Sänkyhommia

Samuli Simula
SYSMÄ

Keväällä tekee mieli tuulettaa. Siivota kunnolla ja puistella talven tomut pois. Ohjeissa kehotetaan tuulettamaan petivaatteita jopa päivittäin. Ei kannata huolestua vaikka tämä ei toteudu. Petivaatteet kannattaa valita niin, että ne kestävät kuudenkymmenen asteen pesua. Tässä lämpötilassa mahdolliset pölypunkit kuolevat. 

Sänky on se paikka, missä vietämme eniten aikaa. Laatuun ja puhtauteen kannattaa kyllä panostaa. Mainokset huutavat erilaisia vaihtoehtoja eikä valinta ole helppoa. Hintahaitari on valtava. Sängyn voi hankkia muutamalla satasella tai halutessaan siitä voi maksaa useita tuhansia. Kauppiailla on laitteita, jotka suunnittelevat sinulle millimetrin tarkasti räätälöidyn patjan. Kalleimpien mallien edustajat korostavat valinnan merkitystä, koska sängyn tulee kestää vuosikymmeniä. Totta, se vaihdetaan liian harvoin, mutta minään loppuelämän investointina sitä tuskin kannattaa pitää. 

Sängyn ostoon pitää varata kunnolla aikaa. Valintaa ei saa missään nimessä tehdä testaamatta. Perussääntö on, että sänky on ainakin kaksikymmentä senttiä yli oman pituuden. Leveyttä olisi hyvä olla aina yhdeksänkymmentä senttiä yhdelle. Myös kylkiasennossa maatessa selkärangan tulee olla täysin suorassa. Olkapää ja lonkka uppoavat patjaan juuri sen verran, että selkäranka suoristuu. Mikäli vuoteessa nukkuu kaksi erikokoista henkilöä, kannattaa molemmille ostaa omaan vartaloon sopiva patja ja yhdistää ne yhtenäisellä petauspatjalla. 

Väärä patjavalinta saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Huonolla sängyllä on vaikutusta unen laatuun. Jos emme saa riittävästi lepoa, se vaikuttaa suoraan terveydentilaamme. 

  • Haluamme panostaa asiakkaidemme hyvinvointiin. Hankimme jokaiseen huoneeseen uudet laadukkaat sängyt remontin yhteydessä, kertoo Satu Ärling hotelli Uotista.

Tervalepikon Torppien yrittäjä Vesa Blomqvist on saanut runsaasti positiivista asiakaspalautetta uusittuaan sängyt alkuvuodesta. Laadukkaat sängyt voivat olla jopa osaperuste majapaikan valinnassa. 

Uuteen sänkyyn tottumiseen menee helposti muutama yö. Selkä saattaa oireilla, kun nukumme ”vieraassa” sängyssä. Tämä tulee esille usein lomareissulla. Muista aina koemakoilla ajan kanssa patja, kun hankit uutta sänkyä.  Valitse omalle vartalolle sopiva patja. Se on tie levolliseen uneen ja hyvinvointiin.

Kuvassa: Hotelli Uotiin hankittiin juuri uudet laadukkaat vuoteet, kertoo Satu Ärling.

Hartolan Yrittäjäjuhlat

Samuli Simula
HARTOLA
 
Viisikymmentä yrittäjää kohottaa alkumaljoja Hartolan yrittäjien vuosijuhlissa Shell Kuninkaanportissa. Vaikka viimeaikojen maailmantilanne on vaikea niin Hartolaan on kuluneen vuoden aikana perustettu yhdeksän uutta yritystä. 
 

  • Keskusta ei ole nyt yhtään niin Kaurismäkeläinen kuin se on joskus ollut, naurahtaa Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela avajaispuheessaan.
     
    Kivijalkaliikkeisiin on myös löytynyt uusia toimijoita ja valoja ikkunaa. Keskustan lisäksi yrittäjyys on laajalti levinnyt pieniin kyliin Hartolan ulkopuolella. Näin tarjonta on moninaista ja alueen kysyntään räätälöityä. Pienten kylien elinvoiman säilyminen on tärkeä kokonaisuuden kehityksen kannalta. 
     
    Tapahtumat houkuttelevat osallistujia eri puolilta Suomea ja tämä kasvattaa myös liiketoimintaa. Yrittäjät osallistuvat aktiivisesti kaikkeen tapahtumalliseen toimintaa. Varsinkin kulttuurillisiin tilaisuuksiin on panostettu runsaasti. Tämä antaa kunnalla tärkeää näkyvyyttä. Nykypäivänä kilpailu on kovaa.
     
    Päivi painottaa puheessaan:
  • On tärkeää, että paikkakuntalaiset ja yrittäjät myös itse arvostavat omaa osaamistaan tuoden sitä aktiivisesti ja ylpeästi esille. Kun kaikki osaaminen tunnetaan on yhteistyöhön ryhtyminen helpompaa. Unohdetaan vanhakantainen ajattelu muista yrittäjistä kilpailijoina ja nähdään heidät mieluummin mahdollisina yhteistyökumppaneina.
     
    Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä korostaa puheessaan myös yhteistyön merkitystä. Yritykset ja yhteisöt ovat merkittävässä osassa kunnan kehitystä ajatellen. Jarkko haastaa kaikki yrittäjät kutsumaan hänen vierailulle yrityksiin jotta voi tutustua kattavasti koko  paikkakunnan palveluihin.
     
    Juhlassa palkittiin ensimmäistä kertaa Hartolan Vuoden Nuori Yrittäjä. Hän on Simo Tonteri. Vuoden Yrittäjä -viitan sai harteilleen Hart Control Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Ansiomerkkejä jaettiin neljä. Timanttiristin sai 30 vuoden yrittämisestä Juhani Talikka ja Kari Uustalo. Kultainen yrittäjäristi ojennettiin Jouko Lehtiselle. Pronssisen yrittäjäristin sai Tuija Valmela. Tuija kiittää lyhyessä puheessaan Hartolan Yrittäjiä kodinomaisesta lämminhenkisestä yhteisöllisyydestä. Sitä hän ei koskaan aikaisemmin ole kokenut ollessaan yrittäjänä muualla.
     
    Illallisen jälkeen korkkarit kattoon ja estradille astuu Duo Asa ja Mikko.

Kuvassa Palkitut vasemmalta: Jouko Lehtinen, Tuija Valmela, Juhani Talikka ja Kari Uustalo.

Hartolan Vuoden Yrittäjä 2023 – HartControl Oy

Ilkka Hörkkö
HARTOLA

Hartolan vuoden 2023 yrittäjiksi on valittu HartControl Oy:n Markku Rolig ja Oskari Pajunen. Vuodesta 2006 toiminut yritys tarjoaa automaatiojärjestelmiä kaikille teollisuuden aloille. Tyypillisiä firman asiakkaita ovat esimerkiksi konepajat ja sahat. Henkilökunnalla on kokemusta alalta jo 35 vuoden ajalta.

Niin Rolig kuin Pajunen ovat hartolalaisia. Yritys toimii Hartolasta käsin koko Suomen alueella ja myös Pohjoismaissa ja Baltiassa. Venäjälläkin oli paljon projekteja, ennen sen aloittamaa sotaa.

Oskari Pajunen kertoo, että HartControl on perustettu loppuvuodesta 2006. Taustaa alalta Roligilla ja Pajusella on konepajayritys Har-Ko Oy:ltä. Eri vaiheiden kautta Pajunen ja Rolig päätyivät perustamaan HartControl Oy:n, jonka tärkein asiakas oli alkuun sittemmin toimintansa päättänyt Har-Ko Oy. Alkuvaiheessa osakkaana oli myös Har-Kon omistaja.

-Sana oli kiirinyt. Teimme sähköjä koneisiin eri puolilla. Pikku hiljaa asiakkaita tuli lisää, Pajunen muistelee.

-Mekaaninen metsäteollisuus – se on meidän suurin työllistäjämme. Meillä on tietysti asiakkaita myös metsäteollisuuden ulkopuolelta. Ja onhan niitä läheltäkin kuten esimerkiksi Hartolan Kuningaslämpö. Suurimmat asiakkaat ovat Suomen johtavat metsäyritykset ja konepajat, jotka valmistavat tehokkaita koneita mekaaniselle metsäteollisuudelle. Tyypillisesti toimitamme asiakkaillemme konelinjojen automaation ja sähköistyksen kokonaistoimituksena. Omissa hankinnoissamme pyrimme löytämään tuotteet ja palvelut tästä lähialueelta.

-Metsäteollisuuden suhdanteet vaikuttavat tietenkin työtilanteeseen. Koronakin vaikutti, kun puutavaraa meni solkenaan. 2007 alkanut taantuma oli hiljaista aikaa. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että hiljaisemmat hetket mahdollistavat suman purkamista.

Oskari Pajusen mielestä hän ja Rolig yrittäjinä sopivasti täydentävät toisiaan. Rolig kehittää automaatiotekniikoita ja hän taas tykkää eniten ratkaista haastavampia vikoja ja ongelmia.

-Asiakkaamme arvostavat kykyämme toimia joustavasti, ammattitaitoa ratkaista heidän tuotannon ongelmiaan ja sitoutumista yhteisiin projekteihin, toteaa Rolig.

Työntekijöitä HartControlilla on tällä hetkellä noin kymmenen, suuren osan tehdessä etätöitä.

Kuvassa: Hartolan vuoden yrittäjät Markku Rolig (vas.) ja Oskari Pajunen. Kuva: Kai Virtanen.

Oskari Pajunen johdottamassa ohjauskoteloa. Kuva Ilkka Hörkkö.

Sysmän Vuoden Yrittäjä 2023 – Sysmän Kello ja Kulta

Mika Sankari
SYSMÄ

-Ensin kauhistuin – hyvä ettei yöunet menneet, mutta sitten tajusin, kuinka hieno juttu tämä palkitseminen on. Olen siitä todella kiitollinen ja ylpeä, Sysmän Vuoden yrittäjäksi valittu Anne Laitinen kuvailee reagointiaan valinnasta kuultuaan.

Sysmän Kello ja Kulta ky on toiminut kaikkiaan yli 50 vuoden ajan. Laitinen osti yrityksen loppuvuodesta 2006.

Uravalinta oli selvinnyt jo 17-vuotiaana, jolloin Laitinen aloitti neljä vuotta kestäneet opinnot Lahden kultaseppäkoulussa. Valmistumisen jälkeen hän siirtyi töihin Helsinkiin Olof Sjöblomin työhuoneeseen ja teki sen jälkeen kymmenen vuoden uran A. Tillanderilla. Synnnyinkunnassaan Hartolassa hän toimi yrittäjänä tmi Napolassa, kunnes siirtyi Sysmään nykyiseen työhönsä edellisen yrittäjän eli Asta Partasen jäätyä eläkkeelle.

Kultasepänliikkeen yrittäjän työnkuva on monipuolinen. Vapaa-ajan asukkaat asioivat ahkerasti Laitisen liikkeessä varsinkin kesäaikaan.

-Teen korujen korjauksia ja muutostöitä, paristojen ja rannekkeiden vaihtoja kelloihin, tilaustöitä, Sysmä-viirejä, kaiverrusta, lahjatavaroiden myyntiä ja neuvontaa. Kiireet pakkaantuvat erityisesti kesäajalle, jolloin Partanen on työskennellyt apunani. Puran kesän ruuhkaa, ja voin kiittää useita asiakkaita heidän kärsivällisyydestään.

Nettimyynti on muuttanut kaupankäynnin luonnetta.

-En silti ole suunnitellut verkkokaupan perustamista. Näyttää nimittäin siltä, että niiden kultakausi alkaisi olla takanapäin.

Vuoden 2023 yrittäjä on ollut mahdollisuuksien mukaan Sysmän yrittäjien toiminnassa mukana. Kultaseppämestarin suunnittelemat Sysmä -aiheiset korut, riipukset ja sormukset ovat näyttäviä. Ne ovat saaneet vaikutteita mm. Sysmän historiasta, tyypillisistä maisemista ja maanmuodoista, runsaista kuppikivistä sekä arkeologisista löydöistä. Laitinen on suunnitellut ja toteuttanut myös Uuden Pyhän Olavin ristin.

Toimintaympäristöstä vielä pari sanaa.

-Sysmässä on kaikkea, mitä ihminen tarvitsee! Julkisen liikenteen yhteystarjontaa pitäisi kylläkin parantaa.

Liikenevällä vapaa-ajalla iso puutarha marjapensaineen tarjoaa paljon puuhaa. Mummi viettää myös mielellään aikaa poikien jälkikasvun eli 2-vuotiaan Paavon ja kymmenkuukautisen Aarnen kanssa.

Sysmän Yrittäjien oman juhlan lisäksi on edessä osallistuminen Päijät-Hämeen Yrittäjien maakunnalliseen Yrittäjäjuhlaan lokakuussa.

Anne Laitinen haluaa välittää suuret kiitokset kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Kuvassa: Kultaseppäseppämestari Anne Laitinen on suunnitellut ja toteuttanut monia Sysmä-aiheisia korumallistoja.

Taidepiknikillä palkittiin nuori yrittäjä

Mika Sankari
HARTOLA

Kesäinen torstai-ilta kokosi Hartolan yrittäjiä Taidesalonki Talvion pihapiiriin nautiskelemaan hyvästä seurasta ja ruuasta. Uusiakin yrittäjiä löysi tilaisuuteen paikalle kunnan ja Hartolan Yrittäjien yhteistapahtumaan. Ajankohtaisia asioita käsiteltiin ja sen ohella tutustuttiin taidesalongin hienoon 40-vuotisjuhlanäyttelyyn.

Johtava asiantuntija Jukka-Pekka Jauhiainen toi Päijänne-Leaderiltä terveisiä.
-Hartolassa kunnan ja yrittäjien yhteydet ovat tiiviit. Kaikki tuntevat toisensa, joten se on nähtävissä pienen kunnan etuna. Leaderin kautta myönnettävää energiainvestointitukea voidaan käyttää yrityksen energiamuodon vaihtamiseen uusiutuvaan energiaan, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen. Tukea voidaan myöntää päätoimiseen yritystoimintaan harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevalle yritykselle. Tuen määrä on maksimissaan 30 %. Tulisipa tästä “hittituote”, hän toivoo.

Kunnanjohtaja Jarkko Seppälä kävi läpi muutoksia kunnan kannalta. TE-palvelujen siirtyminen takaisin kunnan hoidettavaksi on vuorossa seuraavana isona haasteena.
-Se on iso urakka, mutta mahdollistaa toisaalta kunnille paljon työllisyysasioihin ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyen. Nyt työllisyys on kehittynyt hyvään suuntaan kunnassa. Harmi sinänsä, että todella vähän on perustettu uusia yrityksiä. Yleensä niitä perustetaan noin 12 vuosittain. Toimitiloja on paljon tarjolla sekä kunnallisella että yksityisellä puolella. Eri alan yrityksille Hartola on oikein potentiaalinen toimipaikka. Hyvät liikenneyhteydet ovat myös ehdoton vahvuus, Seppälä korostaa.

Hartolan Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Koskela kertoi hyviä uutisia.
-Hartolassa toimii menestyviä yrityksiä, vaikkei uusia olekaan hetkeen perustettu. Keskustan liiketiloihin on saatu uutta elämää.

Sitten koitti Hartolan Yrittäjien historiallinen hetki.
-Yhdistys palkitsee ensimmäistä kertaa vuoden nuorena yrittäjänä Simo Tonterin (Hartolan rakennus- ja lvi-palvelut oy). Tunnustus jaetaan nuorena aloitetusta yritystoiminnasta ja sen menestyksellisestä hoitamisesta. Yritystoiminnan tärkeät luvut (mm. kannattavuus, kasvu) ovat vaikuttavia. Yritys työllistää muutaman henkilön. Lisäksi tulevat mainituiksi hyvä asiakaspalvelu, joustavuus, nöyryys ja tekemisen ilo, Koskela perusteli valintaa.