksista vastaa Metsähallituksen kulttuuriperinnepuoli ja toteutusvastaavana toimii Hilja Palviainen. Mikäli korjauksiin saadaan rahoitusta, se toteutetaan aikaisintaan ensi vuonna. Näin mittava työ ei Pummilan mukaan mahdu Metsähallituksen tämän vuoden budjettiin.

Yritin tavoittaa sekä Palviaista että Pummilaa, mutta he olivat kesälomalla.

Pummilan viestistä voi olettaa, että näköalatorni ei ole prioriteettilistan kärjessä. Korjaustyö on todella haastava pelkästään sijainnin kannalta.
– Kun maalautimme näköalatornin muutama vuosi sitten, oli suuria haasteita saada maalaustelineet kuljetettua näköalatornille, kertoo Metsähallituksestat tavoittamani rakentamisen erityisasiantuntija Matti Aromäki.

Kuntokartoitus tehdään Aromäen mukaan elokuussa. Tornissa on todettu vakavia lahovaurioita, ja pelkästään tornin oma massa on jo niin suuri, että tornin kunto on tutkittava huolellisesti, jotta siitä saadaan turvallinen. Vauriot eivät kuitenkaan ole niin vakavat, että olisi välitöntä romahtamis vaaraa. Asioissa on mentävä tottakai turvallisuus edellä. 

Torni on suojelukohde mikä puhuu kunnostuksen puolesta.
– Sijainti on todella haastava mm. materiaalien kuljettamisen kannalta ja se tekee kohteen korjauksesta hinnakkaan, kertoo Aromäki.
– Näköalatorni ja sen historia kiinnostaa etenkin ulkomaalaisia vieraita. Lapsille torniin kiipeäminen toimii motivaationa kävellä maastossa, kertoo Päijätsalossa toimiva matkailuyrittäjä Anneli Platzen.

Torniin ei saa kiivetä. Tämä kannattaa ottaa ihan vakavasti huomioon. Kuntalaisten ja kunnan tulee olla asian suhteen aktiivisia. Tornin kunnostaminen on suuritöinen ja kallis projekti Metsähallitukselle, joten jokainen voi itse päätellä, kiirehditäänkö kunnostusta.

Ollaan aktiivisia asian suhteen ja vaaditaan vastauksia. Torni on merkittävä kohde Sysmälle.